Mitä vaikuttavuussijoittaminen on?

Vaikuttavuussijoittaminen on sijoittamistapa, ei erityinen omaisuuslaji perinteisessä merkityksessä, kuten osakkeet, korot tai kiinteistöt. Voidaan sanoa, että on olemassa kolme kaikille vaikuttavuussijoituksille yhteistä tekijää:

1. sijoitus kohdistuu toimintaan, jonka tarkoituksena on luoda yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä, 
2. sijoituksella on selkeitä, mitattavissa olevia vaikutustavoitteita, ja
3. sijoituksella on taloudellinen tuottotavoite.

Vaikuttavuussijoitukset tavoittelevat siis sekä tuottoa että vaikuttavuutta. Tämä kahden tavoitteen lähestymistapa murtaa perinteisiä ajatusmalleja siitä, että sijoituksissa on kyse vain taloudellisesta tuotosta eikä niissä siten huomioida yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä tekijöitä.

Onko mahdollista yhdistää hyvä tuotto ja samalla myötävaikuttaa yhteiskunnan kehittymiseen paremmaksi? Ainakin tähän asti tällaiset sijoitukset ovat saavuttaneet tuotto- ja vaikutustavoitteensa paremmin kuin hyvin. GIIN-järjestön vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa 91 % vastanneista sijoittajista kertoi toteutuneen tuoton vastanneen tai ylittäneen odotetun tason ja että vaikuttamistavoite saavutettiin lähes kaikissa tapauksissa. Sijoittajat pitivät tärkeinä asioina vaikuttavuuden mitattavuutta ja hankkeiden hallinnointia.

Neljän tulosperusteisen rahoitussopimuksen hallinnoijana S-Pankki on Pohjoismaiden ykkönen

S-Pankki on vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiquksen ostamisen kautta noussut Pohjoismaiden johtavaksi toimijaksi vaikuttavuussijoittamisen ja tulosperusteisten rahoitussopimusten (SIB) toteuttajana. SIB-sijoitustoiminnassa rahasto maksaa kolmansien osapuolten toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään tiettyä yhteiskunnallista ongelmaa. Mikäli mittaroitavat tulokset ovat positiivisia, maksaa asiakas rahastolle osan saavutettujen hyötyjen tuomasta säästöstä.

S-Pankki Pääomarahastot Oy:llä on tällä hetkellä toiminnassa kolme SIB-rahastoa ja yksi toimintansa päättänyt rahasto.

• Koto-SIB keskittyy Suomeen tulleiden maahanmuuttajien ja pakolaisten työllistämiseen. Tilaajana rahastossa on työ- ja elinkeinoministeriö. Tulospalkkio määräytyy työllistämisen valtiolle tuomien verojen kasvun ja työttömyydestä maksettavien markkinatukien vähenemisen kautta. Rahasto maksaa kolmansien osapuolten toteuttamia toimenpiteitä, joilla kotoutetaan maahanmuuttajia ja työllistetään heitä. Rahasto on ollut toiminnassa vuodesta 2017 asti ja tulokset ovat olleet hyviä. Työllistettyjä on syyskuun 2020 lopussa yli 1 000 ja rahaston työllistämisohjelmassa on 2 217 henkilöä. Rahaston taloudelliset tulokset selviävät rahaston toimikauden päättyessä 2023. Rahaston rahoituskierrokset ovat päättyneet.
• Lapset SIB keskittyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Rahaston tilaajina ovat kunnat ja kaupungit. Rahasto maksaa kolmansien osapuolten työn, jolla pyritään ehkäisemään valitun kohderyhmän syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä, sekä lastensuojelun kustannuksia. Kunnat maksavat rahastolle tulospalkkiota, joka perustuu esimerkiksi lastensuojelukustannusten laskuun, nuorten valmistumiseen 2. asteelta tai heidän työllistymiseensä. Vuoden 2020 lopussa interventiot ovat käynnissä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lohjalla, Tampereella ja Vantaalla. Rahaston ensimmäinen rahoituskierros saatiin päätökseen joulukuussa, mutta varainhankinta on edelleen käynnissä. Rahastoon voivat sijoittaa ammattimaiset sijoittajat.
• Työ-SIB keskittyy pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tilaajana rahastossa on työ- ja elinkeinoministeriö. Tulospalkkio määräytyy työllistämisen tuomien hyötyjen kautta. Rahaston toiminta on käynnistynyt Uudellamaalla ja Lahdessa. Ensimmäinen rahoituskierros saatiin päätökseen helmikuussa 2020, mutta varainhankinta on edelleen käynnissä. Rahastoon voivat sijoittaa ammattimaiset sijoittajat.
• TyHy-SIB keskittyi työhyvinvoinnin parantamiseen. Rahasto aloitti toimintansa vuonna 2015 Epiqus Oy:n ja Suomen ensimmäisenä SIB-rahastona. Rahasto maksoi kolmansien osapuolten toteuttamia toimenpiteitä, joilla parannettiin asiakasorganisaation työntekijöiden työhyvinvointia. Asiakkaina oli neljä kunnallista tai valtiollista organisaatiota. Asiakkailta saatu palaute oli positiivista ja interventioiden todettiin parantaneen työhyvinvointia.