Suomen talous siirtyy vuoteen 2019 rauhallisissa tunnelmissa. S-Pankin uuden talousennusteen mukaan talouskasvu hidastuu ensi vuonna mutta säilyy yhä mukiinmenevänä.
”Maailmanloppua ei ole tulossa, eikä taantuma ole näköpiirissä. Kasvu jatkuu hitaampana mutta sinänsä kohtuullisena”, pääekonomisti Timo Hirvonen S-Pankista kertoo.
Hirvosen ennusteen mukaan kasvun moottorina toimivat tavalliset suomalaiset perheet, joiden ennakoidaan kuluttavan rahaa tavaroihin ja palveluihin lähes entiseen malliin ensi vuonna.
”Kulutuksen kasvua tukevat palkankorotukset ja työllisyyden lisäys. Yritysten vienti ja investoinnit kehittyvät sen sijaan rauhallisemmin”, Hirvonen arvioi.
S-Pankin talousennusteen mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna 1,7 prosenttia ja vuonna 2020 1,7 prosenttia.
Kuukausisäästäminen on hyvä keino luoda puskuria
Pääekonomisti Timo Hirvonen ennakoi, että asuntojen hinnat kehittyvät rauhallisesti mutta hintaerot eri alueiden välillä jatkuvat ennallaan.
”Isompi muutos tapahtuu siinä, että lyhyet markkinakorot alkavat nousta asteittain”, Hirvonen sanoo.
S-Pankki ennakoi, että asuntolainoissa suosittu 12 kuukauden Euribor-korko on 0,20–0,30 prosentin haarukassa ensi vuoden lopussa ja 0,60–0,80 prosentin haarukassa vuoden 2020 lopulla.
Korkojen nousu lisää lainanhoitokuluja. Esimerkiksi 100 000 euron annuiteettimuotoisessa asuntolainassa, jossa laina-aika on 20 vuotta, 0,8 prosenttiyksikön koronnousu kasvattaa lainanhoitokuluja vajaalla 40 eurolla kuukaudessa.
”Kotitalouksien kannattaa varautua korkojen nousuun harkitsemalla kiinteää korkoa ja mitoittamalla oma asuntolaina niin, että lyhennyksistä selviää myös korkeammilla koroilla. Kuukausisäästäminen on myös hyvä keino luoda omaan talouteen ylimääräistä puskuria”, Hirvonen kertoo.
Hirvonen kuitenkin muistuttaa, että rakenteelliset tekijät ja suhdannetekijät pitävät huolen siitä, etteivät korot nouse kuluvan korkosyklin huipulla yhtä korkeiksi kuin aiemmissa sykleissä.
S-Pankin talousennusteen mukaan suurimmat riskit maailmantalouden näkymille muodostavat Yhdysvaltojen keskuspankin (Fed) kiristyvä rahapolitiikka, protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Rahapolitiikan kiristyminen on ollut tavallisin taantuman aiheuttaja johtavissa teollisuusmaissa (G7) 1960-luvulta lähtien.
Lisätiedot:
Timo Hirvonen, pääekonomisti, S-Pankki-konserni, p. 040 549 2476, timo.hirvonen@s-pankki.fi