Tiivistelmä:
- Nuoret kohtaavat verkossa keskimääräistä enemmän huijauksia, kuten tietojenkalastelua, tilikaappauksia ja verkko-ostoksiin liittyviä petoksia.
- Kesä lisää huijausriskejä, sillä festariliput, mökkivaraukset ja kiireiset ostopäätökset tarjoavat rikollisille otollisia tilanteita.
- Huijaukset hyödyntävät usein kiireen tuntua ja luotettavilta näyttäviä viestejä, jotka ohjaavat maksamaan tai luovuttamaan tietoja.
- Digitaalisessa arjessa tarvitaan valppautta ja kriittistä ajattelua, sillä esimerkiksi sosiaalinen media ja verkkoalustat ovat keskeisiä huijausten kanavia.
- Huijauksilta voi suojautua tarkistamalla linkit huolellisesti, käyttämällä vahvaa tunnistautumista ja asioimalla vain luotettavissa palveluissa.
S-Pankin Arjen turvabarometri 2026 -tutkimuksen mukaan nuoret kohtaavat verkossa muita useammin erilaisia huijauksia ja tietojen kalastelua. Myös omien tietojen väärinkäyttöön liittyvät tilanteet, kuten käyttäjätilien kaappaukset tai huijaukset verkko-ostosten yhteydessä korostuvat nuorten arjessa.
Kiire ja houkuttelevat tarjoukset ovat huijarin työkaluja
Moni kesän huijausyritys perustuu kiireeseen ja tunteisiin. Suosittu festari on pian loppuunmyyty, edullinen mökki näyttää täydelliseltä tai kiireellinen viesti vaikuttaa tulevan tutusta palvelusta. Juuri silloin kannattaa pysähtyä hetkeksi.
”Kesäisin lisääntyvät muun muassa festarilippuhuijaukset, joissa myydään olemattomia tai jo käytettyjä lippuja. Lisäksi esiintyy enemmän mökkien vuokraukseen liittyviä huijauksia sekä erilaisia kalasteluviestejä. Huijaukset voivat näyttää hyvin uskottavilta, joten erityisen tarkkana kannattaa olla tilanteissa, joissa maksamista kiirehditään tai ostoksia tehdään sosiaalisen median, jälleenmyyntipalstojen tai viestisovellusten kautta”, muistuttaa S-Pankin tietoturvajohtaja Leo Niemelä.
Huijarit pyrkivät usein vetoamaan siihen, että liput loppuvat, varaus peruuntuu tai tarjous menee ohi, jos käyttäjä ei toimi heti. Esimerkiksi majoituspalvelun nimissä lähetetty viesti voi vaikuttaa aidolta ilmoitukselta varausmaksun ongelmasta tai palautuksesta, vaikka todellisuudessa tavoitteena on saada vastaanottaja syöttämään pankki- tai maksukorttitietonsa huijaussivustolle. Niemelä suositteleekin ostamaan tapahtumaliput vain virallisilta myyjiltä ja varaamaan majoitukset vain luotettavista palveluista.
”Muutamalla turvateolla välttää monta riskiä. Verkkosivujen osoitteet ja maksulinkit kannattaa tarkistaa huolellisesti ennen maksamista. Pankkipalveluihin ei myöskään kannata kirjautua viesteissä tai hakutuloksissa olevien linkkien kautta. Lisäksi kaksivaiheinen tunnistautuminen ja tilitapahtumailmoitukset tuovat lisäturvaa ja auttavat reagoimaan nopeasti, jos jotain poikkeavaa tapahtuu”, Niemelä jatkaa.
Rikolliset yrittävät värvätä nuoria myös niin sanotuiksi rahamuuleiksi esimerkiksi näennäisillä työpaikkailmoituksilla sosiaalisessa mediassa, eikä nuori välttämättä ymmärrä osallistuvansa laittomaan toimintaan ennen kuin seuraukset, kuten rikostuomio, konkretisoituvat.
Digiarjessa tarvitaan turvataitoja
Monen arki rakentuu vahvasti verkon ja digitaalisten palvelujen ympärille. Sosiaalinen media toimii yhteydenpidon, viihteen, ostamisen ja tiedonhaun kanavana, mikä tekee siitä myös houkuttelevan ympäristön huijareille.
Erityisesti nuoret luottavat sosiaalisen median palveluihin muita ikäryhmiä enemmän. Samalla moni kohtaa verkossa vihapuhetta, häirintää tai yrityksiä vaikuttaa esimerkiksi valesuhteiden tai sijoitushuijausten avulla.
Verkkoympäristö muuttuu jatkuvasti, ja samalla myös huijausyritykset kehittyvät aiempaa uskottavammiksi. Digiturvallisuus ei olekaan enää vain tekninen asia, vaan tärkeä osa arjen taitoja. Niemelän mukaan digiturvallisuudessa tärkeää on myös kyky arvioida verkon sisältöjä ja palveluita kriittisesti.
”Erityisesti moni nuori käyttää digitaalisia palveluja hyvin sujuvasti, mutta samalla verkkoon voi jäädä tietoja tai sisältöjä, joiden seurauksia ei aina tule ajatelleeksi. Verkossa kannattaa pysähtyä miettimään, mitä tietoja itsestään jakaa, ja muistaa myös oma ja muiden yksityisyydensuoja”, Niemelä sanoo.
Kun perusasiat digiturvallisuudessa ovat kunnossa, kesästäkin voi nauttia huolettomammin. Pienillä varotoimilla verkkoarjesta saa turvallisempaa ja huomion voi keskittää olennaiseen – lomaan, läheisiin ja kesän parhaisiin hetkiin.
S-Pankin asiantuntijan vinkit huolettomampaan kesään
- Osta festari- ja tapahtumaliput vain virallisilta lipunmyyjiltä.
- Tarkista mökki- ja majoitusvarausten maksulinkit ja verkkosivut huolellisesti ennen maksamista.
- Pysähdy ennen maksamista – kiire on huijarin paras apuri.
- Älä kirjaudu pankkipalveluihin viesteissä, somessa tai hakutuloksissa olevien linkkien kautta.
- Ota käyttöön kaksivaiheinen tunnistautuminen ja tilitapahtumailmoitukset.
- Suhtaudu varauksella helppoa rahaa lupaaviin “kesätyöilmoituksiin” – rikolliset voivat värvätä niiden avulla nuoria rahamuuleiksi. Kyse ei ole kesätyöstä, vaan rikoksesta, josta voi seurata vankeutta, luottotietojen menetys ja korvausvastuu.