Huomio keskittyy Iraniin ja tekoälyyn

Osakemarkkinat sivuttaisliikkeessä kesän aikana

Kesän aikana eurooppalaiset osakemarkkinatuotot ovat pysyneet erinomaisen vastustuskykyisinä negatiiviselle sotauutisoinnille. Euroopasta on saatu odotuksia parempia talouskasvu- sekä tuloskasvulukuja, mikä on nostanut tuottoja hankalasta sotatilanteesta huolimatta. Iranin sodan vaikutukset tuntuvat merkittävällä tavalla juuri Euroopassa ja haastavin tilanne on jalostettujen öljytuotteiden kuten lentokerosiinin ja laivapolttoaineiden kohdalla. Energiasektori on tuonut suurimman osan tuloskasvusta toisella neljänneksellä, mutta tulokset ovat alustavien tietojen mukaan kasvaneet selvästi myös ilman energiaa. Myös Suomi on näyttäytynyt hyvässä valossa tuottaen muita globaaleja markkina-alueita enemmän. Koko vuoden osakemarkkinatuotot ovat kaikilla alueilla selvästi kaksinumeroisia, mikä kertoo yleisen riskiottohalukkuuden jatkaneen korkeana.

Yhdysvaltain osakemarkkinalla kehitystä tukevat suuret teknologia- ja tekoäly-yhtiöt. Teknologiasektori on merkittävin tuloskasvun lähde, mutta positiivista on, että kaikki toimialat toivat oman positiivisen panoksensa tuloskasvuun. Myös aiempaa suurempi määrä yhtiöitä on tuottanut mukavasti, mikä näkyy eritoten tasapainotetun indeksin positiivisena kehityksenä. Kesäkuun lopusta alkaen monet teknologialiitännäiset sektorit laskivat selvästi johtuen epävarmuudesta investointien kannattavuuden suhteen ja pelosta etteivät yhtiöt voisi saavuttaa korkealle asetettuja tuloskasvuodotuksia. Viimeisellä viikolla heinäkuussa neljä suurta Magnificent 7-yhtiötä raportoi tuloksensa, ja huolet osoittautuivat jälleen kerran ennenaikaisiksi. Osuus yhtiöitä, jotka nostivat tulosennusteitaan, kasvoi tuloskaudella selvästi ja tulosennusteet ovat korkeimpia sitten vuoden 2021.

Kehittyvillä markkinoilla teknologia on myös heilutellut markkinoita. Korealainen Kospi-indeksi laski jopa 40 % viimeisen 52 viikon huipusta kesän teknologiakorjauksessa, vaikka indeksin tuotto edelleenkin nousee yli 50 %:iin vuoden alusta. Markkinan arvonvaihteluiden odotetaan olevan suuria jatkossakin, koska erilaiset rakenteet kuten yhteen osakkeeseen sijoittavat etf:t ovat kansainvälisten sijoittajien ulottuvilla. Paikalliset sijoittajat ovat myös laajasti harjoittaneet sijoittamista velkarahalla, mikä lisää markkinariskiä. Kehittyvät markkinat ovat perinteisesti pärjänneet mukavasti ympäristössä, jossa dollarikorot pysyttelevät maltillisina ja dollari heikompana.

Toisen neljänneksen tuloskauden ollessa noin puolivälissä, voidaan todeta, että tämäkin neljännes on peloista huolimatta toimittanut odotuksia parempia tuloksia. USA:ssa tuloskasvun vuosivauhti on 20 % ja Euroopassa 22 %, molempien ylittäessä tulosodotukset selvästi. USA:ssa kaikki toimialat ovat kasvaneet ja Euroopassakin kaikki toimialat paitsi harkinnanvarainen kulutus. Tuloskasvu on vahva tuottoajuri ja ennusteet koko vuodelle joka markkina-alueella ovat erittäin korkeat.

Korkomarkkinoilla tuotot ovat olleet vaatimattomampia. Parhaiten on pärjännyt paikallisvaluuttamääräiset kehittyvien markkinoiden valtionlainat, mutta haukkamaiset keskuspankkikommentit kesän mittaan ja lisääntyneet inflaatiopaineet sotatoimien jatkuessa ovat nostaneet markkinakorkoja sekä Saksassa että USA:ssa jopa 20–25 korkopisteellä. Keskuspankkien rahapolitiikan osalta markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin lisäkiristyksiä ja korkojen nousupainetta. Euroopassa tilanne on selkeämpi. Inflaation noustua 2,9 prosenttiin alustavassa heinäkuun mittauksessa EKP:n odotetaan nostavan ohjauskorkoja syyskuussa hillitäkseen inflaatiota leviämästä laajemmin talouteen. Mahdollinen lisäkoronnosto nähtäneen vielä vuoden lopulla, mikäli inflaatiopaineet eivät hellitä. USA:ssa ohjauskoron tilanne on epävarmempi. Uusi pääjohtaja Kevin Warsh on kertonut aikovansa saada inflaation hallintaan, mutta ei ole avannut miten aikoo tavoitteen saavuttaa, mikä lisää epävarmuutta.

Konfliktin alusta alkaen öljyn hinta on noussut 74 dollarista noin 90 dollariin, eli reilut 20 % heinäkuun loppuun. Koska sotatoimien loppumisesta ei ole varmaa tietoa, nousu tuntuu vielä aika rajalliselta. Suurimmat paineet kohdistuvat jalostusmarginaaleihin, mikä näkyy bensapumpulla. USA:ssa keskimääräinen bensan hinta on vain 8 % kevään huipuista. Ennen konfliktia Hormuzinsalmen läpi liikkui 19 miljoonaa barrelia öljyä päivässä ja sotatoimet ovat vähentäneet tarjontaa merkittävästi. Suuri osa menetetystä tarjonnasta on saatu korvattua Saudi-Arabian tuottamalla Bab-el-Mandebin kautta liikkuvalla putkiöljyllä, varjolaivaston toimituksilla, lisääntyneellä viennillä USA:sta, strategisten varantojen purkamisella, lisääntyneellä venäläisellä viennillä sekä Kiinan tuontikysynnän vähenemisellä. Tällä hetkellä arvioidaan varantojen riittävän jopa loppuvuodeksi, mikä vähentää painetta saada sota päättymään pikaisesti.

Viime kuukausien aikana markkinoiden huomio on keskittynyt erityisesti Iranin sotaan, sen vaikutuksiin energiamarkkinoihin, globaaliin kasvuun ja inflaatioon. Toinen tekijä on tekoälyyn liittyvien yhtiöiden menestys, investointisykli ja tulokset. Nämä kaksi teemaa ovat käytännössä ohjanneet markkinasentimenttiä ja uutisvirtaa enemmän kuin perinteiset talousindikaattorit.

Osakepaino pysyy neutraalina

Osakemarkkinoilla kevät ja alkukesä ovat olleet voimakkaiden kurssiheilahteluiden aikaa. Liikkeitä ovat kiihdyttäneet Iranin sota, sen seurauksena nousseet raaka-aineiden hinnat, inflaatio-odotusten voimistuminen, pitkien valtionlainakorkojen nousu sekä velkavivun käyttö. Maaliskuun jyrkän korjausliikkeen jälkeen markkinatunnelma kuitenkin parani selvästi huhtikuussa, kun odotukset sotatoimien rauhoittumisesta vahvistuivat ja luottamus Hormuzinsalmen avautumiseen sekä öljymarkkinoiden normalisoitumiseen palautui. Tämä sai sijoittajat ryntäämään takaisin markkinoille. Kurssipompun seurauksena osakepaino oli noussut normaalia korkeammaksi, joten neutralisoimme osakkeiden ja korkosijoitusten välisen allokaation.

Juhannuksen jälkeen Lähi-idän tilanne kiristyi uudelleen ja öljyn hinnan nousu viilensi markkinatunnelmaa. Samalla osakemarkkinoiden sisällä voimakkaasti nousseet teemaosakkeet kääntyivät laskuun. Yhdysvalloissa S&P 500-indeksi on kuitenkin käytännössä liikkunut kesän aikana sivuttaissuunnassa, kun taas Euroopassa on heinäkuussa nähty jopa vuoden korkeimpia tasoja. Hyvä esimerkki liikkeiden voimakkuudesta ovat korealaiset teknologiayhtiöt: niiden kurssit nousivat ensin velkavetoisten ETF-rahavirtojen tukemina, mutta tuen poistuessa hinnat sukelsivat kesän aikana. Kansainvälisen sijoittajan näkökulmasta markkinoiden laajempi kuva on silti ollut enemmän sivuttaisliikettä kuin selkeää suunnanmuutosta. Vaikka spekulatiivinen raha on voimistanut yksittäisiä liikkeitä, luottamus markkinoiden perustekijöihin on säilynyt. Talouden lähiajan näkymät näyttävät edelleen vakailta, ennakoivat mittarit ovat pysyneet vahvoina, eikä yritysten tulosennusteita ole ollut tarvetta korjata alaspäin.

Osakeallokaatiossa nostimme keväällä Euroopan painoa. Taustalla oli näkemys siitä, ettei kriisistä muodostuisi pitkäkestoista eikä se aiheuttaisi merkittävää notkahdusta maailmantalouden näkymiin. Kesäkuussa muutimme painotusta ja lisäsimme Japanin osuutta. Japanilaiset teollisuusyhtiöt olivat kärsineet Hormuzinsalmen sulusta maan voimakkaan energiariippuvuuden vuoksi, mutta maan perustekijät ovat kehittymässä oikeaan suuntaan. Talouskasvua ennakoivat mittarit ovat kääntyneet nousuun, hallitus tukee aktiivisesti taloutta rakenteellisilla uudistuksilla ja investoinneilla, ja keskuspankki on edelleen selvästi mukana tukemassa kasvua. Lisäksi jeni on ennätysheikko, mikä parantaa vientiyhtiöiden kilpailukykyä. Japanista löytyy myös yhtiöitä, jotka hyötyvät puolijohdesyklin vahvistumisesta.

Emme ole muuttaneet korkonäkemystämme

Olemme pitäneet kiinni korkonäkemyksestämme kesän aikana. Ylipainotamme investment grade -yrityslainoja sekä kehittyvien markkinoiden korkosijoituksia rahamarkkinasijoitusten kustannuksella. Jo valitessamme positiota tiedostimme, että valintamme tulevat olemaan pidempiaikaisia ja että korkoympäristö voi ajoittain olla vaikea. Tilanteessa, jossa sotatoimet jälleen kiihtyivät, oli selvä riski inflaatiopaineiden lisääntymisestä, mikä nostaa markkinakorkoja. Lyhyellä aikavälillä tilanne on ollut haastavampi pidemmille korkosijoituksille. Markkinakorot ovat kuitenkin liikkuneet suhteellisen kapeassa vaihteluvälissä. Saksan 10-vuotinen korko on huhtikuun alusta alkaen vaihdellut 3,0–3,2 prosentissa ja kaksivuotinenkin 2,4–2,8 prosentissa, joten mistään sen suuremmasta poikkeuksellisesta liikkeestä ei kuitenkaan ole kysymys.

Luottoriskipreemiot ovat laskeneet maltillisesti investment grade -yrityslainojen kohdalla kesän aikana. Liike on pitänyt investment graden tuotot positiivisella puolella ja osittain kumonnut hetkellistä korkojen nousun vaikutusta. High yield -yrityslainoissa tuottoerot ovat pysytelleet suhteellisen kapeassa vaihteluvälissä kesän aikana. Syksyn mittaan korkojen tuottokehitystä tulee määrittelemään Iranin sodan vaikutukset.

S-Pankin allokaatiot elokuussa 2026