Siirry suoraan sisältöön
S-mobiilin pankkipalvelut, verkkopankki sekä tunnistautuminen S-mobiililla tai tunnuslukutaulukolla ovat poissa käytöstä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 19.8.2026 klo 0.05–6.00. Pahoittelemme katkosta palveluiden käytössä.
Lue lisää

Muistilista vanhan mökin ostajalle

Tarkista nämä asiat ennen kauppoja

Vanhan mökin ostaminen ja kunnostaminen on useimmiten kestävämpi vaihtoehto kuin uuden rakentaminen. Ennen ostopäätöstä kannattaa kuitenkin selvittää mökin kunto, energiatehokkuus, vesihuolto ja tulevat korjaustarpeet.

Tiivistelmä

  • Vanhan mökin kunnostaminen vaihtoehto kuin uuden rakentaminen.
  • Mökkeilyn suurimmat päästöt syntyvät liikkumisesta (35 %) ja energiankulutuksesta (30 %).
  • Rakennuksen kunto, korjaustarpeet ja energiatehokkuus kannattaa selvittää kuntotarkastajalla ennen kauppoja. Suurin osa mökeistä on rakennettu 1970–1990-luvuilla.
  • Vesihuolto, jätevesijärjestelmä ja tontin ominaisuudet vaikuttavat kiinteistön arvoon ja käytettävyyteen. Pankin kanssa on hyvä keskustella myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista tulvariskeistä.

 

Millainen mökkeilijä olet?

Ennen ostopäätöstä mieti, miten aiot käyttää mökkiä. Tarvitsetko juoksevaa vettä, etätyömahdollisuuksia tai ympärivuotista lämmitystä?

”Oman käyttötavan tunnistaminen auttaa välttämään ylimitoitettuja investointeja. Monelle mökkeilyn viehätys liittyy siihen, että mökkielämä on erilaista kuin kotona. Jos käytät mökkiä vain kesäisin, ympärivuotisen asumisen ratkaisut eivät välttämättä ole tarpeen", Kohti hiilineutraalia mökkeilyä (HINEE) -hankkeen projektipäällikkö Tuula Pihkala sanoo. 

Myös mökin sijainti vaikuttaa siihen, kuinka kestävää mökkeily on. Suomen ympäristökeskuksen mukaan yli 35 prosenttia mökkeilyn hiilijalanjäljestä syntyy mökkimatkoista, joten kannattaa pohtia, kuinka helposti mökille pääsee ja kuinka usein siellä aikoo käydä. Pidemmät oleskelujaksot ja etätyö pienentävät matkustamisen päästöjä.

 

Mitä rakennusvuosi kertoo rakennustavasta?

Suomessa on paljon mökkejä, jotka ovat vähäisellä käytöllä tai kokonaan tyhjillään. Olemassa olevan mökin hankkiminen ja kunnostaminen onkin usein uuden rakentamista kestävämpi vaihtoehto. Vanhan rakennuksen hyödyntäminen vähentää uusien rakennusmateriaalien tarvetta ja säästää luonnonvaroja. Samalla vältytään uuden rakennuspaikan raivaamiselta ja sen aiheuttamilta muutoksilta ympäröivään luontoon.

Noin puolet Suomen tämänhetkisestä mökkikannasta on peräisin 1970–1990-luvuilta, joten mökkikaupoilla eteen tulee rakennuksia, joiden tekniset ratkaisut ovat vuosikymmenten takaa.

Tyypillisimpiä vanhojen mökkien riskirakenteita ovat heikosti tuulettuvat ulkoseinä- ja yläpohjarakenteet, matalaperusteiset rakenteet, betonilaatan päälle tehdyt puukoolatut lattiat ja joskus myös valesokkelit.

”Riskirakenne ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita ongelmia. Olennaista on selvittää, ovatko rakenteet vaurioituneet, kuinka laajoja ne ovat ja millaisia kustannuksia niiden korjaamisesta syntyy.”, johtava asiantuntija Niko Rautio kuntotarkastuksia tekevästä Susterasta toteaa.

Vastuullisessa mökin ostossa on kauppahinnan lisäksi tärkeää arvioida, ovatko tulevat korjaus- ja ylläpitotarpeet omiin resursseihin nähden realistisia.

”Meiltä pankista saa apua kokonaisuuden arvioinnissa. Kun olemassa olevasta rakennuksesta pidetään hyvää huolta ja sitä käytetään aktiivisesti, syntyy usein sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävä ratkaisu”, S-Pankin luottojohtaja Mari Govenius sanoo.

 

Miten parantaa mökin energiatehokkuutta?

Mökkeilyn hiilijalanjäljestä noin 30 prosenttia syntyy sähkönkulutuksesta. Energiatehokkuuteen kannattaa kiinnittää huomiota etenkin silloin, jos mökkiä käytetään paljon myös talvella.

Vanhan mökin energiankulutusta voi pienentää ilman suuria remontteja. Avainasioita ovat rakennuksen eristyksen taso, ikkunoiden ja ovien kunto sekä lämmitysjärjestelmä.

Puulämmityksen rinnalle on monilla mökeillä hankittu ilmalämpöpumppu. Sähköistetyllä mökillä uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö pienentää päästöjä, ja syrjäisillä tonteilla aurinkosähkö voi lisätä energiaomavaraisuutta.

 

Miten vesihuolto on järjestetty?

Mökin ostajan pitää olla perillä vesiasioista: tuleeko vesi omasta kaivosta vai ollaanko kantoveden varassa? Vesivessalla varustetussa mökissä jätevesijärjestelmältä edellytetään enemmän kuin kantovesikohteessa.

”Ostajan on hyvä muistaa, että jätevesijärjestelmän uusiminen on usein kallista”, Susteran Niko Rautio sanoo.

Rantatontilla kannattaa selvittää vesistön tila sekä eroosio- ja tulvariskit esimerkiksi mökkikunnan viranomaisilta.

 

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa mökkeilyyn?

Rankkasateet, tulvariskit, kuivat kesät ja pitenevät hellejaksot vaikuttavat myös mökkiläisten elämään. Vähälumiset talvet voivat heikentää pohjavesivarantojen ja kaivojen veden riittävyyttä erityisesti kuivina vuosina.

Pihapiirin puusto on monella tapaa hyväksi – se suojaa rakennuksia ja viilentää ympäristöä yleistyvien hellejaksojen aikana.

 

Miltä tulevaisuus näyttää?

Katso aina myös tulevaisuuteen: miten käytät mökkiäsi kymmenen vuoden kuluttua? Jos oma käyttö vähenee, mieti, voisitko vuokrata mökkiä tai jakaa sen perheen ja ystävien kesken.

”Mökki on usein vuosikymmenten hanke. Siksi ostopäätöstä kannattaa tarkastella sen kautta, millaista käyttöä mökille on nyt ja tulevaisuudessa. Hoidettu ja aktiivisessa käytössä oleva mökki säilyttää yleensä hyvin arvonsa ja on vastuullinen ratkaisu. Vastuullisuutta on myös se, että suvun mökistä pidetään huolta ja sen tarinaa jatketaan seuraaville sukupolville”, S-Pankin Mari Govenius sanoo. 

 

Tarkista ennen mökkikauppoja muun muassa

  • Rakennuksen kunto (kuntotarkastus)
  • Rakennusoikeus ja kaavat
  • Tulevat korjaustarpeet
  • Lämmitys- ja sähköratkaisut
  • Kaivon kunto ja veden laatu
  • Jätevesijärjestelmä
  • Tulva- ja eroosioriskit
  • Vuosittaiset ylläpitokustannukset
  • Mökin käyttöaste omassa elämäntilanteessa

 

Asiantuntijat

S-Pankin luottojohtaja Mari Govenius. Mari vastaa S-Pankissa henkilöasiakkaiden rahoituspalveluiden kokonaisuudesta.

Kohti hiilineutraalia mökkeilyä (HINEE) -hankkeen projektipäällikkö Tuula Pihkala. Tuula kehittää työkseen vapaa-ajan asumista Etelä-Savossa Laiturilla-hankkeissa.

Kuluttajapalvelujen johtava asiantuntija Niko Rautio Sustera Oy:stä. Kiinteistöjen elinkaaren asiantuntijayritys on tehnyt Suomessa yli 150 000 kuntotarkastusta ja -tutkimusta.