EKP valmistautuu kesäkuun kokouksessaan koronnostoon, ja korkopäätös julkaistaan torstaina 11. kesäkuuta. Maalis- ja huhtikuun kokouksissaan keskuspankki pysyi vielä tarkkailevalla linjalla, kun Lähi-idän sodan alettua hintojen nousu kohdistui aluksi pääasiassa energiahintoihin. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa ja euroalueelta on saatu lisää viitteitä siitä, että hintapaineet alkavat vähitellen levitä myös energiasektorin ulkopuolelle. Esimerkiksi euroalueen yritykset ovat raportoineet maksamiensa panoshintojen sekä veloittamiensa myyntihintojen olevan selvässä nousussa. Myös tuottajahintaindeksit ovat kääntyneet nousuun enteillen kuluttajahintojen tulevaa nousua.
”Tiistaina 2. kesäkuuta julkaistut euroalueen toukokuun inflaatioluvut, ja erityisesti niiden osoittamat pohja- ja palveluinflaation kiihtymiset, sinetöivät käytännössä odotukset tulevasta koronnostosta”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen ennakoi.
S-Pankki on ennustanut maaliskuusta lähtien EKP:n nostavan korkoa kesäkuun kokouksessaan. Ennuste näyttää nyt toteutuvan, ja talletuskoron odotetaan nousevan 2,25 prosenttiin. Myös korkomarkkinat pitävät koronnostoa käytännössä varmana: viikkoa ennen kokousta sen todennäköisyys on hinnoiteltu lähes 100 prosenttiin.
”Korkopäätöksen lisäksi kokoukselta odotetaan erityisesti EKP:n päivitettyjä inflaatioennusteita ja vaihtoehtoisia skenaarioita. Jos koronnosto toteutuu odotetusti, markkinoiden huomio siirtyy siihen, näkeekö EKP tarvetta jatkaa koronnostoja tulevissa kokouksissa. Tässä EKP:n uudet ennusteet ovat keskeisessä roolissa”, Ronkanen arvioi.
EKP ei kokouksessaan tule sitoutumaan etukäteen tuleviin toimiin, vaan kertoo tekevänsä päätökset kokouskohtaisesti aina tuoreimman tiedon perusteella.
EKP on nostamassa inflaatioennustettaan
Euroalueen inflaatio kiihtyi Iranin sodan alettua. Helmikuussa inflaatio oli vielä alle 2 prosenttia, mutta toukokuussa se nousi 3,2 prosenttiin huhtikuun 3,0 prosentista. Maalis- ja huhtikuussa nousua selitti ennen kaikkea energian kallistuminen, mutta toukokuussa hintapaineet levisivät aiempaa laajemmin myös muihin hyödykkeisiin. Pohjainflaatio, josta energian ja ruoan vaikutus on poistettu, kiihtyi 2,5 prosenttiin. Pohjainflaatioon vaikutti erityisesti palveluinflaation uudelleenkiihtyminen huhtikuun 3,0 prosentista 3,5 prosenttiin.
EKP päivittää kesäkuun kokouksessaan myös euroalueen inflaatioennusteensa. EKP:n perusskenaarion mukaista, kuluvan vuoden inflaatioennustetta ollaan EKP:n pääekonomisti Philip Lanen mukaan hieman nostamassa maaliskuun 2,6 prosentista. Keskuspankki tarkistaa myös maaliskuussa julkistetut vaihtoehtoiset skenaariot: epäsuotuisan ja vakavan. Epäsuotuisassa skenaariossa inflaation arvioitiin kiihtyvän tänä vuonna keskimäärin 3,5 prosenttiin ja huipun nousevan yli 4 prosentin. Vakavassa skenaariossa inflaatio ylittäisi 4 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna, ja huippu nousisi ensi vuonna yli 6 prosentin. EKP viesti maaliskuussa, että skenaariot perustuivat silloisiin markkinaodotuksiin, joissa oli mukana vähintään kaksi koronnostoa tälle vuodelle.
”Euroalueen inflaatio näyttää kulkevan EKP:n maaliskuussa julkaisemien inflaation perusskenaarion sekä epäsuotuisan skenaarion ennusteiden välimaastossa, aivan kuten pääjohtaja Christine Lagarde on jo aiemmin arvioinut. Tämäkin seikka tukee koronnostoa”, Ronkanen huomioi.
Euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet viime kuukausina. Ostopäällikkökyselyt viittaavat erityisesti palvelualan aktiviteetin supistumiseen. Maaliskuussa keskuspankki arvioi talouskasvun olevan tänä vuonna 0,9 prosenttia. Ennusteeseen saadaan päivitys torstaina. Euroalueen talousaktiviteetin heikkeneminen on inflaationäkymien kannalta merkittävää, sillä se osaltaan hillitsee tulevia hintapaineita. Toistaiseksi inflaatio on kiihtynyt ennen kaikkea tarjonta- ja kustannustekijöiden vuoksi.
”Korkojen nousu vaimentaa nyt erityisesti kotitalouksien kysyntää. Suomalaisiin nämä koronnostot vaikuttavat vielä muuta euroaluetta enemmän”, Ronkanen arvioi.
EKP-päättäjien kannanotot puoltavat koronnostoa
Kokouksen alla useat EKP:n neuvoston jäsenet ovat kommenteissaan tukeneet koronnostoa. Johtokunnan jäsen Isabel Schnabelin mukaan EKP ei voi enää sivuuttaa inflaatiovaikutuksia, kun hintapaineet leviävät energian ulkopuolelle. Hänen mukaansa koronnosto on tarpeen kesäkuussa, vaikka Lähi-idän sota päättyisi nopeasti. Belgian keskuspankin pääjohtaja Pierre Wunsch on puolestaan varoittanut, että EKP saattaa toimia liian myöhään, jos se viivyttelee liikaa. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää mahdollista koronnostoa vakuutustyyppisenä toimena, jota tarvitaan hintakehityksen pitämiseksi kontrollissa. Liettuan keskuspankin pääjohtaja Gediminas Simkus spekuloi jo seuraavia siirtoja. Hänen mukaansa toinen koronnosto on todennäköisempi kuin se, että nostot jäisivät vain yhteen.
Korkomarkkinat odottavat EKP:n nostavan korkoa kesäkuussa ja uudelleen syys- tai lokakuussa. Lisäksi vuoden 2027 ensimmäiselle vuosipuoliskolle on jonkin verran hinnoiteltu myös kolmatta koronnostoa.
“Jos odotukset lisäkoronnostoista eivät tästä enää vahvistu ja EKP päätyy kahteen tai korkeintaan kolmeen 0,25 prosenttiyksikön nostoon, 12 kuukauden euriboriin kohdistuu enää vain vähän nousupainetta. Sen sijaan 3 kuukauden euribor jatkaa nousuaan lähemmäs 12 kuukauden euriborin tasoa”, Ronkanen ennakoi.
Jos hintapaineet alkavat kesän jälkeen hellittää ja vuodelle 2027 aletaan hinnoitella jo asteittaisia koronlaskuja, 12 kuukauden euribor voisi loppuvuodesta jo vähitellen laskea. 12 kuukauden euribor jatkaa tukevasti nousutrendillä vain, jos energiahinnat nousevat lähiaikoina selvästi lisää.
Lähi-idän tapahtumat ovat edelleen keskeisessä roolissa tulevia korkoliikkeitä arvioitaessa. Mikäli Lähi-idässä päästään nopeasti pysyvämpään rauhaan ja Hormuzinsalmen tankkeriliikenne vapautuu, on vielä mahdollista, että kesäkuun koronnosto jää ainoaksi. Todennäköisyys EKP:n toiselle koronnostolle ensi syksyn aikana on kuitenkin viime aikoina noussut. Vaikka hintavakauden ylläpitäminen on EKP:n ensisijainen tavoite, tulee koronnostojen tarpeen arvioinnissa huomioida myös niiden talousnäkymiä ja tulevia hintapaineita heikentävät vaikutukset.
S-Pankki päivittää korkoennustettaan 16. kesäkuuta julkistettavan asuntomarkkinakatsauksen yhteydessä.
