S-Pankki Euro Valtionlaina Korko A
Avaintietoasiakirja (PDF, 51 kt)S-Pankki Euro Valtionlaina Korko on korkorahasto, joka sijoittaa varansa pääosin euroalueen valtioiden liikkeeseenlaskemiin euromääräisiin joukkovelkakirjalainoihin. S-Pankki Euro Valtionlaina Korko pyrkii tasaiseen korkotuottoon suhdannesyklistä riippumatta. Rahasto toimii sijoitussalkussa myös osakeriskiä tasaavana osana. Osakekurssien laskiessa valtion joukkolainojen tuotot usein nousevat. Rahaston sijoituksissa ei oteta huomioon ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia EU:n kriteerejä, eli se on tiedonantoasetuksen 6 artiklan mukainen tuote.
Kuukausittainen sijoitus vähintään 10 €/kk
Voit ladata S-mobiilin puhelimeen sovelluskaupasta. Saat sovelluksen pankkipalvelut käyttöösi S-Pankin verkkopankkitunnuksilla tai toisen pankin verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella, kun sinulla on tili ja verkkopankkitunnukset S-Pankissa.
Rahastoa hoitaa
Marko Utriainen |
Sijoitusten jakautuminen
Rahaston 10 suurinta sijoitusta 28.08.2025
Rahasto | Nettoarvosta | Muutos |
---|---|---|
Btps 1.2.2035 3.85% | 5,26 % | 0,07 % |
Finnish Gov't 15.4.2045 3.2% | 4,47 % | 0,09 % |
Btps 1.5.2033 4.4% | 4,29 % | 0,14 % |
Belgian 22.10.2034 2.85% | 3,9 % | 0,12 % |
Rep Of Austria 20.2.2032 0.9% | 3,87 % | 0,13 % |
Btps 1.3.2030 3.5% | 3,72 % | 0,13 % |
France O.A.T. 25.5.2036 1,25% | 3,58 % | 0,07 % |
France O.A.T. 25.11.2034 3% | 3,1 % | 0,08 % |
Btps 1.9.2038 2,95% | 3,08 % | 0,08 % |
France O.A.T. 25.5.2032 0% | 2,88 % | 0,09 % |
Palkkiot **
** Hallinnointipalkkio sisältää säilytyspalkkion.
Rahaston juoksevat kulut sisältävät hallinnointi- ja säilytyspalkkiot sekä mahdollisesti sijoituskohteena olevista rahasto-osuuksista perityt hallinnointi- ja säilytyspalkkiot.
Ehdot, asiakirjat ja katsaukset
Katsaukset
*Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Tuotossa ei ole huomioitu mahdollisia tuotonmaksuja. Alle vuoden toimineiden rahastojen osuussarjojen osalta tuotto esitetään annualisoimattomana.
Tämä on mainos. Rahastoja hallinnoi S-Pankki Rahastoyhtiö Oy. Huomioithan, että sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Sijoitusten arvo ja niistä saatava tuotto voi nousta tai laskea, ja sijoittaja ei välttämättä saa takaisin alkuperäistä sijoitustaan. Tutustu ennen sijoituspäätösten tekemistä rahaston rahastoesitteeseen ja sijoittajan avaintietoihin.
Salkunhoitajan kommentti
Rahaston arvo kehittyi kuukauden aikana -0,49 prosenttia ja sen vertailuindeksi kehittyi -0,43 prosenttia. Elokuussa lyhyemmät markkinakorot laskivat ja pisimmät korot nousivat, joten korkokäyrä jyrkentyi. Markkinakorkojen muutokset vaihtelivat -4 ja +10 korkopisteen välillä. Keskuspankeilla ei ollut korkokokouksia elokuussa. EKP:n odotetaan nyt olevan koronlaskusyklinsä lopussa, joten markkinoilla ei enää hinnoitella lisäkoronlaskuja eurokorkoihin. Sen sijaan Yhdysvaltojen Fedin odotetaan jatkavan koronlaskuja syyskuun kokouksessa pidettyään ohjauskorkonsa muuttumattomana 2024 joulukuusta asti. Fedin odotetaan tuovan ohjauskorkoaan alas yli prosentilla vuoden 2027 alkuun mennessä. Euroalueen valtionlainamarkkinoilla Ranska nousi jälleen suurimmaksi huoleksi, kun Bayroyn hallituksen kaavailemat budjettisuunnitelmat saivat opposition hermostumaan. Syyskuun kahdeksantena järjestetään luottamusäänestys, josta hallituksen ei odoteta selviävän. Rahaston korkoriski pidettiin heinäkuussa vertailuindeksin yläpuolella. Rahaston tuotto ylitti vertailuindeksinsä tuoton korkomuutosten takia yhteensä yhdellä korkopisteellä. Luottoriskipäätösten vaikutukset olivat sen sijaan negatiivisia. Yhteensä luottoriskivalinnat tuottivat kaksi korkopistettä vertailuindeksiään vähemmän, minkä seurauksena rahaston tuotto alitti vertailuindeksinsä tuoton ennen hallinnointipalkkiota. Luottoriskipäätöksistä alituottoa toivat erityisesti Suomen ja Italian valtionlainat. Valtionlainariskeistä selvässä ylipainossa jatkavat Suomi ja Italia. Saksan ja Ranskan valtionlainat jatkavat alipainossa. Suurimmat sijoitukset kohdistuvat Italian, Ranskan ja Espanjan valtionlainoihin. Salkun liikkeeseenlaskijariskien hajauttamista jatketaan sijoittamalla valtioiden lisäksi myös muihin erittäin matalan luottoriskin joukkolainoihin, kuten esimerkiksi osavaltioihin, kehityspankkeihin ja katettuihin joukkolainoihin. Hajautusta on tarkoitus lisätä entisestään ostamalla tällaisia joukkolainoja uusemissioista.
Marko Utriainen