Iranin sota on muokannut inflaationäkymiä epävarmemmiksi. Juuri kun keskuspankki odotti kauppatullien vaikutusten laantuvan, energiahintojen nousu ja geopoliittisen epävarmuuden kasvu ovat himmentäneet inflaationäkymiä.
”Fedin suosikki-inflaatiomittari PCE on ennen konfliktia helmikuussa edelleen pysytellyt noin prosentin keskuspankin tavoitetta korkeammalla. Odotammekin, että seuraavassa korkokokouksessa 29. huhtikuuta ohjauskorko pysyy 3,50–3,75 prosentin vaihteluvälissä”, sanoo S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä.
Koronlaskujen puolesta puhuu uuden pääjohtajan, Kevin Warshin, valinta. Hän nousee senaatin pankkikomitean kuulustelun jälkeen suurella todennäköisyydellä uudeksi pääjohtajaksi 15. toukokuuta, kun Powellin puheenjohtajamandaatti päättyy.
”Markkinoilla Warsh on nähty perinteisesti haukkamaisena inflaation puolustajana, mutta nyt hän joutuu tasapainottelemaan hallinnon toivomien koronlaskujen sekä kiihtyvän inflaation välillä. Warshin mukaan sääntelyn purkamisen sekä tekoälyn leviämisen myötä USA:n talous kohtaa vahvat deflatooriset voimat. Nämä mahdollistaisivat matalammat korot”, Wennonen-Kärnä jatkaa.
Lyhyellä aikavälillä markkinaolosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet siten, että suoraviivaiset koronlaskut ovat epätodennäköisiä. Työmarkkina on stabilisoitunut, joten merkittäviin koronlaskuihin keskuspankin mandaatin puitteissa ei ole tarvetta. Iranin sota on lisäksi nostanut inflaation yläsuuntaisia riskejä, mikä puhuu korkojen ennallaan pitämisen puolesta, tai äärimmillään jopa koronnostojen puolesta, mikäli hinnannousupaineet alkavat levitä laajemmin talouteen.
Miten tästä eteenpäin?
Tällä hetkellä johdannaismarkkina hinnoittelee puolikasta koronlaskua vuoden 2026 loppuun mennessä, kun vielä helmikuun lopulla hinnoiteltiin reilua kahta koronlaskua. Yksi koronlasku vuoden 2026 aikana olisi linjassa keskuspankin omien odotusten kanssa. Muutamat keskuspankkiirit ovat kommentoineet odottavansa, ettei sota aiheuta pidempikestoisia vaikutuksia talouteen ja että keskuspankki voisi katsoa inflaatiopiikin yli. Äänestävien jäsenten keskuudessa vaikuttaa kuitenkin vallitsevan näkemys, jossa sekä ylä- että alapuoliset riskit nähdään merkittävinä.
”Keskuspankin oman nyrkkisäännön mukaan 100 dollarin öljyn hinta nostaisi kokonaisinflaatiota 0,6 %-yksikköä, ydininflaatiota 0,2–0,3 %-yksikköä ja laskisi talouskasvua hieman tätä enemmän, mutta edeten asteittain”, Wennonen-Kärnä kertoo.
”Kyseinen skenaario ei merkittävissä määrin muuttaisi keskuspankin talouden kuvaa, vaan siirtäisi inflaation laantumista eteenpäin ja muuttaisi kasvukuvaa hieman epäselvemmäksi.”
Fedin omat talousennusteet julkaistiin viime korkokokouksen yhteydessä. Keskuspankki odottaa reaalikasvun yltävän 2,4 prosenttiin, työttömyysasteen kvartaalikeskiarvon olevan 4,4 % ja PCE-ydininflaation 2,7 % 2026.
Lyhyellä aikavälillä keskuspankin toimia ohjaavat erityisesti Iranin sodan vaikutukset sekä sodan kesto. Mikäli konflikti jää suhteellisen lyhytkestoiseksi, keskuspankki voi katsoa energiahintojen piikin yli, etenkin mikäli kerrannaisvaikutuksia ei merkittävästi ehdi syntyä talouteen. Jos konfliktin päättäminen kestää pidempään, on riski, että keskuspankin pitää nostaa korkoja aggressiivisemmin, huolimatta siitä, että se voisi ajaa talouden lähemmäksi taantumaa.
”Eräs mahdollinen skenaario on myös se, jossa tiukemmat rahoitusolosuhteet, laskevan osakemarkkinan ja nousevien luottoriskipreemioiden muodossa, pakottaa Fedin priorisoimaan talouden vakautta. Tämä johtanee tilanteeseen, jossa voidaan nähdä enemmän koronlaskuja”, Wennonen-Kärnä pohtii.
