Yhdysvaltain keskuspankki Fed pitää korkokokouksen 28. lokakuuta. Fedin korkopäätöksen odotetaan olevan suoraviivainen, eikä markkinoilla juurikaan hinnoitella koronnostoa. Koron odotetaan pysyvän vakaana 3,75–4,00 prosentin vaihteluvälissä. Yhdysvaltojen kongressivaalien läheisyydessä keskuspankki on perinteisesti välttänyt tekemästä korkomuutoksia estääkseen niiden vaikutukset vaalitulokseen.
”Useat amerikkalaiset keskuspankkiirit ovat viestineet haluavansa ensin arvioida syyskuun koronnoston vaikutuksia ja tarvitsevansa lisää dataa ennen seuraavaa liikettä. Lisäksi Fedin pääjohtaja Kevin Warsh antoi kommentissaan juuri ennen keskuspankin hiljaista aikaa ymmärtää, ettei ole halukas muuttamaan korkotasoa”, S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä kuvaa.
Samalla Warsh kehui tekoälyn tuovan valtavia hyötyjä. Hänen näkemyksensä mukaan tekoälyn positiivinen tarjontashokki tulee keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä hillitsemään inflaatiota.
”Tekoäly, julkinen talous ja puolustus vaativat tällä hetkellä globaalia rahoitusta. Tämä johtaa rahan kasvavaan kysyntään, mikä nostaa myös sen hintaa”, Wennonen-Kärnä analysoi.
Rahoitusolosuhteet ovat kuitenkin tiukentuneet syyskuussa nousevien markkinakorkojen myötä.
”Syyskuussa amerikkalainen 10-vuotinen korko nousi puolella prosenttiyksiköllä saavuttaen korkeimman tasonsa yli kahteen vuosikymmeneen. Vaikka markkinakorkojen nousu on pysähtynyt lokakuussa, ne ovat jääneet korkeille tasoille historiallisessa katsannossa”, Wennonen-Kärnä muistuttaa.
Keskuspankki seuraa tarkasti korkotasonmyös muille talouden osa-alueille, kuten osake- tai asuntomarkkinalle. Yhdysvaltojen asuntomarkkinat ovat pysyneet vaisuina 30-vuotisen kiinteäkorkoisen asuntolainan keskikoron noustua 7,5 prosenttiin.
Markkinoilla hinnoitellaan tällä hetkellä yhtä 0,25 prosentin koronnostoa joulukuun kokoukseen. Tämä heijastelee vahvaa taloutta ja voimakasta rahan kysyntää. Yhdysvaltojen työmarkkinan arvioidaan olevan lähellä täystyöllisyyttä, mutta inflaatio pysyy kaikilla mittareilla reippaasti yli keskuspankin 2 prosentin tavoitteen. Myös Yhdysvaltojen kasvavat valtionvelat nostavat korkotasoa sijoittajien vaatiessa korkeampaa korvausta sijoitukselleen riskien kasvaessa.
”Tästä kaikesta voi tehdä päätelmän, että Fedin nykyinen rahapolitiikka ei ole vielä liian kiristävää pidemmässä juoksussa ja tulevaisuudessa on varaa lisäkoronnostoille”, Wennonen-Kärnä summaa.
Myös EKP:n odotetaan jäävän seuraamaan tilannetta
Euroopan keskuspankki puolestaan julkistaa omat tuoreet korkopäätöksensä torstaina 29. lokakuuta. Keskuspankki on nostanut korkoja tänä vuonna kahdesti, kesäkuussa ja syyskuussa. S-Pankki arvioi korkojen pysyvän lokakuun kokouksessa ennallaan, sillä EKP:n ennakoidaan odottavan selvempiä merkkejä inflaatiopaineiden leviämisestä energiasektorin ulkopuolelle ennen seuraavaa koronnostoa.
EKP pysynee torstaina pidättyväisellä linjalla välttäen suoraa ohjeistusta tulevasta. Tästä huolimatta markkinoilla tullaan etsimään vihjeitä mahdollisesta joulukuun koronnostosta.
”Lehdistötilaisuudessa EKP:n pääjohtaja Christine Lagardelta odotetaan mielenkiinnolla näkemyksiä siitä, millaiset toisen kierroksen inflaatiovaikutukset johtaisivat rahapolitiikan lisäkiristyksiin ja miten viime aikoina nähty pitkien korkojen nousu vaikuttaa euroalueen rahoitusolosuhteisiin sekä EKP:n tuleviin päätöksiin. Erityisesti Ranskan tilanne todennäköisesti nousee esille”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen arvioi.
Ennakoimme S-Pankissa korkeiden energiahintojen jakson muodostuvan aiemmin arvioitua pitkäkestoisemmaksi. EKP:n lokakuun kokouksen alla brent-öljyn hinta on jälleen noussut yli 110 dollariin tynnyriltä. Pitkittyessään korkeat energiahinnat lisäävät riskiä toisen kierroksen inflaatiovaikutuksille, mikä heijastuisi vähitellen myös muiden tuotteiden ja palveluiden hintoihin.
”Arvioimme, että uhka toisen kierroksen inflaatiovaikutuksista lisääntyy lähikuukausina, ja tämä ajaa EKP:n tekemään vielä lisäkoronnostoja. Odotammekin EKP:n seuraavaa nostoa joulukuun kokouksessa. Myös joulukuussa julkaistavat EKP:n uudet talousennusteet todennäköisesti tukevat tulevaa koronnostopäätöstä”, Ronkanen ennakoi.
Energiahintojen kallistuminen ei vielä näy muissa hinnoissa
Euroalueen inflaatio kiihtyi syyskuussa 3,8 prosenttiin elokuun 3,2 prosentista, mutta nousu johtui edelleen pääosin energian kallistumisesta. Syyskuussa julkaistuissa inflaatioennusteissa EKP arvioi energian ja ruoan hintojen vaikutuksesta putsatun pohjainflaation pysyvän selvästi kahden prosentin tavoitteen yläpuolella vielä vuosina 2027 ja 2028. Uhka pohjainflaation pysymisestä tavoitetta korkeampana lähivuodet puoltaa jatkoa EKP:n koronnostoille.
Euroalueen pohjainflaatio kiihtyi syyskuussa vain hieman, 2,5 prosenttiin. Siten euroalueella ei toistaiseksi ole nähty selviä merkkejä energiahintojen kallistumisen leviämisestä muihin hintoihin. Myös palkkojen kehitys on pysynyt maltillisena, mutta palkkavaatimukset reagoivat inflaatiopaineisiin yleensä viiveellä. Pitkien korkojen viimeaikainen nousu on puolestaan kiristänyt rahoitusolosuhteita ja se osaltaan vähentää EKP:n tarvetta nostaa lyhyitä korkoja.
”Euroalueen talous on kestänyt hyvin kesäkuun jälkeiset kaksi koronnostoa, vaikka EKP:n 2,50 prosentissa oleva talletuskorko on jo lähellä neutraalin koron arvioitua ylärajaa. Lisänostot veisivät korot todennäköisesti talouskasvua rajoittavalle tasolle ja lisäisivät kasvun hiipumisen riskiä”, Ronkanen sanoo.
Korkomarkkinat hinnoittelevat tällä hetkellä EKP:lle kolmea lisäkoronnostoa vuoden 2027 syksyyn mennessä. Tulevaan lokakuun kokoukseen nostoa ei vielä odoteta, mutta joulukuun kokouksen osalta nostoa pidetään todennäköisenä.
Euriborkorot ovat nousseet tänä vuonna selvästi, kun markkinoiden odotukset EKP:n koronnostoista ovat välittyneet viitekorkoihin.
”3,3 prosentin tuntumaan nousseen 12 kuukauden euriboriin sisältyy jo useita lisänostoja ja korko voikin olla jo lähellä huippuaan, mikäli EKP nostaa ohjauskorkojaan korkofutuureiden nykyhinnoittelua vähemmän. Inflaatiopaineiden voimistuminen voisi kuitenkin nostaa 12 kuukauden euriboria vielä lisää. Samalla arvioimme 3 kuukauden euriborin nousevan lähikuukausina, kun EKP:lta odotetut koronnostot lähestyvät”, Ronkanen päättää.
