S-Pankin Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksessa kasvava joukko suomalaisista kertoi asumisen kustannusten olevan suurin arjen huolenaiheista. Tästä huolimatta lyhennysvapaita käytetään verrattain vähän. Asuntovelallisista 60 prosenttia ei ole käyttänyt eikä edes harkinnut lyhennysvapaata viimeisen kahden vuoden aikana. Lyhennysvapaata on hyödyntänyt noin viidennes vastaajista.
Kyselyn tulokset kertovat, että asuntolainoihin suhtaudutaan hyvin tunnollisesti ja taloutta pyritään sopeuttamaan ensisijaisesti muilla keinoin, ennen lainajoustojen hyödyntämistä.
”Joskus liian tiukaksi mitoitettu arki voi olla suurempi talousriski kuin itse asuntolaina. Jos kaikki ylimääräinen raha menee lainan lyhentämiseen eikä puskuria synny lainkaan, talous voi olla yllättävän haavoittuva. Siksi lyhennysvapaita ei kannata turhaan arastella, jos pieni jousto auttaa tasapainottamaan omaa taloutta”, S-Pankin lainoista vastaava johtaja Mari Govenius sanoo.
Nuoret suhtautuvat lainaan rennommin
Kyselytutkimus paljastaa, että alle 30-vuotiaat hyödyntävät lyhennysvapaita muita ikäryhmiä useammin. Nuorilla talous on usein muita tiukemmassa ja ilmiö voi kertoa myös muuttuneesta suhtautumisesta taloudenhallintaan.
”Nuorilla korostuu muita useammin ajatus siitä, että taloudessa pitää jäädä tilaa myös muulle elämälle kuin asuntolainan mahdollisimman nopealle takaisinmaksulle. Lisäksi nuorten kiinnostus säästämiseen ja sijoittamiseen on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Ajatus siitä, että varallisuutta kannattaa rakentaa usealla eri tavalla eikä pelkästään oman asunnon kautta, näyttääkin vahvistuneen”, Govenius sanoo ja jatkaa:
”Nuorten suhtautumisessa asuntolainaan on nähtävissä samansuuntaista ajattelua kuin Ruotsissa, jossa asuntolainaa on perinteisesti pidetty pitkäaikaisena osana taloutta ja varallisuuden kerryttämistä, eikä nopea takaisinmaksu ole ollut samalla tavalla keskiössä. Myös Suomessa nuoret tarkastelevat asuntolainaa yhä enemmän osana kokonaistaloutta, mikä voi pitkällä aikavälillä olla erittäin fiksua oman talouden hallintaa”, Govenius pohtii.
Lyhennysvapaita käytetään arjen tueksi
Kyselyn mukaan lyhennysvapaita hyödyntävät myös ruuhkavuosia elävät. Yksi yleisimmistä syistä lyhennysvapaan käyttämiseen onkin tulojen tilapäinen lasku esimerkiksi perhevapaan tai osa-aikatyön vuoksi. Lyhennysvapaita käytetään lisäksi suurten, yllättävien menojen kattamiseen sekä opiskelujen, työttömyyden tai lomautuksen aikana. Sen sijaan matkustamiseen tai muihin elämyksiin liittyvät syyt jäävät selvästi harvinaisemmiksi.
”Aiemmin lyhennysvapaita haettiin usein etenkin joulun tai kesälomien yhteyteen, mutta datamme mukaan kausikohtainen vaihtelu on sittemmin tasoittunut. Lyhennysvapaita haetaan nyt myös aiempaa enemmän. Tämä kertoo ilman muuta siitä, että joustoja hyödynnetään tällä hetkellä oman talouden turvaamiseksi sekä toisaalta puskurin kasvattamiseksi epävarmassa ajassa”, Govenius sanoo.
Goveniuksen mukaan pankin data tukee myös kyselyn osoittamaa muutosta asumiseen ja talouteen liittyvässä ajattelussa. Asiakkaiden kanssa käydään yhä enemmän keskusteluja siitä, miten asuntolainaan saadaan joustavuutta ilman, että arjen talous pyörii liian tiukalla.
”Asuntolainaa ei nähdä enää vain velkana, joka pitää maksaa mahdollisimman nopeasti pois. Yhä useampi pohtii myös sitä, miten oma arki pysyy tasapainossa eri elämäntilanteissa. Se on hyvä kehitys, jos samalla huolehditaan siitä, että laina on oikein mitoitettu ja oma talous on muutoinkin tasapainossa.”
Lue lisää asuntolainan lyhennysvapaista
Tarkemmat tiedot S-Pankin Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksesta pyydettäessä.
Taustatiedot kyselystä
Kantar Finland Oy toteutti Kodin ja asumisen ilmiöt 2026 -kyselytutkimuksen S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 3 062 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka edustivat eri ammattiasemia ja tuloluokkia. Kyselyssä huomioitiin maakuntatasoinen tiedonkeruu, tavoitteena maakuntien väestöä vastaava edustavuus. Tiedonkeruu toteutettiin 6.–22.4.2026. Kyselytutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
