Kesäralli laantui elokuussa sijoittajien uudelleenarvioidessa markkinanäkymiä. Talous on kestänyt korkeammat korot odotuksia paremmin, mutta tasapainoilu ei ole ohi ja varaa harha-askelille ei ole. Hyvä hajautus ja valikoidut suosikit ovat syksyn sijoitussalkun perusta.
”Ei makeaa mahan täydeltä - edes kesällä” oli markkinoiden viesti sijoittajille elokuussa. Osakkeet päätyivät pieneen laskuun alkukesän rallin jälkeen. Isoin selittäjä laskulle oli sijoittajien yli-innostus kuukauteen lähdettäessä. Elokuussa alettiin jälleen aprikoida markkinoiden vahvuuksia ja heikkouksia, eikä kuva ole edelleenkään selkeä. Pieni tunnelmien korjaus olikin markkinoille ihan tervettä, sillä alkuvuoden markkinailoittelu oli jo mennyt tosiasioiden edelle joillain markkinoilla.
Vuoden lopun markkinoilla jatketaan yhä suunnan hakemista. Talous on tänä vuonna tasapainoillut kapealla polulla, mutta askeleet ovat osuneet hyvin kohdalleen. Suuria ongelmia ei ole tullut, ja pienemmät murheet eivät ole onnistuneet kääntämään kokonaisuutta heikompaan suuntaan. Toisaalta markkinaodotukset ovat siinä määrin korkealla, että varaa harha-askelille ei ole. Pidämmekin salkuissamme osakkeet pienessä alipainossa. Jos talouden askeleet osuvat kohdalleen, osakkeet pärjäävät jatkossakin, mutta kireä rahapolitiikka tekee vakaasta askelluksesta haastavaa.
Jos talous on tähän asti yllättänyt myönteisesti, niin miksei se voisi yllättää jatkossakin? Inflaatio on jo selvästi hidastunut, joten voisiko talous välttää isomman hidastumisen ja jatkaa kasvussa myös tästä eteenpäin?
Talous on kestänyt yllättävän hyvin voimakkaat koronnostot, joita on nähty eripuolilla maailmaa. Tätä kestävyyttä on tukenut moni poikkeuksellinen asia. Pandemian sulkiessa maailmaa ja valtioiden tukiessa taloutta kertyi ihmisille runsaasti säästöjä, joita purkamalla kulutusta on voitu jatkaa hintojen noususta huolimatta. Toisaalta valtiot ovat elvyttäneet myös aivan viime aikoina. Lisäksi työllisyys on erittäin vahvaa. Yleensä talouskasvun heiketessä työttömyys on kasvanut. Tällä kertaa kuitenkin työmarkkinat ovat yhä erittäin vahvat. Tähän on useita selittäjiä. Työvoiman tarjonta vähenee suurten ikäluokkien eläköityessä, työvoimavaltaiset palvelualat ovat kasvussa ja työnantajat pitävät työntekijöistä aiempaa tiukemmin kiinni pelätessään, että lähtijöiden korvaaminen voi jatkossa olla vaikeampaa.
Pysyvätkö kaikki tekijät yhtä vahvoina jatkossakin? Kaikki on mahdollista, mutta helppoa se ei ole. Voimakas rahapolitiikan kiristäminen eli korkojen nostot ja keskuspankkien taseen pienentäminen aloitettiin vasta reilu vuosi sitten. USA:ssa ensimmäinen koronnosto oli viime vuoden maaliskuussa ja euroalueella vuosi sitten heinäkuussa. Korkojen nousu ei hyydytä talouskasvua nopeasti, mutta vähitellen kalliimpi raha vaikuttaa kulutukseen ja investointeihin. Tätä sopeutumista on nyt käyty läpi jo tovi. Toistaiseksi talousvaikutukset ovat olleet rajallisia, mutta ennen pitkää ne leviävät koko talouteen.
Ei taloudessa tähänkään asti kaikilla ole mennyt yhtä hyvin. Selvä jakautuminen on nähty palveluiden ja teollisuuden välillä. Teollisuustuotanto on heikentynyt, mutta palveluiden vahva veto on riittänyt tukemaan kokonaistaloutta. Teollisuuden kysyntää on syönyt se, että varastot ovat olleet pandemian jälkeisen hamstrauksen jälkeen täynnä, joten tarvetta uusille tilauksille ei ole ollut. Nyt varastoja on tyhjennetty ja parhaimmillaan teollisuudessa voitaisiin saavuttaa pohjakosketus, jos varastosykli alkaisi kääntyä. Kovassa vedossa olleissa palveluissa puolestaan alkaa näkyä pientä viilenemistä. Yhtäaikainen palvelualojen viileneminen ja teollisuuden piristyminen olisi taloudelle hyvä korjaussarja. Näiden yhteen osuminen on kuitenkin vaikeaa, joten sijoittajan kannattaa varautua myös siihen, ettei kaikki ”mene kuin Strömsössä”.
Samaan aikaan, kun sijoittajat toivovat talouden vahvuutta, on toivottu myös keskuspankkien alkavan keventää politiikkaansa. Tämäkään yhtälö ei ole helppo. Inflaatiohuiput ovat ohi, mutta inflaatio ei ole hävinnyt. Niin kauan kuin taloudessa menee hyvin ja työvoimapula jatkuu, on vaikea nähdä inflaation hiipuvan kokonaan. Jos inflaatio on sitkeästi keskuspankkien tavoitteen yläpuolella, ei keskuspankeilla ole tarvetta eikä mahdollisuutta alkaa leikata korkoja.
Markkinoilla odotukset keskuspankkien suuntaan ovatkin muuttuneet selvästi kesän aikana. Vielä keväällä odotettiin ensimmäisten koronlaskujen tulevan tämän vuoden puolella. Nyt odotuksia on siirretty ja korkohelpotusta olisi luvassa aikaisintaan ensi kesän lähestyessä. Kannattaa muistaa, että korot laskevat, jos talous sakkaa. Siten talouden tuplatukea vahvasta pohjavireestä ja samanaikaisesti alemmista koroista ei kannata odotella.
Sijoittaminen on tänä vuonna kannattanut. Maailman osakkeet ovat tuottaneet yli kymmenen prosenttia, ja korkomarkkinoiltakin on viime vuoden tappioiden jälkeen saanut ihan hyvää tuottoa. Vaikka tuotot yhtäällä voivat pettää, niin toisaalta taas on saanut korvausta varoilleen. Siten esimerkiksi Suomen osakkeiden heikkous ei ole syönyt koko salkun tuottoja, jos on ollut myös muilla osakemarkkinoilla mukana.
Vuoden lopullakin on varmasti tuottoja luvassa, mutta myös heikompia lenkkejä. Suomen ja Kiinan osakkeita on synkistelty viime aikoina kurssien madellessa ja talouden jäädessä odotuksista. Jälleen kerran pitää kuitenkin miettiä, onko synkistely mennyt jo liiankin pitkälle. Osakkeiden arvostukset ovat painuneet, jolloin pienemmätkin hyvä uutiset voivat piristää markkinoita reippaasti. Siksi ylipainotamme Suomen ja kehittyvien maiden osakkeita salkuissamme. Yhdysvaltain osakkeet puolestaan ovat erittäin kalliita ja odotukset korkealla, joten siellä riskit ovat suurimpia.
Tämän vuoden hyviä uutisia sijoittajalle on, että koroistakin saa tuottoja. Vuosia surkuteltiin, ettei osakkeille ole vaihtoehtoa, mutta nyt sijoittajalle on tarjolla selvästi osakkeita vakaampaa, kohtuullista tuottoa. Korkojen rooli salkussa on moninainen. Korot ovat yhtäältä suoja talouden heikkoutta vastaan, sillä talouden pettäessä valtionlainat ovat salkun tuottavin osa. Ne ovatkin salkuissamme ylipainossa suojaamassa talouspettymyksiltä. Lisäksi korot yleisesti tuovat hajautusta salkkuun, sillä normaalioloissa niiden tuotot kehittyvät eri tahtiin osakkeiden kanssa. Korot tuovat myös mielenkiintoisia tuottomahdollisuuksia. Kehittyvien maiden korot ovat salkuissamme ylipainossa niiden tarjoamien korkeampien korkojen ja hyvien näkymien takia.
S-Pankki Näkemys on S-Pankin päästrategi Lippo Suomisen kuukausittainen päivitys maailman sijoitusmarkkinoiden tapahtumista ja tulevaisuuden näkymistä. Näkemyksessä kerrotaan, millä markkinoilla on parhaat tuottonäkymät ja miten eri markkinoita S-Pankin rahastoissa ja salkuissa painotetaan.
Tärkeää tietoa
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.
Tämä materiaali ei ole sijoituspalvelulain mukainen sijoitustutkimus, vaan Materiaalin laatijan valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin laatija ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.s-pankki.fi.
Tätä katsausta tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin tai muihin vastaavanlaisten rajoitusten alaisiin maihin. Raportin levittäminen Yhdysvalloissa tai muissa vastaavanlaisten rajoitusten alaisissa maissa tai levittäminen näiden maiden kansalaisille saatetaan katsoa rikkomukseksi näissä maissa voimassa olevia lakeja vastaan.
