S-Pankki Euro Valtionlaina Korko A

Rahaston arvo kehittyi kuukauden aikana 0,88 prosenttia ja sen vertailuindeksi kehittyi 0,69 prosenttia. Tammikuussa markkinakorot olivat laskussa sekä korkokäyrän lyhyissä että pitkissä maturiteeteissa. Korkojen lasku oli melko tasaista kautta korkokäyrän, joten käyrän muoto ei juuri muuttunut. Tammikuussa keskuspankit eivät tarjonneet markkinoille yllätyksiä, sillä EKP:lla ei ollut tammikuussa kokousta ollenkaan ja Fed piti ohjauskorkonsa ennallaan joulukuun 25 korkopisteen koronlaskun jälkeen. EKP:n ei odoteta muuttavan ohjauskorkoaan kuluvan vuoden aikana. Fedin odotetaan jatkavan koronlaskuja yhteensä 50 korkopisteellä siten, että kesällä tulisi yksi 25 korkopisteen lasku ja loppuvuodesta toinen samansuuruinen. Mielenkiintoa Fedin korkopolkuun lisää se, että pääjohtaja vaihtuu toukokuussa. Tehtävään on nimitetty Kevin Warsh, ja nimitys odottaa vielä senaatin hyväksyntää. Valtionlainamarkkinoilla tammikuu alkoi uusemissioiden osalta perinteisen aktiivisena. Uudet emissiot menivät hyvin kaupaksi ja eurovaltioiden lainojen spredit kapenivat hieman suhteessa swap-korkoon. Rahaston korkoriski pidettiin marraskuussa sen vertailuindeksin yläpuolella. Pitkä duraatio laskevien korkojen ympäristössä toi salkulle tuottoa 5 korkopistettä vertailuindeksiään enemmän. Luottoriskipositio tuotti tammikuussa 18 korkopistettä indeksiin verrattuna, joten rahaston tuotto lopulta ylitti sen tuoton 23 korkopisteellä tarkasteltuna ennen kuluja. Luottoriskivalinnoista ylituottoa toivat erityisesti Italian valtionlainojen ylipainotus sekä Saksan alipainotus suhteessa vertailuindeksiin. Myös katetut joukkolainat ja muut vertailuindeksin ulkopuoliset matalan luottoriskin sijoitukset tuottivat hyvin tammikuun aikana. Valtionlainariskeistä ylipainossa jatkavat Suomi ja Italia. Saksan ja Hollannin valtionlainat jatkavat alipainossa. Suurimmat sijoitukset kohdistuvat Italian, Ranskan ja Espanjan valtionlainoihin. Salkun liikkeeseenlaskijariskien hajauttamista jatketaan sijoittamalla valtioiden lisäksi myös muihin erittäin matalan luottoriskin joukkolainoihin, kuten esimerkiksi osavaltioihin, kehityspankkeihin ja katettuihin joukkolainoihin.