S-Pankki Pelto Erikoissijoitusrahasto
Oikeushenkilötunnus: 743700ZZNTQA66OY6727
Julkaisupäivä: 21.12.2022
Päivitetty: 14.1.2026
Tiivistelmä
Tämä rahasto on tiedonantoasetuksen 9 artiklan mukainen tuote ja sen tavoitteena on tehdä kestäviä sijoituksia sijoittamalla sellaisiin tiloihin ja peltoihin, joissa harjoitetaan uudistavaa maataloutta. Rahasto pyrkii edistämään ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista vuokraamalla sijoituskohteena olevat peltokiinteistöt viljelijöille, jotka toteuttavat uudistavan maatalouden toimenpiteitä. Uudistavan maatalouden toimenpiteillä pyritään sitomaan hiiltä maaperään. Hiilen sitoutumista maaperään tehostetaan mm. monipuolisella viljelykierrolla, ympärivuotisella kasvipeitteellä, vesitaloutta parantamalla sekä muokkausta minimoimalla. Rahasto skaalaa uudistavaa maanviljelyä ja siten edesauttaa maanviljelyn transitiota päästölähteestä hiilinieluksi.
Lisäksi rahasto voi sijoittaa myös peltomaihin, joille toteutetaan puhtaan energian hankkeita, kuten uusiutuvan energian ja energian varastoinnin projekteja.
Rahasto ei ole sitoutunut tekemään tiettyä määrää EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia sijoituksia.
Ei merkittävää haittaa kestävälle sijoitustavoitteelle
Rahaston tekemät kestävät sijoitukset seulotaan ja varmistetaan, että ne eivät aiheuta merkittävää haittaa yhdellekään ympäristöllisille tai yhteiskunnallisille sijoitustavoitteille. Tämä varmistetaan muun muassa tekemällä sijoituskohteisiin tarkistuksia ennen sijoittamista ja omistusaikana sekä huomioimalla pääsiallisia haitallisia vaikutuksia koskevat indikaattorit. Mikäli sijoituskohteen katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa ei sitä pidetä kestävänä.
Rahoitustuotteen kestävä sijoitustavoite
Rahaston tavoitteena on muun muassa edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, kestävää maan käyttöä sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua. Sijoitukset edistävät myös yhteiskunnallisia tavoitteita parantamalla maataloustuotannon kannattavuutta ja ruokahuollon omavaraisuutta sekä pienentämällä yrittäjän taloudellisia riskejä.
Rahasto pyrkii edistämään ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista vuokraamalla sijoituskohteena olevat peltokiinteistöt viljelijöille, jotka toteuttavat uudistavan maatalouden toimenpiteitä. Uudistavan maatalouden toimenpiteillä pyritään sitomaan hiiltä maaperään. Hiilen sitoutumista maaperään tehostetaan mm. monipuolisella viljelykierrolla, ympärivuotisella kasvipeitteellä (monilajiset aluskasvustot, kerääjäkasvit, monivuotiset nurmet), vesitaloutta parantamalla sekä muokkausta minimoimalla. Rahasto skaalaa uudistavaa maanviljelyä ja siten edesauttaa maanviljelyn transitiota päästölähteestä hiilinieluksi.
Sijoitusstrategia
Rahasto on aktiivinen ja se edistää ympäristöön- ja/tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia.
Käytännössä rahasto edistää ympäristöön- ja/tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia vaikuttavuussijoittamisen keinoin. Vaikuttavuussijoittaminen tarkoittaa, että rahastolle on asetettu selkeitä ja todennettavissa olevia vaikuttavuustavoitteita taloudellisen tuottotavoitteen lisäksi. Rahaston toiminnan tavoitteena on pitkällä aikavälillä kasvattaa rahasto-osuuden arvoa ja tuottaa positiivista ympäristöllistä vaikuttavuutta sijoittamalla rahaston varat pääsääntöisesti peltomaahan ja tiloihin, joissa harjoitetaan uudistavaa maataloutta.
Rahasto omistaa lähtökohtaisesti vain sellaisia yhtiöitä, joiden tarkoituksena on omistaa kiinteistöjä. Edellä mainituilla yhtiöillä ei ole työntekijöitä. Näistä syistä toimintaperiaatteet yritysten hyvien hallintotapojen arvioinnille eivät sovellu rahaston sijoituskohteisiin.
Lisätietoja rahaston yleisestä sijoituspolitiikasta löytyy rahaston avaintietoasiakirjasta.
Sijoitusten osuus
Rahasto sitoutuu tekemään 60 % kestäviä sijoituksia. Rahasto ei ole sitoutunut tekemään tiettyä määrää EU:n luokitusjärjestelmän mukaisia sijoituksia.
Lisätietoa rahaston varojen allokoinnista löydät rahaston kestävyysasiakirjoista, jotka löytyvät yllä ”Ehdot ja asiakirjat” – otsikon alta.
Kestävän sijoitustavoitteen seuranta
Käytämme erilaisia kestävyysindikaattoreita mittaamaan kestävän sijoitustavoitteen toteutumista. Seuraamme indikaattoreita säännöllisesti koko sijoituksen elinkaaren ajan. Arviomme säännöllisesti käytettyjen datan toimittajien sekä kestävyysindikaattorien ajantasaisuutta.
Menetelmät
Rahasto määrittää sijoituskohdekohtaiset uudistavan maatalouden periaatteiden mukaiset viljelytoimenpiteet maatalousyrittäjien kanssa tehtävissä maankäyttösopimuksissa. Toimenpiteiden toteuttaminen on edellytys vuokrasopimuksen jatkumiselle.
Sijoituskohteena olevat tilat raportoivat vähintään vuositasolla toiminnoistaan ja raportteja käytetään sekä uudistavan maatalouden toimien toteutumisen seurantaan että toiminnan ohjaamiseen.
Tietolähteet ja tietojen käsittely
Keräämme pääsääntöisesti kestävyyteen liittyvät tiedot peltomaita viljeleviltä maatalousyrittäjiltä. Varmistamme säännöllisesti, että käyttämämme tieto on laadukasta ja paikkansa pitävää. Tämä varmistetaan muun muassa valitsemalla yhteistyökumppaneiksemme luotettavia toimijoita ja vertailemalla eri maatalousyrittäjiltä saatuja tietoja keskenään. Lisäksi teemme tarkistuksia kolmansilta osapuolilta saatuihin tietoihin ja ryhdymme toimenpiteisiin, mikäli havaitsemme poikkeamia tai puutteita tiedoissa.
Osa tiedoista voi perustua kolmannen osapuolen tekemään arvioon. Tällaisia osapuolia voivat olla esimerkiksi maatalousalan asiantuntijaorganisaatio ProAgria tai tutkimuslaitokset kuten LUKE. Joidenkin indikaattorien laskenta perustuu tieteellisiin laskentamenetelmiin ja malleihin, kuten hiilijalanjäljen mallinnuksessa käytetty Biocode Oy:n hiilijalanjäljen laskuri. Arvioitavien tietojen osuus vaihtelee rahaston kulloistenkin sijoituskohteiden ja seurattavien indikaattorien mukaan. Kun raportoitua tietoa on saatavilla, hyödynnetään ensisijaisesti raportoitua tietoa.
Hyödynnettäviä tietolähteitä arvioidaan säännöllisesti. Mikäli hyödynnettävässä tietolähteessä havaittaisiin puutteita, ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi tai tietolähteen vaihtamiseksi.
Menetelmiä ja tietoja koskevat rajoitukset
Sijoituskohteena olevista kiinteistöistä ei välttämättä ole aina saatavilla kaikkea kestävyyteen liittyvää tietoa, joten käytössämme oleva tieto voi perustua osittain arvioihin tai se ei välttämättä kata täysimääräisesti kaikkia sijoituskohteita. Esimerkiksi laajempien peltokokonaisuuksien hiilitaseen mittaamiseen ei ole tällä hetkellä mittausmenetelmiä, joten hiilitase mallinnetaan markkinan tämänhetkisten parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Pyrimme keräämään tietoa mahdollisimman kattavasti kaikista sijoituskohteistamme.
Varmistamme säännöllisesti, että tuotetta koskevat kestävyyteen liittyvät vähimmäissitoumukset täyttyvät. Mikäli vähimmäissitoumukseen liittyvä raja alittuisi, ryhdyttäisiin viipymättä toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.
Asianmukainen huolellisuus
Seulomme kaikki sijoituskohteemme säännöllisesti varmistaaksemme, että kestävyyteen liittyvät sitoumukset täyttyvät. Sijoituskohteita analysoidaan ennen sijoituspäätöksen tekoa sekä säännöllisesti sijoitusaikana.
Vaikuttamispolitiikat
Rahasto pyrkii tekemään kestäviä sijoituksia vaikuttavuussijoittamisen keinoin. Rahaston tavoitteena on rahoittaa uudistavan maatalouden periaatteita noudattavien maatalousyrittäjien liiketoiminnan skaalausta pyrkien positiivisiin muutoksiin ympäristö- ja ilmastovaikutuksissa. Mikäli havaitsemme kestävyyteen liittyviä ristiriitoja, pyrimme ratkaisemaan ne ensisijaisesti vaikuttamalla sijoituskohteisiin.
Kestävän sijoitustavoitteen saavuttaminen
Rahastolle ei ole nimetty vertailuarvoa kestävän sijoitustavoitteen saavuttamiseksi.
Rahaston tärkein tavoite on edistää viljelykäytäntöjä, joita käyttämällä peltomaa ei vapauta hiiltä ilmakehään vaan sitoo sitä maaperään. Mikäli hiilidioksidia vapautusi ilmakehään enemmän kuin sitoutuisi maaperään, viljelysuunnitelma käytäisiin läpi asiantuntijoiden kanssa. Ellei tavoitteisiin päästä tehostavien toimien jälkeenkään, rahastolla on oikeus irtautua sijoituskohteesta.
Summary in English
This Fund is categorized under Article 9 of the Sustainable Finance Disclosure Regulation (SFDR) and its objective is to make sustainable investments by investing in farms and fields that practice regenerative agriculture. The Fund aims to promote the mitigation of and adaptation to climate change by leasing the agricultural properties it invests in to farmers who practice regenerative agriculture. Regenerative farming practices aim to sequester carbon in the soil. The sequestration of carbon in the soil is enhanced by measures including diversified crop rotation, year-round crop cover, improving water management and minimising tillage. The Fund scales regenerative agriculture, thereby supporting the transition of agriculture from a source of emissions to a carbon sink. In addition, the Fund may also invest in farmland where clean energy projects, such as renewable energy and energy storage projects, are implemented.
The Fund is not committed to making taxonomy aligned investments.
|
Päivämäärä
|
Muutokset
|
| 21.12.2022 |
Julkaistu kestävyyteen liittyvät tiedot. |
|
5.6.2024
|
Päivitetty kuvausta rahoitustuotteen kestävästä sijoitustavoitteesta ja menetelmistä, joilla mitataan rahoitustuotteen edistämien yhteiskuntaan tai ympäristöön liittyvien ominaisuuksien toteutumista. Lisäksi täydennetty kuvausta tietolähteistä, arvioitavista tiedoista, tietojen käsittelystä ja tietojen laadun varmistamiseksi toteutettavista toimenpiteistä, kuvausta menetelmiä ja tietolähteitä koskevista rajoituksista ja kuvausta siitä, miten rajoitukset eivät vaikuta rahoitustuotteen edistämien ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyvien ominaisuuksien toteutumiseen. Lisäksi tehty muita pienempiä korjauksia ja päivityksiä muihin osioihin.
|
|
31.3.2025
|
Täydennetty kuvausta tietolähteistä, arvioitavista tiedoista, tietojen käsittelystä ja tietojen laadun varmistamiseksi toteutettavista toimenpiteistä osiossa "Tietolähteet ja tietojen käsittely". Lisäksi täydennetty kuvausta menetelmien ja tietolähteiden rajoituksiin puuttumiseksi osiossa "Menetelmiä ja tietoja koskevat rajoitukset".
|
|
2.5.2025
|
Rahaston nimi muuttui. Rahaston aiempi nimi oli S-Pankki Uudistava Maatalous Erikoissijoitusrahasto.
|
|
26.9.2025
|
Täydennetty kuvauksia kohdissa “Vaikuttamispolitiikat” ja ”Kestävän sijoitustavoitteen saavuttaminen” sekä tehty muita pienempiä täydennyksiä.
|
|
14.1.2026
|
Täydennetty kuvauksia kohdissa “tiivistelmä”, ”Rahoitustuotteen kestävä sijoitustavoite” ja ”Sijoitusstrategia” sekä tehty muita pienempiä täydennyksiä rahaston sääntömuutoksen yhteydessä.
|
Rahastonhoitajan neljännesvuosikommentti 16.3.2026
Maatalouden kehitys on etenkin viljakasvien viljelijöiden osalta ollut matalapaineista. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden tuottajahintaindeksi laski vuoden 2025 aikana 14 prosenttia. Vuoden 2026 alkukaan ole muuttanut tilannetta, ja viljojen hinnat ovat pysyneet alhaisella tasolla. Eläintuotannon hintakehitys on ollut positiivisempaa, sillä hinnat nousivat vuoden 2025 aikana yli 10 prosenttia. Tämän lisäksi samansuuntaista on ollut myös eläintuotteiden, kuten maidon hintakehitys. Alhaisten viljahintojen lisäksi haastetta aiheuttaa Iranin sota, joka on nostanut merkittävästi lannoitteiden ja polttoaineiden hintoja. Lannoitteiden hinnat nousivat maaliskuussa noin 10 prosenttia, ja esimerkiksi suomalainen Cemagro on joutunut väliaikaisesti lopettamaan lannoitteiden myynnin. Sodan vaikutusta pienentää se, että pääosa kasvukauden 2026 lannoitteista on todennäköisesti hankittu jo ennen sodan alkua. Myös polttoaineita on kohtuullisen hyvin varastoissa Vuoden 2025 satokausi oli pidempään aikaväliin verrattuna keskimääräinen, mutta selvästi edeltänyttä vuotta parempi. Luonnonvarakeskus (LUKE) arvioi kokonaisviljasadon määräksi 3,5 miljardia kiloa, kun se vuotta aiemmin oli vain 3,2 miljardia kiloa. Alhaisista hinnoista johtuen maatalousyrittäjät ovat jättäneet suuren osan sadosta varastoon. Vilja-alan yhteistyöryhmän VYR:in mukaan viljavarastoissa on lähes puolen vuoden kulutusta vastaava määrä viljoja. Esimerkiksi vehnän osalta varastot riittäisivät kattamaan koko vuoden kulutuksen, mikä pitänee hinnat alhaisina myös vuoden 2026 aikana. Pidemmällä aikavälillä tilanne tullee tasaantumaan. Matala hintataso yhdistettynä kohonneisiin kustannuksiin voi todennäköisesti vähentää panostusta viljantuotantoon, mikä näkynee vuoden 2026 sadossa. Oletettavissa on myös, että valkuais- ja öljykasvien tuotanto kasvavat kuluvan vuoden aikana. Näin markkinat tulevat tekemään tilaa hintojen nousulle tulevien vuosien aikana. Peltomarkkinat ovat maatalouden haasteista huolimatta pysyneet suhteellisen vakaina, eikä rahaston omistamien peltokiinteistöjen arvoissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Maanmittauslaitoksen kauppatilastojen perusteella yli 10 hehtaarin kokoisten peltojen hehtaarihinnat laskivat vuonna 2025 keskimäärin 6 prosenttia vuodesta 2024, mutta vuoden 2026 alkupuolen kauppojen hinnat ovat olleet lähes 10 prosenttia korkeampia kuin vuonna 2025. Hintakehitys osoittaa, että peltojen hinnat eivät ole reagoineet voimakkaasti yleisen taloustilanteen muutoksiin. Rahasto on reagoinut markkinatilanteeseen. Maanvuokrasopimukset muutettiin lähes kokonaan kiinteähintaisiksi vuoden 2026 alusta, mikä johtui maataloustuotannon kannattavuuteen liittyvistä haasteista sekä rahaston rakenteen aiheuttamista rajoitteista maatalousyrittäjien pellon lunastusoikeuksiin liittyen. Muutokset maanvuokrasopimuksissa tekevät vuokratuotoista ennustettavampia, mikä osaltaan pienentää sijoittajien riskiä. Samassa yhteydessä poistetut lunastusrajoitukset avaavat maatalousyrittäjille nopeamman väylän peltomaiden hankkimiseksi rahastolta. Huolimatta vuokrien muuttamisesta kiinteiksi ovat maatalousliiketoiminnan haasteet heijastuneet myös rahaston kannattavuuteen. Saatavia on yhden maatalousyrittäjän osalta jouduttu varovaisuusperiaatteen mukaisesti alaskirjaamaan, mikä näkyy rahaston kvartaaliarvostuksessa. Vuoden 2025 hiilijalanjäljen mallintaminen toteutettiin Biocode Oy:n laskentamallilla. Mallinnuksen tulosten perusteella uudistavan maatalouden toimenpiteillä saatiin sidottua hiiltä (tCO2eq.) maaperään suunnilleen tuhannen henkilöauton vuosittaisten päästöjen verran. Mallinnukseen liittyvien epävarmuuksien takia tuloksia voidaan kuitenkin pitää vain suuntaa antavina.
Jussi Nykänen