Toukokuun talousdata on kuitenkin muuttanut korkoympäristöä selvästi haastavammaksi kuluttajahintainflaation noustua uusiin syklin huippuihin. Samalla Iranin sodan vaikutukset ovat voimistaneet inflaatiopaineita erityisesti energian hinnan nousun kautta ja vaikutukset alkavat levitä laajemmalle talouteen.
Keskuspankin Beige Book -raportin mukaan talousaktiviteetti on kiihtynyt, mutta hintapaineet ovat selvästi voimistuneet. Vaikutuksia nähdään jo merenkulussa, pakkausmateriaaleissa, elintarvikkeissa ja lannoitteissa. Yrityksille tilanne on hankala: kustannukset nousevat, mutta niiden siirtäminen hintoihin ei ole suoraviivaista.
Talouden resilienssi ja vahva työmarkkina tukevat kuvaa siitä, että Fed keskittyy nyt ennen kaikkea inflaation hillintään. Kolmen viime kuukauden keskiarvo uusissa maatalouden ulkopuolisissa työpaikoissa on noussut 188 tuhanteen, mikä kertoo työmarkkinan hyvästä vedosta.
”Inflaatiopaineet ovat nyt selvästi laaja-alaisempia kuin vielä alkuvuonna, eikä kyse ole enää pelkästään energian hinnasta. Tämä tekee keskuspankin tilanteesta vaikeamman ja kaventaa liikkumatilaa rahapolitiikassa”, sanoo S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä.
Toukokuussa kuluttajahintainflaatio kiihtyi 4,2 prosenttiin, korkeimmalle tasolleen sitten kevään 2023. Inflaatio-odotukset ovat nousseet samaan aikaan, mikä lisää riskiä hintapaineiden pitkittymisestä.
Markkinat hinnoittelevat jo selvästi kiristyvää linjaa: odotuksissa on ohjauskoron nosto loppuvuodesta välivaalien jälkeen sekä lisäkiristystä vuodelle 2027. Tämä on ristiriidassa Fedin aiemman arvion kanssa, jossa vuoden loppuun ennakoitiin vielä koronlaskua.
Huhtikuun kokouksessa keskuspankin johto piti korkotason ennallaan lisäinformaatiota odottaen, mutta viestintä kiristyi. Mikäli inflaatio pysyy sitkeästi yli kahden prosentin tavoitteen, koronnostot nähdään yhä todennäköisempänä vaihtoehtona.
”Markkina hinnoittelee tällä hetkellä selvästi keskuspankkia tiukempaa linjaa. Jos inflaatio ei rauhoitu lähikuukausina, paine nostaa korkoja kasvaa nopeasti – vaikka se olisi ristiriidassa aiemman ohjauksen kanssa”, Wennonen-Kärnä jatkaa.
Keskuspankin näkymiä varjostaa erityisesti Iranin sodan kesto. Pitkittyvä konflikti pitää energian hinnan korkealla ja lisää riskiä siitä, että inflaatio juurtuu laajemmin talouteen.
Warshin asema on tilanteessa haastava. Hänen on arvioitu suhtautuvan myönteisesti korkojen laskuun, mutta nykyisessä inflaatioympäristössä linjan vieminen läpi johtokunnassa voi osoittautua vaikeaksi.
"Lyhyellä aikavälillä rahapolitiikan suunta määräytyy ennen kaikkea inflaatiokehityksen ja energiamarkkinoiden mukaan. Mikäli hintapaineet pysyvät korkeina ja leviävät laajemmin talouteen, Fed joutuu todennäköisesti kiristämään linjaansa odotettua enemmän", Wennonen-Kärnä sanoo.
