EKP:n tuore korkopäätös julkaistaan tämän viikon torstaina 10. syyskuuta. Kokouksen yhteydessä julkaistaan myös korko-odotusten kannalta tärkeät EKP:n uudet talousennusteet. Edellisessä, heinäkuun lopun kokouksessaan keskuspankki piti korot ennallaan nostettuaan talletuskoron kesäkuussa 2,25 prosenttiin.
Syyskuun kokouksen alla energiahinnat ovat jälleen kääntyneet nousuun. Brent-öljyn hinta on kohonnut noin 95 dollariin tynnyriltä, ja maakaasu on kallistunut korkeimmilleen sitten vuoden 2023. Euroopan tavanomaista matalammat kaasuvarastot lisäävät epävarmuutta tulevan talven hintakehityksestä.
”Talletuskoron nouseminen 2,50 prosenttiin on markkinoilla jo täysin hinnoiteltu ja se on myös S-Pankin odotuksena. Koronnostoa tukevat energiahintojen nousu, euroalueen inflaatio- ja talouskehitys, edellisen kokouksen pöytäkirjat sekä EKP:n päättäjien viimeaikaiset kannanotot. Itse korkopäätöksen sijasta markkinoiden huomio kohdistuukin siihen, miten EKP arvioi uusissa ennusteissaan inflaation ja talouden kehittyvän ensi vuonna”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen arvioi.
EKP ei tälläkään kertaa todennäköisesti anna suoraa ohjeistusta tulevasta korkourasta, vaan korostaa päätösten perustuvan jatkossakin kokouskohtaiseen arvioon tuoreimmista tiedoista. Syyskuun kokouksessa julkaistavat talousennusteet tarjoavat silti tärkeää tietoa tulevista koronnostopaineista. Kesäkuun perusskenaariossa EKP arvioi euroalueen inflaation olevan keskimäärin noin 3,5 prosenttia vuoden 2026 toisella puoliskolla.
”Elokuussa euroalueen inflaatio kiihtyi jo lähelle tätä ennusteuraa. Riski energiahintojen pysymisestä korkealla pidemmän aikaa voi merkitä sitä, että EKP nostaa hieman ensi vuoden inflaatioennustettaan”, Ronkanen ennakoi.
Samalla euroalueen talous on viime aikoina osoittanut odotettua parempaa kestävyyttä. Tämän vuoksi EKP saattaa nostaa euroalueen kuluvan vuoden kasvuennustettaan. Korkonäkymän kannalta ratkaisevia ovat erityisesti vuoden 2027 inflaatioennusteet sekä vaihtoehtoiset skenaariot, joissa arvioidaan Lähi-idän tilanteen ja energiamarkkinoiden erilaisia kehityskulkuja.
Inflaation laaja-alaisuus ratkaisee jatkon
Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa 3,3 prosenttiin heinäkuun 2,9 prosentista. Nousu johtui pääosin energiasta: energiahinnat olivat 14,3 prosenttia vuodentakaista korkeammalla. Tavaroiden hintojen nousu voimistui 1,2 prosenttiin, mutta ruoan, alkoholijuomien ja tupakan hintojen yhdistetty vuosimuutos pysyi ennallaan maltillisessa 1,2 prosentissa. Palveluinflaatio puolestaan hidastui 3,0 prosenttiin heinäkuun 3,3 prosentista, mikä painoi myös pohjainflaatiota niukasti alaspäin.
Hintapaineiden pysyminen elokuun tapaan suurelta osin energiassa vähentäisi tarvetta uusiin koronnostoihin syyskuun jälkeen. Myös pitkien markkinakorkojen nousu kiristää jo nyt merkittävästi euroalueen rahoitusoloja, mikä voi vaimentaa EKP:n tarvetta nostaa lyhyitä korkoja tuntuvasti. Toisaalta ruoan hintoihin kohdistuu ensi vuonna nousupaineita lannoitepulan, sään ääri-ilmiöiden ja heikentyneiden satonäkymien vuoksi. Lisäksi pitkään korkeana pysyvät energiahinnat heijastuvat myös yritysten kuljetus- ja tuotantokustannuksiin, mikä lisää hintapaineiden leviämisen riskiä muihin tuotteisiin. Jos kustannuspaineet leviävät lähiaikoina laajemmin tavaroihin, palveluihin ja palkkaodotuksiin, korkojen lisäkiristysten todennäköisyys kasvaa.
”Monet EKP:n päättäjät puhuvat voimistuneiden inflaatiopaineiden ennaltaehkäisemisestä, mikä enteilee tarvetta lisäkoronnostoille vielä syyskuun jälkeen. Lähi-idän tapahtumista aiheutuva energiahintojen kehitys sekä hintapaineiden leviäminen laajemmalle määrittävät kuitenkin keskeisesti koronnostojen tarpeellisuutta tai mahdollista seuraavan noston ajankohtaa. Korkomarkkina hinnoittelee EKP:n seuraavaa koronnostoa täysimääräisesti alkuvuoteen 2027, mutta huonomman inflaatioskenaarion toteutuessa se voisi toteutua jo tämän vuoden joulukuussa. Toisaalta edelleen on mahdollista, että tuleva syyskuun koronnosto jäisi viimeiseksi”, Ronkanen arvioi.
EKP:n päättäjät ovat painottaneet inflaatioriskien nousua
Heinäkuun kokouksen pöytäkirjojen perusteella osa EKP:n neuvoston jäsenistä olisi ollut valmiita nostamaan korkoja jo tuolloin. Jäsenet korostivat, että inflaatioriskit painottuvat ylöspäin ja että koronnosto olisi syyskuussa todennäköisesti tarpeen, ellei inflaationäkymä paranisi merkittävästi. Syyskuuhun odottaminen antaakin keskuspankille mahdollisuuden arvioida uusia ennusteita, toisen vuosineljänneksen kasvua sekä tuoreita inflaatio- ja palkkatietoja.
Saksan keskuspankin pääjohtaja Joachim Nagel on puhunut syyskuun koronnoston puolesta ja arvioinut markkinoiden koronnosto-odotusten vastaavan hyvin keskuspankin todennäköistä toimintaa. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel on puolestaan korostanut Lähi-idän konfliktin synnyttämiä inflaatioriskejä ja palkkoihin välittyvien hintapaineiden ehkäisemistä. Korkojen lisäkiristykset ovat hänen mukaansa tarpeen, jotta inflaatio palaa tavoitetasolleen keskipitkällä aikavälillä.
Sekä Nagel että Schnabel nähdään kuitenkin EKP:n neuvoston ns. haukkamaiseen päättäjäjoukkoon kuuluviksi, eli he ovat yleensä keskimääräistä kireämmän rahapolitiikan kannattajia. Useat muut neuvoston jäsenet ovat näkemyksissään maltillisempia ja korostavat datariippuvuutta tulevissa päätöksissä.
Euriborkorot ovat jatkaneet nousuaan
Korkomarkkinoilla odotetaan tällä hetkellä syyskuun koronnoston lisäksi kahta uutta nostoa vuoden 2027 aikana. Odotusten viimeaikainen vahvistuminen on nostanut myös euriborkorkoja entisestään. 12 kuukauden euribor on noussut jo 3,10 prosenttiin, ja 3 kuukauden euribor lähestyy 2,7 prosenttia eli on korkeimmillaan sitten tammikuun 2025.
Euriborkorkojen lähiajan suunta riippuu ennen kaikkea energiahintojen kehityksestä ja siitä, kuinka laajasti kustannuspaineet välittyvät muuhun inflaatioon. Epävarmuus on edelleen suurta, ja korkonäkymä voi siten muuttua nopeasti kumpaankin suuntaan. Todennäköisyys sille, että euriborkorot pysyvät nyt nähdyllä korkeammalla tasolla vähintään pidemmälle ensi vuoteen, on kuitenkin koko ajan lisääntynyt.
”Erityisesti lyhyemmät euriborit nousevat lähiaikoina lisää, kun niihin hinnoitellaan EKP:lta odotuksissa olevia seuraavia koronnostoja. 12 kuukauden euriborin nykytasoon sen sijaan jo sisältyy useita tulevaksi arvioituja koronnostoja, joten siinä merkittävän lisänousun todennäköisyys on pienempi. Jos hintapaineet äkillisesti maltillistuisivat, tulisi 12 kuukauden euribor jo alaspäin nykytasoilta”, Ronkanen arvioi.
