Nuoret arvostavat järkevää rahankäyttöä

Nuoret ovat entistä kiinnostuneempia järkevästä rahankäytöstä. Robin ja Hanna ovat molemmat muuttaneet nuorisokodista omaan asuntoon. Raha-asioiden hoitaminen on sujunut yllättävän hyvin, he kertovat.

Nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat olleet viime vuosina jyrkässä nousussa. Vaikka nuorten velkasummat ovat pieniä, luottotietojen menetys stressaa ja vaikeuttaa nuorten itsenäistymistä.

Pikavippikierteiden ja maksuvaikeuksien kasvun myötä on syntynyt myönteinen vastareaktio: nuoret ovat entistä kiinnostuneempia järkevästä rahankäytöstä ja säästämisestä.

Hanna, 18, ja Robin, 17, osallistuivat Helsingin Vamos-keskuksessa S-Pankin vapaaehtoisten vetämään taloustaitoryhmään. Vamos on Helsingin Diakonissalaitoksen luotsaama palvelu, joka auttaa nuoria löytämään yksilölliset vahvuutensa ja oman polkunsa elämässä.

Vamoksen taloustaitoryhmä on osa laajaa, presidentti Sauli Niinistön aloitteesta käynnistynyttä taloustaitohanketta, jossa eri pankkien työntekijät ohjaavat nuoria oman talouden ja rahankäytön hallinnassa.

”Raha-asiat ovat minulle aika selkeitä. Niistä on puhuttu paljon nuorisokodissa ja tukihenkilöni kanssa. En ole ottanut velkaa, enkä aiokaan ottaa. Aina löytyy jokin muu ratkaisu kuin velaksi eläminen”, sanoo Robin, joka on juuri muuttanut nuorisokodista omaan asuntoon.

”Tärkein asia, minkä tajusin taloustaitoryhmässä, oli oikeastaan se, että pankit ovat ihan rentoja paikkoja eikä sinne menemistä tarvitse jännittää”, Robin jatkaa.

Myös unelmista on tärkeää puhua.

Äitiyspäivärahastakin voi säästää

Hanna on pienen vauvan äiti. Hän asuu yhdessä miehensä ja lapsensa kanssa. Myös Hanna on yllättynyt, miten hyvin raha-asiat ovat sujuneet lastensuojelulaitoksesta omilleen muuttamisen jälkeen. Hanna elää pienellä äitiyspäivärahalla, josta hän laittaa joka kuukausi säästöön muutaman kympin pahan päivän varalle.

”Pienistäkin tuloista pystyy kyllä säästämään”, hän sanoo.

Hannan ja hänen miehensä haaveena on omakotitalo. He katselevat jo taloja netistä.

”Monesti nuorille on haastavaa se, että rahat pitäisi saada riittämään koko pitkäksi kuukaudeksi. Kun rahat tulevat kerran kuussa tilille, ne kuluvat liian nopeassa tahdissa”, Hanna pohtii.

Monilla on epärealistinen käsitys rahankäytöstä

Rahat saa riittämään koko kuukaudeksi, kun budjetoi ja laskee, paljonko viikossa saa kulua rahaa.  S-Pankin operatiivisen ohjauksen asiantuntija Laura opetti taloustaitoryhmässä nuorille, miten tehdään järkevä, realistinen arkibudjetti.

”Budjetti tehdään laskemalla ensin, kuinka paljon saa kuukaudessa rahaa, esimerkiksi palkkaa ja tukia. Tämän jälkeen lasketaan yhteen kaikki pakolliset menot, kuten vuokra, sähkö ja puhelinmaksu, ja vähennetään summa tuloista. Jäljelle jäävillä rahoilla maksetaan vaihtelevat kulut, siis ruoka, vaatteet ja harrastukset. Helpoiten kuluista pääsee selville, kun pitää kuukauden kirjaa kaikista menoista.”

Jos budjetin teossa huomaa, että raha ei riitä kaikkeen, pitää miettiä, mistä voi säästää: voisiko asua kaverin kanssa, jolloin vuokrakulut pienenevät tai kilpailuttaa puhelinliittymän.

”Kun nuori asuu vielä kotona, vanhempien kannattaa kertoa, mihin kaikkeen palkka kuluu. Nykyisin monilla nuorilla on aika epärealistinen käsitys rahankäytöstä”, Laura kertoo.

Taloustaitoryhmässä puhutaan arjesta unelmista, veloista ja säästämisestä.

”Myös unelmista on tärkeää puhua. Joskus nuorilla on niin paljon huolia arjessa selviytymisessä, ettei unelmia enää ole”, Laura muistuttaa.