Myös toukokuu yllättää positiivisesti
Toukokuiset tuotot osoittavat erinomaisen kehityksen jatkuvan, kun kaikki keskeiset osakemarkkina-alueet saavuttivat selvästi positiivisen tuoton euroissa mitattuna. Alkuvuoden tuotot ovat jo saavuttaneet erinomaisen osakevuoden tuottotason ja positiivista on, että myös korkomarkkina on rauhoittunut ja kääntynyt positiiviseksi. Huikean huhtikuun tuottokehityksen jälkeen trendi on jatkunut myönteisenä, huolimatta siitä, että Iranin sota jatkuu, eikä energiatarjonnan kysymyksiä ole ratkaistu.
Parhaita tuottoja tarjosi kehittyvien markkinoiden osakeindeksi, jonka kehitystä tuki vahva teknologiayhtiöiden kehitys Taiwanissa ja Etelä-Koreassa. Kiinnostus tekoälyliitännäisiä yhtiöitä kohtaan on kiihtynyt, ja tämä on nostanut Korean pörssin jo yli sadan prosentin nousuun kuluvana vuonna. Sijoittajia ei näytä haittaavan tieto siitä, että monet etenkin Kaakkois-Aasian pienemmät maat ja Intia ovat voimakkaasti riippuvaisia Lähi-idän öljytuonnista, joten riskit kasvun laantumiselle ovat merkittäviä. Myös hintojen nousupaine alkaa olla valtava paikoitellen, mikä on pakottanut paikalliset keskuspankit nostamaan ohjauskorkojaan. Selkeitä toimia kysynnän suitsemiseksi on paikallisesti tehty ja öljyä on riittänyt vientiin myös Malesiasta.
Hyviä tuottoja on ollut saatavissa myös Japanin osakemarkkinalta. Japanin myönteistä kehitystä selittää osittain usko öljyvarantojen riittävyyteen, vaikka Japani on öljyntuoja. Jos energiantarjontakysymys ei lähde ratkeamaan lähikuukausien aikana, se voi olla todellinen haaste maan teollisuudelle. Tämä on kuitenkin jo pitkälti hinnoiteltu markkinaan, joten kun energian tarjonta normalisoituu, odotamme markkinan reagoivan positiivisesti. Japanissa teknologisektorin osuus on myös kasvanut viime vuosina, joten markkina hyötyy positiivisesta vireestä toimialalla. Japanilainen teknologiainvestoija ja holding-yhtiö Softbank omistaa osuuksia sekä Anthropicista (ei merkittävää osuutta), mutta myös OpenAI -tekoäly-yhtiöstä, joiden odotetaan listautuvan lähiaikoina hyödyttäen Softbankia. Maan keskuspankki toimii aktiivisesti tukien sekä valuuttaa että osakemarkkinaa ja maan johto harjoittaa aktiivisesti elvytyspolitiikkaa. Myös 2010-luvulla tehdyt rakenteelliset muutokset parantavat talouden lähtökohtia.
Yhdysvalloissa positiivinen kehitys jatkuu tekoälyn tukemana. Maa on energiaomavarainen, joten rajoitukset energiatarjonnassa eivät suoraan vaikuta maan talouskehitykseen. Epäsuorasti vaikutuksia toki syntyy globaalisti korkean öljyn hinnan muodossa, joka nostaa autoilevan amerikkalaisen kuluttajan kustannuksia. Polttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on kuitenkin suhteellisen pieni, vain reilu kolme prosenttia kotitalouksien budjetista, joten vaikka hinnat ovat nousseet roimasti, vaikutus jää hyvin rajalliseksi. Amerikkalainen kuluttaja on erityisesti osoittanut suurta vastustuskykyä talouden heilahtelulle. Talousdata on pysynyt vakaana, vaikka kuluttajien luottamusluvut ovat romahtaneet heikoille tasoille. Matala kuluttajaluottamus laskee kulutushalukkuutta, joten tämä on riski kasvulle. Toisaalta eteenpäin katsovat indikaattorit kertovat kasvun pysyvän mukavasti raiteillaan.
Eurooppa onkin sitten erilaisessa tilanteessa, vaikka tuotot kehittyivätkin myönteisesti myös toukokuussa. Energiatuojana Eurooppa on haastavassa pisteessä. Venäjän öljyä ei jatkossakaan tultane hyödyntämään suuremmassa määrin ja supistunut tarjonta Lähi-Idästä rajoittaa saatavuutta. Kokonaistilannetta edesauttaa ja öljyn hintoja rajaa kuitenkin Opecin ylimääräinen kapasiteetti, putkiöljyn kiihtynyt tarjonta, valtiolliset öljyvarannot, sanktioidun öljyn tilapäiset helpotukset sekä biopolttoaineiden lisääntynyt tarjonta. Maakaasun osalta hintareaktio on myös ollut vaimeaa, koska tuontia on ohjattu uudelleen Yhdysvalloista. Suuret eurooppalaiset investoinnit infrastruktuuriin ja puolustukseen etenevät myös suunnitellusti. Monessa maassa investointeja hidastavat kuitenkin hiukan jo korkea velkaantuminen, joka rajaa mahdollisuuksia sijoittaa sekä kuluttajia tukevaan toimintaan että jo suunniteltuihin investointeihin.
Kaiken kaikkiaan Iranin sodan kestettyä jo kolme kuukautta, voidaan todeta, että vaikutukset talouteen ovat toistaiseksi olleet suhteellisen maltilliset. Talouskasvuodotuksia on leikattu 0,1–0,4 % alueen mukaan, mutta kasvutahdin odotetaan kuitenkin pysyvän 3 % paikkeilla globaalisti kuluvana vuonna, joka on kelvollinen taso haastavassa talousympäristössä. Arviot inflaatiosta ovat sen sijan nousseet merkittävästi. Vaikka suorat vaikutukset nostavat inflaatiota, keskuspankit seuraavat etenkin epäsuoria kerrannaisvaikutuksia kuten sähkön hintaa, polttoaineiden hintojen vaikutusta liikenteeseen ja kuljetuksiin, lannoitteiden vaikutusta ruoan hintaan ja erilaisten öljypohjaisten tuotteiden kuten muovien hintavaikutuksia kotitalouksille. Myös palkkakehitystä ja myyntihintojen mahdollista nousua seurataan tarkkaan. Tämän takia on todennäköistä, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan jo kesäkuussa, jotta se ei joutuisi vastaavaan tilanteeseen kuin 2022, jolloin sekä talouden aktiviteetti että Ukrainan sota nostivat hintoja yleisesti.
Markkinakorkojen nousu on ollut merkittävää Iranin sodan aikana. Saksan 2-vuotinen korko on noussut 2 prosentista 2,6 prosenttiin jo maaliskuussa, sen jälkeen kehitys on ollut tasaisempaa. Tämä heijastelee pelkoa inflaation noususta, jota vastaan keskuspankit taistelevat. Huhti- ja toukokuussa markkinakorot ovat kuitenkin rauhoittuneet. Markkinat hinnoittelevat nyt mahdollista koronnostoa USA:ssa, sekä kahta koronnostoa euroalueella 2026. Tämän ollessa jo hinnoissa, emme koe tuotto-odotusten muodostavan suurempaa riskiä taloudelle.
Jatkamme neutraalilla osakepainolla
Osakemarkkinat jatkoivat nousua toukokuussa, ja veturina toimivat erityisesti teknologia- ja tekoälyteemaan kytkeytyvät yhtiöt. Näiden yhtiöiden vahva tuloskunto on kantanut markkinaa, eikä geopoliittinen epävarmuus ole ainakaan horjuttanut näkymiä merkittävästi. Alueellisesti parhaaseen tuottoon ylsivät kehittyvät markkinat sekä Yhdysvallat, joissa kyseisten teemojen osuus indekseistä on suuri ja kurssinousun vaikutus korostuu. Voimakkaan osakemarkkinanousun jälkeen näemme neutraalin osakepainon olevan hyvin perusteltu.
Kuukauden loppua kohti tunnelma pysyi varovaisen optimistisena, kun uutiset Iranin sodan mahdollisesta ratkaisusta tukivat riskinottohalukkuutta. Varsinaista läpimurtoa ei silti ole vielä nähty. Samalla kriisin aikana kohonneet raaka-ainehinnat ovat alkaneet siirtyä tuotanto- ja kuluttajahintoihin, mikä pitää inflaatiokeskustelun pinnalla. Markkinoilla odotetaan, että Euroopan ja Japanin keskuspankit kiristävät rahapolitiikkaa kesäkuussa.
Osakesijoitusten sisällä suosimme Eurooppaa. Alue otti sodan alkuvaiheessa muita kovemman iskun, ja näimme siinä vaiheessa hyvän paikan lisätä sen painoa. Jos Lähi-idän tilanne alkaa rauhoittua, vaikutukset heijastuvat nopeasti Eurooppaan erityisesti energian hintojen, toimitusketjujen toimivuuden ja sijoittajien riskinottohalukkuuden kautta. Yhdysvaltojen suhteen pidämme alipainon ennallaan. Markkina on noussut voimakkaasti kevään pohjilta ja iso osa positiivisista odotuksista on jo hinnoissa. On mielenkiintoista, että Yhdysvalloissa maaliskuun lopun jälkeinen nousu on saatu aikaa varsin kapealla kärjellä. Lähes 70 prosenttia S&P 500-indeksin tuotosta on tullut kymmeneltä, pääosin teknologiavetoiselta yhtiöltä.
Investment Grade sekä kehittyvien markkinoiden lainat jatkavat ylipainossa
Toukokuun tärkeimpänä teemana korkomarkkinoilla jatkoi Lähi-idän kriisin neuvottelujen edesottamukset ja sen vaikutukset öljyn hintaan. Alkukuusta neuvottelujen takkuaminen ja öljyn hinnan nousu yhdistettynä 12.5. julkaistuun kovaan USA:n ydininflaatiolukuun aiheutti selvää korkojen nousua globaalisti. USA:n 30-vuoden valtionlainan korko päätyi finanssikriisin jälkeiseen huippuunsa 5,18 %, Saksan 10 vuoden valtionlainan korko nousi vuoden 2011 jälkeiseen huippuun 3,19 %, ja Japanin 10 vuoden korko oli korkeimmillaan sitten vuoden 1997, tasolla 2,78 %. Brittien 10 vuoden gilt-valtionlainan korko nousi vuoden 2008 jälkeiseen huippuun 5,17 %. UK korkojen nousua lisäsivät paikalliset poliittiset paineet. Kuun jälkimmäisellä puoliskolla nähtiin kuitenkin voimakas korjausliike koroissa alaspäin kuin toiveikkuus kriisin ratkaisemiseen lisääntyi. Luottoriskipreemiot olivat laskussa kuun aikana EUR IG ja HY-yrityslainoissa sekä EM valtionlainoissa. Toukokuu oli siis varsin positiivinen kuukausi korkosijoituksille. EUR valtionlainojen, EUR IG ja HY-yrityslainojen sekä kehittyvien markkinoiden lainat tuottivat kaikki noin 1 prosentin verran toukokuussa.
Kesäkuussa korko- ja luottoriskimarkkinoiden suunnan tulee määrittelemään Lähi-idän tilanteen kehittyminen – jonkinlainen ratkaisu on käytännössä pakko saada. Markkinat ja keskuspankkiirit seuraavat silmä kovana toteutuvia kasvu-, työllisyys- ja inflaatiolukuja. Stagflaation todennäköisyyttä punnitaan yhä enemmän.
Uskomme neuvotteluratkaisun toteutumiseen ja Hormuzin salmen aukeamiseen kesän aikana. Korkokäyrä on jo hyvin hinnoitellut EKP:n koronnostoja. Tämän vuoksi rahamarkkinoiden alipainottaminen pidemmän korkoduraation korkoluokkia vastaan on perusteltua.
Muuten allokaatiossa jatkamme euroalueen investment grade -lainojen ylipainotuksella fundamenttien ja teknisen kuvan jatkaessa positiivisena, lisäksi positiivinen näkemys alla olevien korkojen tulevaisuuden liikkeistä tukee tätä omaisuusluokkaa. High yield -lainoissa pysymme neutraalissa. Näemme edelleen riskejä high yield -preemioiden lisälevenemiselle, minkä taustalla on yleisen markkinavolatiliteetin nousu sekä mahdolliset haasteet private debt -markkinassa ja high yield -markkinan CCC-osuudessa. Kehittyvien markkinoiden lainojen teknisen kuvan ja fundamenttien positiivisuus puoltavat ylipainottamisen jatkamista.
S-Pankin allokaatiot kesäkuussa 2026
Osakkeet:
- Suomi: neutraali
- Eurooppa: neutraali
- Yhdysvallat: neutraali
- Japani: ylipaino
- Kehittyvät markkinat: neutraali
Korot:
- Rahamarkkinat: alipaino
- Valtionlainat: neutraali
- Investment Grade -yrityslainat: ylipaino
- High Yield -yrityslainat: neutraali
- Kehittyvien markkinoiden lainat: ylipaino