Vuoden alun tuotot poispyyhkäisty
Iranin konfliktin aiheuttama levottomuus on pyyhkäissyt pois alkuvuoden vahvat tuotot. Maaliskuussa parhaita tuottoja tarjosivat turvasatamana pidetyt amerikkalaiset arvopaperit. Euromääräisesti USA:n osakkeet laskivat vain 2,6 %, vaikka hurjaa heiluntaa nähtiin kuukauden aikana. Alkuvuonna hyvin tuottaneet kehittyvät markkinat sekä Japani kääntyivät maaliskuussa selkeään laskuun. Suomen ja Euroopan osakemarkkinat laskivat, mutta etenkin Suomessa lasku jäi maltilliseksi. Suomessa tuottoja tukivat energiateollisuuden suuri paino indeksissä sekä maan vähentynyt riippuvuus fossiilisista polttoaineista.
Iranin konfliktin vaikutukset
Iranin sodan odotetaan laantuvan lähiviikkojen aikana. Neuvotteluita käydään eri välittäjämaiden avustuksella ja USA:n hallinto on ilmoittanut vetävänsä pois joukkonsa muutaman viikon sisällä. Otsikoissa on esiintynyt lausuntoja intensiivisistä pommituksista, joten uutisvirta on ristiriitainen ja pitää sisällään sekä uhkailuja että myönnytyksiä. Vaikka neuvotteluita käydään ja maiden välinen sopimus tuntuu olevan käsillä, sopimus ei kuitenkaan ole ehto joukkojen poisvetämiselle. Myös Iranin presidentti on ilmoittanut halukkuudestaan lopettaa sota, muun muassa, mikäli saa turvatakuut siitä, etteivät aggressiot uusiudu. Mahdollisesta turvallisen siirtymisen kustannuksesta Hormuzin salmessa Iranille on myös ollut kirjoituksia.
Sijoittajan kannalta olennaista on, että energian tarjonta normalisoituu suhteellisen lyhyen ajan sisällä. Tämän toteutuessa vaikutukset talouteen jäänevät maltillisiksi, vaikka monet tahot jo ovat laskeneet talouskasvuennusteitaan ja nostaneet inflaatioennusteitaan. Energiantarjonnan lisääminen on nyt prioriteettilistan kärjessä ja odotukset Hormuzin salmen turvalliselle avaamiselle avainkysymys. Vahvoja intressejä salmen avaamiselle löytyy Aasiasta. Hormuzin salmen läpi vietävien öljytuotteiden kohdemaita ovat pääasiassa Kiina, Intia, Etelä-Korea ja Japani, mutta myös muita Aasian maita. Tämä lisännee Aasian halukkuutta edistää neuvotteluita. Euroopan osuus salmen läpi kulkevista tuotteista on vain 3,8 %, ja tuonti koskettaa lähinnä jalostettuja öljytuotteita kuten dieseliä tai lentokerosiinia. USA:n ollessa energiaomavarainen, vaikutukset syntyvät lähinnä globaalien hintojen kautta.
Suurimmat talousvaikutukset koettaneen maissa, jotka vahvimmin ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja niiden globaaleista hinnoista. Myös maan talouden tila ennen energiashokkia ja mahdollinen elvytyksen määrä ohjaavat vaikutuksia. Lyhytkestoisen konfliktin puolesta puhuu vahvasti sodan kotimainen vastustus USA:ssa, pelot sodan aiheuttamista kuolonuhreista, sekä lähestyvät Kongressin välivaalit, joissa tärkeä vaaliteema on elinkustannukset. Sota on ollut omiaan nostamaan polttoaineiden hintaa selvästi, korot ovat nousseet merkittävästi, ja dollari vahvistunut, mikä on myrkkyä amerikkalaiselle kuluttajalle.
Geopolitiikan lyhyemmät vaikutukset usein maltilliset
Geopoliittiset tapahtumat aiheuttavat harvoin suuria vaikutuksia taloudelle. Iranin tilanne on toki erilainen, koska pahimmillaan se laskee sekä talouskasvua, että nostaa hintapaineita, jolloin keskuspankkien on vaikea elvyttää markkinoita. Bensiinin hinta on USA:ssa noussut jo yli kolmanneksen maaliskuun aikana, joten alkuvuonna voimaan astuneiden veroleikkausten hyödyt tulevat tätä kautta syödyksi lähes kokonaan. Valtioiden odotetaan puuttuvan peliin mitigoidakseen kriisin mahdollisia vaikutuksia kuluttajalle, aivan kuten koronakriisin aikaan. Sijoittajien fokus pysyy harvoin pitkään samassa teemassa, joten jos energian tarjonta pystytään ratkaisemaan, fokus siirtynee jo seuraaviin otsikoihin.
Näemme levottoman uutisvirran aiheuttavan pidempiaikaisia vaikutuksia sijoitusvirtoihin. Eurooppalaiset sijoittajat ryhtynevät nyt pohtimaan suurta positiotaan Yhdysvaltojen arvopapereissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana eurooppalaiset positiot amerikkalaisissa osakesijoituksissa ovat kolminkertaistuneet vahvojen osakemarkkinatuottojen vanavedessä. Olisiko nyt aika strategisesti vähentää positioita, etenkin jos on pelko dollarin heikkenemisestä? Myös turvallisuuskysymykset nousevat esille, ovat ne sitten sotilaallista turvallisuutta, energiaturvallisuutta tai strategisten muiden keskeisten resurssien turvallisuutta. Sijoittajat kääntynevät sisäänpäin ja panostavat todennäköisesti enemmän omaan kotimarkkinaansa, maantieteellisen hajautuksen kustannuksella.
Laskimme riskejä konfliktin ensimmäisinä päivinä
Osakemarkkinat eri puolilla maailmaa nousivat vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana suotuisan makroympäristön tukemana. Ennakoivat kasvumittarit ja yritysten tulosnäkymät osoittivat ylöspäin. Samaan aikaan rahoitusolot pysyivät kevyinä ja hintapaineet maltillisina. Keskuspankeilta ei odotettu koronnostoja, sillä työmarkkinoiden viilentyminen on pitänyt palkkapaineita kurissa ja asumisen inflaatio painaa inflaatiolukuja.
Hyvät näkymät kokivat kolauksen helmi-maaliskuun vaihteessa. Heilunta osake- ja korkomarkkinoilla lähti nousuun Israelin ja Yhdysvaltojen hyökättyä Iraniin. Reagoimme salkuissa nopeasti maaliskuun alussa vähentämällä osakesijoituksia ensimmäisten iskujen jälkeen. Vaikka odotamme kriisin ratkeavan kohtuullisen nopealla aikataululla ilman suurempia vaikutuksia keskipitkän aikavälin suotuisiin talousnäkymiin, sisältyy lyhyen aikavälin kehityskulkuun merkittävää epävarmuutta. Tästä syystä lisäsimme muutoksen yhteydessä eurooppalaisten osakkeiden osuutta ja laskimme painoa Yhdysvalloissa. Näin osakesijoitusten kansainvälinen hajautus lisääntyy ja mm. teknologiatoimialan osuus laskee.
Sodan alettua energiahinnat ovat nousseet lyhyessä ajassa voimakkaasti. Mikäli sotaan ei vastoin odotuksiamme saadakaan nopeaa päätöstä, nykytasoilla pysyvät öljyn ja kaasun hinnat nostavat inflaatiota lähikuukausina. Kriisin pitkittyessä olemme pian tilanteessa, jossa talouskasvu hidastuu hintojen noustessa samaan aikaan. Kuluttajille tilanne näkyi nopeasti bensapumpuilla, lämmityskustannuksissa ja ruoan hinnan nousuna. Yrityksille hintamuutos aiheuttaa kustannuspaineita raaka-aineiden hintojen kohoamisen vaikutuksesta, mikä nostaa valmistuskustannuksia ja kaventaa liikevoittomarginaaleja. Perusskenaariossamme kriisiin löytyy ratkaisu kohtuullisessa ajassa, eikä viikkoja kestäneestä kriisistä aiheudu globaaliin talouteen ja yritysten toimintaan pitkäkestoisia häiriöitä.
Kehittyvien markkinoiden korot ylipainoon
Maaliskuussa korot ja luottoriskipreemiot nousivat, minkä vuoksi kaikki korko-omaisuusluokat rahamarkkinasijoituksia lukuun ottamatta olivat pakkasella. Suurin liike koroissa ylöspäin nähtiin euroalueen lyhyissä korkomaturiteeteissa (Saksan 2 vuoden korko +62 kp) mutta myös pidemmät korot liikkuivat samansuuntaisesti (Saksan 10 vuoden korko +35 kp). Liike oli samantyyppistä myös USA:ssa ja Kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisissä koroissa. Lisäksi paikallisvaluutat heikentyivät. Euroalueen yrityslainoissa Investment Grade-luottoriskipreemiot levenivät maltilliset 10 korkopistettä, mutta High Yield-preemiot nousivat lähes 50 korkopistettä. Kehittyvien markkinoiden tuottoluvut olivat kaikkein rumimpia, eli noin 3,6 % pakkasella.
Korkojen nousu ja preemioiden levenemisen syy - lähes yksiselitteisesti - oli Iranin sodan alkaminen ja jännitteiden leviäminen koko Lähi-idän alueelle. Tämä sain energian hinnat nousemaan voimakkaasti, mikä tietysti huolestutti markkinoita: voisiko energian hintojen nousu siirtyä myös palveluihin ja tavaroihin? Keskuspankit sanailivat selkeästi maaliskuun korkokokouksissaan, että tulevat tarpeen vaatiessa nostamaan ohjauskorkojaan (EKP) ja tai peruuttamaan koronlaskut (Fed). Tämä siis sai erityisesti korkokäyrän lyhyen pään korot nousemaan tuntuvasti, markkinat hinnoittelevat EKP:ltä jo kolmea koronnostoa tälle vuodelle, kun vielä helmikuussa odotettiin yhtä koronlaskua.
Huhtikuussa jatkuu samojen teemojen käsittely kuin maaliskuussa. Polttopisteessä ovat Lähi-idän kriisin seuraavat tapahtumat. Konfliktin kehittyessä hieman positiivisempaan suuntaan, korot kääntyvät laskusuuntaan ja luottoriskipreemiot kapenevat. Jos sota pysyy aktiivisena tai eskaloituu, stagflaation uhka nostaa päätään
Uskomme tilanteen rauhoittuvan hitaasti ja varovaisesti ja se tulee riittämään markkinoille positiiviseksi signaaliksi. Toki takapakkeja varmasti tulee kevään ja kesän aikana, mutta loppuvuotta kohti tilanne on stabiilimpi kuin tällä hetkellä.
Uskomme euroalueen korkokäyrän ylihinnoittelevan EKP:n tulevia koronnostoja, jolloin pysymme varovaisen positiivisena korkoriskistä. Tämän vuoksi rahamarkkinoiden alipainottaminen on perusteltua. Siirryimme maaliskuussa Kehittyvissä koroissa ylipainoon ja rahoitimme ne rahamarkkinasta. Kehittyvien markkinoiden fundamentit ovat suhteessa länsimaihin hyvässä kunnossa, tekninen kuva on houkutteleva ja hinnoittelu on muuttunut vielä astetta houkuttelevammaksi korkojen noustua ja paikallisvaluuttojen heikennyttyä. Lisäksi markkinat tarjoavat korkouniversumin korkeinta juoksevaa tuottoa. Allokaatiossa jatkamme euroalueen Investment Grade-lainojen ylipainotuksella fundamenttien ja teknisen kuvan jatkaessa positiivisena, lisäksi positiivinen näkemys alla olevien korkojen tulevaisuuden liikkeistä tukee tätä omaisuusluokkaa.
