Perintöriitojen määrä jatkoi laskuaan vuonna 2025. Suomen käräjäoikeuksissa tuli vireille yhteensä 1 687 perintöasioihin liittyvää riita-asiaa, kun vuotta aiemmin tapauksia oli 1 695. Lasku on kuitenkin edelleen hyvin maltillista, eikä kokonaismäärässä ole nähty suuria muutoksia pitkällä aikavälillä. Tapausmäärissä korostuvat odotetusti suuret käräjäoikeudet Helsingissä (197 tapausta), Pirkanmaalla (164 tapausta) ja Itä-Uudellamaalla (137 tapausta).
”Perintöriitojen määrän lasku toista vuotta peräkkäin on myönteinen suunta. Isoa heittelyä perintöriitojen määrässä vuosittain ei kuitenkaan ole ja lasku on valitettavan hidasta”, kommentoi S-Pankin Family Office & Wealth Planning –palveluista vastaava johtaja Veera Kosonen.
S-Pankki on selvittänyt perintöriitojen määrää Suomessa vuodesta 2013 alkaen. Vuosien 2013 ja 2025 välillä perintöriitoja on ollut keskimäärin 1 664 vuodessa.
Alueelliset erot pieniä, kokonaiskuva pysyy vakaana
Vuonna 2025 oli enemmän perintöriitoja vuoteen 2024 verrattuna seuraavissa käräjäoikeuksissa: Ahvenanmaa, Helsinki, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Lappi, Länsi-Uusimaa, Pohjois-Savo ja Satakunta. Perintöriitatapausten määrä laski vuoden takaiseen verrattuna erityisesti seuraavissa käräjäoikeuksissa: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Päijät-Häme.
Vaikka perintöriitojen määrä on laskenut kahtena viime vuonna, taso on edelleen hieman pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi, mikä kertoo ilmiön pysyvyydestä. Vuonna 2023 perintöriidoissa nähtiin tarkastelujakson korkein lukema, 1 869 tapausta, minkä jälkeen määrät ovat kääntyneet lievään laskuun.
”Yksittäisiin vuosiin voi liittyä satunnaista vaihtelua, mutta kokonaiskuva on yllättävän vakaa. Tämä kertoo siitä, että perintöriidat ovat rakenteellinen ilmiö”, Kosonen sanoo.
Perintöverokeskustelu kiivastunut perintöjen määrän ja arvon kasvaessa
Perintöverotus on noussut tänäkin vuonna ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi Suomessa. Yhä useampi suomalainen saa perintöä, mutta samanaikaisesti ikäluokkien pienentyessä perintöjä on jakamassa pienempi määrä ihmisiä ja yksittäisten perintöjen arvo kasvaa. Samalla Suomen heikko taloustilanne on lisännyt painetta löytää uusia keinoja talouskasvun tukemiseksi. Perintöverotus on noussut esiin yhtenä mahdollisena keinona edistää varallisuuden siirtymistä ja käyttöä.
Vuonna 2026 voimaan tullut lakimuutos nosti verotettavan perinnön alarajan 30 000 euroon entisestä 20 000 eurosta. Samoin lahjaveron alarajaa nostettiin 7 500 euroon, kun aiemmin se oli 5 000 euroa.
”Vaikka perintöverotusta on kevennetty ja erityisesti pienempien perintöjen verotusta helpotettu, keskustelu ei ole katoamassa. Päinvastoin: kasvavat perintövarallisuudet ja tulevat sukupolvenvaihdokset pitävät verokeskustelun aktiivisena vielä pitkään, ja paine tarkastella verotusta kasvaa”, Kosonen arvioi.
Hyvä suunnitelma tuo turvaa ja estää riitoja
Perintöasioita kannattaa alkaa pohtimaan hyvissä ajoin. Riitojen taustalla on usein epäselvä tai vanhentunut testamentti, perillisten eriarvoiseksi koettu kohtelu tai se, ettei omaisuudesta ja sen jaosta ole keskusteltu etukäteen. Myös uusperheet, sijoitusvarallisuuden kasvu ja yritysomistus lisäävät tilanteiden monimutkaisuutta.
”Yksi yleisimmistä syistä perintöriidoille on se, että omaisuuden jakautumisesta tulee yllätys perillisille. Avoin, hyvissä ajoin käyty keskustelu ja selkeä dokumentaatio vähentävät merkittävästi ristiriitojen riskiä”, Kosonen kertoo.
Kososen mukaan varallisuus- ja perintösuunnittelu on entistä tärkeämpää myös siksi, että varallisuus on aiempaa monimuotoisempaa. Varallisuus- ja perintösuunnittelussa keskeistä on kokonaisuuden hahmottaminen: millainen on kunkin perhetilanne, mitä omaisuutta on ja missä muodossa, miten omaisuus siirtyy ja millaisia vaikutuksia ratkaisuilla on perillisiin ja verotukseen. Koska varallisuuden hallittu siirtyminen halutuille edunsaajille edellyttää monien asioiden huomioimista ja dokumentoimista, on suositeltavaa kääntyä oman tilanteen selvittämiseksi ja yksilöllisten ratkaisujen löytämiseksi asiantuntijoiden puoleen.
S-Pankin Perintöriitaselvitys:
- Perintöriitojen määrä laski toista vuotta peräkkäin, mutta pysyy edelleen hieman pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella
- Suomessa käsitellään yhä noin 1 700 perintöriitaa vuodessa
- Suurimmat tapausmäärät keskittyvät suuriin käräjäoikeuksiin, kuten Helsinkiin ja Pirkanmaalle
- Perintöjen arvo kasvaa ja jakautuu harvemmille perijöille
- Ennakoiva suunnittelu, avoin keskustelu ja selkeä testamentti ovat tehokkaimmat keinot ehkäistä riitoja
