Edellisessä kokouksessaan 5. helmikuuta EKP ilmaisi, että euroalueen inflaatio on vakiintumassa 2 prosentin tavoitetasolleen ja talous on pitänyt pintansa haastavassa toimintaympäristössä. Näkymät nähtiin kuitenkin epävarmoiksi muun muassa geopoliittisten jännitteiden seurauksena. Nyt nämä geopoliittiset jännitteet ovat eskaloituneet Iranissa ja Lähi-idässä sotatoimiksi, minkä myötä talousympäristökin on muuttunut merkittävästi.
Energiahintojen osalta öljyn ja maakaasun hinnat ovat nousseet voimakkaasti, ja tämän seurauksena myös korkomarkkinoiden odotukset EKP:n tulevista koroista ovat huomattavasti muuttuneet. Kun vielä helmikuun viimeisinä päivinä korkomarkkinan odotuksena oli pienoinen lisäkoronlaskun mahdollisuus tälle vuodelle, hinnoitellaan maaliskuun puolivälissä EKP:lle jo lähes kahta koronnostoa kuluvan vuoden loppuun mennessä.
EKP:n kokouksesta odotetaankin mielenkiinnolla tietoa sitä, missä määrin EKP:n päättäjät ovat huolissaan euroaluetta kohtaavien inflaatiopaineiden laajentumisesta energiahintojen ulkopuolelle. Keskeinen kysymys tämän osalta on, tuleeko konfliktista lopulta pitkäkestoinen. Pääjohtaja Christine Lagarde saattaakin torstain lehdistötilaisuudessaan todeta, että EKP seuraa tarkkaan tilanteen kehittymistä ja on valmiina toimimaan, mikäli inflaatio-odotukset jatkossa merkittävästi kohoavat. Pelkkä energiahintojen tilapäinen nousu ei anna aihetta koronnostolle, sillä energian painoarvo on itsessään vain reilut 9 prosenttia euroalueen kuluttajahintakorissa.
Myös monet EKP:n neuvoston jäsenet ovat viime aikoina ilmaisseet maltillisuutta välittömien korkomuutosten suhteen. Esimerkiksi Espanjan keskuspankin pääjohtaja Jose Luis Escriva totesi asiasta 6. maaliskuuta haastattelussa: ”Tämänhetkisten tietojen perusteella on hyvin epätodennäköistä, että EKP:n neuvosto muuttaisi korkoja seuraavassa kokouksessaan. Tilapäisten liikkeiden ei pitäisi johtaa päätöksiin – sen sijaan tilanteen seuraamista on jatkettava”. Myöskään Ranskan keskuspankin pääjohtaja Francois Villeroy de Galhau ei nähnyt haastattelussaan 5. maaliskuuta syitä, miksi EKP:n pitäisi nostaa korkoja. Mutta seurattavaa hintapaineiden kertymisessä riittää. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi 6. maaliskuuta, että ”on oltava valppaita, sillä nykyinen geopoliittinen ja makrotaloudellinen ympäristö luovat yläsuuntaisia inflaatioriskejä”.
EKP julkistaa myös päivitetyt ennusteensa
EKP julkistaa torstaina myös päivitetyt talous- ja inflaatioennusteensa. Ongelmia niiden tulkinnassa voi tuottaa se, että aikaraja ennusteiden lukitsemiseksi on hyvin todennäköisesti ollut jo aivan sotatoimien alkuvaiheessa. Siten kaikki viime päivien markkinamuutokset eivät ole niissä huomioituina. Tämän vuoksi EKP:n pääjohtaja Lagardelta kaivataan lehdistötilaisuudessa tarkempia kommentteja keskuspankin inflaatio- ja talousnäkymistä. Joulukuussa EKP ennusti euroalueelle 1,9 prosentin inflaatiota tälle vuodelle. Euroalueen BKT:n arvioitiin puolestaan kasvavan tänä vuonna 1,2 prosenttia.
Mikäli tulitaukoa ei saada aikaiseksi ja Hormuzinsalmen tankkeriliikenne estyy pidemmälle kevääseen, olisi EKP myöhemmin vakavamman pohdinnan edessä. EKP:n päättäjät haluavat varmasti välttää tekemästä politiikkavirhettä esimerkiksi kiristämällä rahapolitiikkaa tarpeettomasti, mikäli tilanne pian jo hellittäisi. Toisaalta monien mielissä on yhä EKP:n hidas reagointi edelliseen inflaatioshokkiin, joka pääsi kunnolla valloilleen Venäjän Ukrainaan toteuttaman hyökkäyksen jälkeen. Pitkäkestoisemmassa skenaariossa inflaatiopaineiden laajentuminen on varsin mahdollista, ja se voisi siten edellyttää EKP:ltä koronnostoja myöhemmissä kokouksissaan.
Tällä hetkellä korkomarkkinoiden odotukset ovat siis kääntyneet tukevasti EKP:n koronnostojen puolelle. Maaliskuun puolivälissä korkomarkkina hinnoittelee EKP:lle lähes kahta koronnostoa tämän vuoden loppuun mennessä. Ensimmäinen koronnosto on nyt täysin hinnoiteltu EKP:n heinäkuun kokoukseen. Näiden kohonneiden korko-odotusten seurauksena on etenkin 12 kuukauden euriborkorko noussut parin viime viikon aikana selvästi. Maaliskuun puolivälissä (13.3.) 12 kuukauden euribor oli 2,52 prosenttia, ja se oli siten noussut helmikuun lopun tasosta 0,3 prosenttiyksiköllä.
Epävarmuus on tällä hetkellä suurta ja päivittäiset tapahtumat muuttavat nopeasti myös korkonäkymiä. Onkin aivan varmaa, että korkomarkkinoiden tilanne elää lähipäivinä vielä merkittävästi.
