S-Pankin Suomalaisten talousosaaminen 2026 -kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten arviot oman taloutensa kehityksestä ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Taloudellisen tilanteensa kokee parantuneen kahdessa vuodessa 34 prosenttia vastaajista. Tämä on hieman enemmän kuin kahtena edellisenä kyselyvuonna.
Taloutensa parantuneeksi ja heikentyneeksi kokevien osuudet ovat lähentyneet toisiaan. Heikentymisestä kertovia on edelleen enemmän, mutta ero on pienempi kuin vuosina 2024 ja 2025. Taloutensa heikentyneeksi kokee yhä 38 prosenttia vastaajista, joten varovainen myönteinen kehitys ei vielä tarkoita laajaa helpotusta kotitalouksien arkeen.
”Kokemus oman talouden kohentumisesta voi vahvistaa luottamusta tulevaan ja vähentää varovaisuutta kulutuspäätöksissä. Kotitalouksien kokemuksella on merkitystä koko talouden kehitykselle, sillä se vaikuttaa siihen, kuinka valmiita ihmiset ovat käyttämään rahaa ja tekemään myös suurempia hankintoja. Siksi varovainenkin myönteinen muutos on tervetullut”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen toteaa.
Pienituloisilla yhä tiukempaa
Arjen menojen kattaminen sujuu suomalaisilta hieman viimevuotista helpommin. Nyt 59 prosenttia kertoo tulojensa riittävän tavanomaisiin menoihin helposti tai melko helposti, kun viime vuonna osuus oli 55 prosenttia. Samalla aiempaa harvempi joutuu selviytymään menoistaan juuri ja juuri. Helpottumista näkyy erityisesti miesten sekä 60–69-vuotiaiden vastauksissa.
Myönteinen muutos ei kuitenkaan ulotu taloudellisesti tiukimmassa tilanteessa oleviin. Hieman useammalla kuin joka seitsemännellä on edelleen vaikeuksia tai suuria vaikeuksia kattaa tavanomaiset menonsa, eikä osuus ole juuri muuttunut viime vuodesta. Alle 20 000 euron bruttovuositulojen kotitalouksissa vaikeudet ovat pysyneet viime vuoden tasolla: noin neljä kymmenestä kertoo hankaluuksista menojensa kattamisessa, kun vuonna 2024 näin vastasi runsas kolmannes.
Hintojen kallistuminen näkyy kuluttajien luottamuksessa
Tutkimuksen mukaan suomalaisten tulevaisuudenodotukset ovat lähellä viime vuoden tasoa: taloutensa paranemista seuraavien kahden vuoden aikana odottaa noin 40 prosenttia vastaajista. Heikkenemistä ennakoi vastaajista noin neljännes. Kesä-syyskuussa myös Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori osoitti tunnelmien hienoista kohoamista.
Syksyn mittaan etenkin energiahinnat ja korot ovat kuitenkin nousseet. Tuoreet lokakuun kuluttajien luottamus -luvut osoittavat luottamuksen jälleen heikentyneen alimmilleen sitten toukokuun.
“Polttoainehintojen ja korkojen nousu, sekä yhä heikko työmarkkinatilanne huolestuttavat suomalaisia kotitalouksia edelleen. Siksi kulutuksen selvä elpyminen lähikuukausina ei juuri nyt näytä todennäköiseltä”, Ronkanen arvioi.
”Kyselytutkimuksemme perusteella arjen taloudessa on kuitenkin tällä hetkellä aiempaa enemmän myönteisiä merkkejä, vaikka tulevaisuudenodotukset eivät ole juuri vahvistuneet viime vuodesta. Jos työmarkkina ennusteemme mukaisesti kääntyy pian parempaan, heijastuisi se positiivisesti ensi vuoden kulutusnäkymään. Varovainenkin myönteisyys oman arjen talouteen luo pitkällä tähtäimellä edellytyksiä kasvulle”, Ronkanen päättää.
Tutkimuksen keskeiset tulokset
- Taloudellisen tilanteensa kahdessa vuodessa parantuneeksi kokee 34 % suomalaisista (2025: 32 %; 2024: 33 %). Heikentymisestä kertoo 38 % (2025: 41 %; 2024: 40 %).
- Tavanomaiset menonsa helposti tai melko helposti kattavien osuus on noussut viime vuodesta 55 prosentista 59 prosenttiin. Vuonna 2024 osuus oli 60 %.
- Juuri ja juuri menoistaan selviytyvien osuus on laskenut 28 prosentista 24 prosenttiin. Vaikeuksia tai suuria vaikeuksia on edelleen noin 15 prosentilla.
- Kaikista vastaajista 39 % uskoo taloutensa paranevan seuraavien kahden vuoden aikana ja 26 % ennakoi heikkenemistä. Osuudet ovat lähellä viime vuoden tasoa.
Tietoa tutkimuksesta
Suomalaisten talousosaaminen 2026 -kyselytutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar Finland Oy, ja aineisto kerättiin 3.– 8.7.2026. Alle 26-vuotiaiden tiedonkeruuta vahvistettiin aikavälillä 15.10–23.10.2026. Kyselyyn vastasi 1 117 yli 18-vuotiaan edustava otos suomalaisista. Kysely toteutettiin kolmatta kertaa.
