Tyypillisenä ensiasuntona on pitkään pidetty pientä yksiötä tai kaksiota, joka toimii välivaiheena ennen suurempaan kotiin siirtymistä. S-Pankin kyselytutkimuksen perusteella tämä mielikuva ei kuitenkaan vastaa enää kovin hyvin ensiasunnon ostamista harkitsevien tarpeita. Ensiasunnon ostoa harkitsevista 57 prosenttia tavoittelee suoraan suurempaa tai pidempään elämäntilanteeseen sopivaa asuntoa. Vain 13 prosenttia harkitsee ensin pienempää asuntoa.
Myös kodilta toivotut ominaisuudet kertovat, ettei haaveissa ole pieni ensiasunto: 70 prosenttia haluaisi kotiinsa saunan ja 66 prosenttia oman pihan tai puutarhan. Lisäksi toiveissa on muita useammin iso keittiö ja erillinen työhuone.
Ilmiö näkyy myös S-Pankissa, jossa muutos ensiasunnon ostajien toiveissa on pantu merkille. Sama kehitys näkyy asuntomarkkinoilla laajemminkin – suomalaiset hakevat nyt ennen kaikkea lisää tilaa ja hyväkuntoisia perheasuntoja.
”Myös ensiasunnon ostajien käyttäytymisessä näkyy muutosta. Yhä useampi hakee asuntoa, joka palvelisi pidempään”, S-Pankin luottojohtaja Mari Govenius sanoo.
Yksi selitys ensiasunnon ostoa harkitsevien toiveille voi löytyä siitä, että ensimmäinen oma asunto hankitaan aiempaa vanhempana. Tilastokeskuksen tietojen perusteella osakemuotoisen ensiasunnon ostajan keski-ikä nousi vuosina 2006–2019 noin 28 vuodesta noin 30 vuoteen. S-Pankin kyselytutkimuksen mukaan noin puolet ensiasunnon ostoa harkitsevista on täyttänyt 30 vuotta. Lisäksi 46 prosenttia asuu puolison kanssa ja lähes viidennes elää jo lapsiperhearkea.
”Ensiasunto on totuttu näkemään lähtötasona niin sanotussa asuntohississä, jossa pienestä kodista siirrytään vähitellen suurempaan. Kyselymme tulokset kuitenkin haastavat ajatuksen ensiasunnosta väliaikaisena etappina. Kun ensiasunnon ostaminen ajoittuu kolmenkympin tuntumaan, elämäntilanne ja asumisen tarpeet voivat olla aivan erilaisia kuin muutamaa vuotta nuorempana. Suuremman kodin tavoittelussa ei siis välttämättä ole kyse ylimitoitetuista haaveista, vaan aidosti erilaisista asumistarpeista”, Govenius avaa.
Taloudellinen epävarmuus jarruttaa ostopäätöstä
Ensiasunnon ostoaikeet ovat vuodessa siirtyneet aiempaa enemmän odottavalle kannalle. Niistä vastaajista, jotka eivät ole koskaan omistaneet asuntoa, 36 prosenttia harkitsee ensiasunnon hankintaa vakavasti tai mahdollisesti seuraavan 1–5 vuoden aikana. Vuonna 2025 osuus oli 44 prosenttia. Samalla niiden osuus, jotka eivät harkitse ensiasunnon ostoa ainakaan vielä, on kasvanut 17 prosentista 21 prosenttiin.
Ensiasuntoa harkitsevilla korostuvat asumisen kustannuksiin ja rahoitukseen liittyvät huolet sekä epävarmuus sopivan kodin löytymisestä. Korkeat asumiskustannukset huolestuttavat lähes kahta kolmesta. Myös sopivan asunnon löytyminen sekä lainansaanti herättävät heissä enemmän huolta kuin vastaajissa keskimäärin.
Nykyinen taloustilanne näkyy jo osan ensiasunnon ostoa harkitsevien suunnitelmissa. Heistä 21 prosenttia kertoo, ettei uskalla hakea lainaa, ja 19 prosenttia on siirtänyt ostopäätöstään. Korkotason vaikutusta erikseen kysyttäessä 37 prosenttia kertoo sen lisäävän varovaisuutta, mutta ei poistavan asunnon ostamisen harkintaa.
”Vaikka kyselyn tulokset osoittavat vielä varovaisuutta, asuntomarkkinoilla on nyt näkyvissä rohkaisevaa piristymistä. Ilahduttavaa on ollut huomata, että myös ASP-lainojen kysyntä on jälleen hienoisessa kasvussa”, Govenius kertoo.
Goveniuksen mukaan suuremmasta ensiasunnosta haaveilevan ei tarvitse lähtökohtaisesti tinkiä tärkeimmistä toiveistaan. Vaihtoehtoja voi löytyä lisää, kun kodin hankintaa tarkastellaan kokonaisuutena ja ollaan valmiita joustamaan.
”Kun oman ostovoiman selvittää hyvissä ajoin, asunnon ostamisesta voi tehdä konkreettisen ja omaan talouteen sopivan suunnitelman. Samalla hahmottuvat sopiva hintataso sekä tarvittavat säästöt ja taloudellinen puskuri. Suurempi ja pidempään omiin tarpeisiin sopiva ensiasunto voi löytyä esimerkiksi ajateltua laajemmalta alueelta, vanhemmasta asuntokannasta tai remonttia kaipaavista kodeista. Remonttia vaativaa asuntoa harkittaessa myös tulevien korjausten kustannukset ja niiden vaikutus omaan talouteen kannattaa arvioida huolellisesti. Kun omat tärkeimmät tarpeet asettaa järjestykseen ja vaihtoehdoista keskustelee pankin kanssa jo ennen aktiivista asuntohakua, sopivan kodin etsiminen on helpompi aloittaa realistiselta pohjalta”, Govenius sanoo.
Kesäkuun alussa voimaan tullut ASP-uudistus tarjoaa ensiasunnon ostoa suunnitteleville aiempaa joustavamman tavan varautua asunnon hankintaan. Säästämisen aloittamisen yläikäraja poistui ja säästäminen muuttui kuukausipohjaiseksi.
”ASP-säästämisen voi nyt aloittaa ilman yläikärajaa ja sovittaa omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Vaikka asunnon ostaminen ei olisi vielä ajankohtaista, ajoissa aloittaminen kasvattaa liikkumavaraa ja auttaa valmistautumaan siihen hetkeen, kun sopiva koti löytyy. Uudistus voi osaltaan parantaa myös suurempaa ensiasuntoa tavoittelevien mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmansa”, Govenius muistuttaa.
Tarkemmat tiedot S-Pankin Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksesta pyydettäessä.
Taustatiedot kyselystä
Kantar Finland Oy toteutti Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksen S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 062 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Kyselyssä huomioitiin maakuntatasoinen tiedonkeruu, tavoitteena maakuntien väestöä vastaava edustavuus. Ensiasunnon hankintaa seuraavan 1–5 vuoden aikana harkitsevia vastaajia oli 370. Tiedonkeruu toteutettiin 6.–22.4.2026. Kyselytutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
