Pörssit ovat nousseet vuoden aikana, mutta parhaat tuotot ovat keskittyneet kapealle joukolle teknologiayhtiöitä. Tekoälyinnostus on tukenut erityisesti puolijohde-, pilvipalvelu- ja datakeskusyhtiöitä, samalla kun moni muu toimiala on jäänyt jälkeen. Tekoäly näyttääkin sementoivan asemansa vuoden 2026 tärkeimpänä markkina-ajurina, ellei loppuvuonna tapahdu jotakin todella yllättävää. Yksi loppuvuoden merkittävimmistä epävarmuustekijöistä ovat Yhdysvaltojen välivaalit.
Välivaaleilla on väliä
Yhdysvaltojen kongressin välivaalit käydään tiistaina 3. marraskuuta. Vaaleissa ratkaistaan edustajainhuoneen kaikki paikat ja 35 paikkaa 100-paikkaisesta senaatista. Markkinoille tärkeintä on vallan jakautuminen, sillä se vaikuttaa hallinnon mahdollisuuksiin muuttaa verotusta, julkisia menoja ja yrityssääntelyä. Epävarmuus voi lisätä heiluntaa useilla toimialoilla, kuten teknologiassa, energiassa, terveydenhuollossa ja teollisuudessa.
Yhden puolueen enemmistö kongressin molemmissa huoneissa helpottaa suuria lakiuudistuksia, kun taas jakautunut valta hillitsee muutoksia ja lisää politiikan ennustettavuutta. Pattitilanne voi kuitenkin kärjistää budjetti- ja velkakattokiistoja.
Jaettu kongressi vai demokraattien täysvoitto?
Tuoreimmissa ennusteissa demokraatit ovat suosikkeja voittamaan edustajainhuoneen, kun taas senaatin kamppailu on tasaisempi. Tuloksena voi siis olla joko jaettu kongressi tai demokraattien enemmistö molemmissa kamareissa.
Jaetussa kongressissa demokraatit saisivat alahuoneen valiokunnat, esityslistan ja budjettialoitteet hallintaansa, mutta republikaanienemmistöinen senaatti torppaisi suuret lakimuutokset. Markkinoille tämä merkitsisi ennen kaikkea poliittista pattitilannetta, joka voisi lisätä myös budjettikiistojen riskiä.
Edustajainhuonetta hallitessaan demokraatit voisivat käynnistää kuulemisia ja tutkimuksia sekä kohdistaa painetta esimerkiksi terveydenhuoltoon, energiasektorille ja suurten teknologiayhtiöiden toimintaan. Tullit, ulkopolitiikka ja monet sääntelyratkaisut jäisivät kuitenkin edelleen pitkälti presidentin ja hallinnon vaikutuspiiriin.
Jos demokraatit voittaisivat myös senaatin, syntyisi niin sanottu blue sweep -tilanne. Heidän vaikutusvaltansa kasvaisi nimityksissä, valiokuntatyössä ja menosopimuksissa. Presidentin veto-oikeus rajoittaisi silti suuria suunnanmuutoksia. Markkinoilla hyötyjiä voisivat olla puhtaan energian, julkisen terveydenhuollon ja infrastruktuurin nykyisten tukien jatkumiseen nojaavat yhtiöt. Paine voisi puolestaan kasvaa aloilla, joihin kohdistuisi tiukempaa valvontaa.
Vaalituloksen kiistäminen tai tuloksen vahvistumisen viivästyminen olisi markkinoille epätodennäköinen, mutta merkittävä riski. Pitkittyvät oikeusprosessit, kiistat ääntenlaskennasta ja epäselvyys kongressin voimasuhteista lisäisivät poliittista epävarmuutta, markkinaheiluntaa ja turvasatamakysyntää. Luottamusta vaaliprosessiin voi heikentää myös se, ettei Trumpin hallinto ole kutsunut ETYJ:n tarkkailijoita vaaleihin ensimmäistä kertaa yli kahteen vuosikymmeneen.
Vaalien jälkeen huomio korkoihin ja tuloksiin
Markkinoiden loppuvuoden suunta määräytyy silti ennen kaikkea korko- ja tulosympäristöstä. Jos inflaatio hellittää ja korot vakautuvat, pörssinousu voi levitä useammille toimialoille. Sitkeä inflaatio, pitkien korkojen nousu tai tulosodotusten heikkeneminen voivat puolestaan haastaa nykyisenkin teknologiavetoisen nousun.
Sijoittajan ei kannata rakentaa näkemystään tietyn vaalituloksen varaan. Olennaisempaa on jatkaa hajauttamista eri alueille ja toimialoille. Politiikka voi määrittää hetkellistä tunnelmaa, mutta pidemmän aikavälin suunnan ratkaisevat edelleen talouskasvu, rahapolitiikka ja yritysten kyky lunastaa tulosodotukset.
