S-Pankin tuoreessa Talouden tabut -kyselytutkimuksessa 54 prosenttia suomalaisista arvioi, että rahasta puhuminen on muuttunut hyväksyttävämmäksi. Erityisesti naiset kokevat, että julkinen rahapuhe on aiempaa hyväksyttävämpää. Mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä hyväksytympänä julkista rahapuhetta pidetään.
Muutos ei kuitenkaan heijastu siihen, miten suomalaiset itse puhuvat rahasta. Noin kolmannes (31 %) suomalaisista ei juurikaan puhu omista raha-asioistaan läheistensä kanssa. Kun sama kysely tehtiin vuonna 2017, luku oli 32 %.
Viime vuosien taloudellisella epävarmuudella on ollut kahtalainen vaikutus suomalaisten rahapuheeseen. Joka viides kokee, että viime vuosien yleinen taloudellinen epävarmuus on johtanut puhumaan aiempaa avoimemmin, mutta joka kymmenes sanoo puhuneensa rahasta aiempaa vähemmän.
Rahatabu murtuu Suomessa hitaasti. Vaikka julkinen rahapuhe on muuttunut hyväksyttävämmäksi, suomalaisten mielestä on helpompi puhua omasta terveydestä kuin raha-asioista. 75 prosenttia puhuu vähintään melko avoimesti terveydestään ja 68 prosenttia raha-asioistaan”, sanoo S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen.
”Tutkimus osoitti, että monille avoin rahapuhe on yhä vaikeaa – ja 11 prosenttia vastaajista ei puhu raha-asioistaan kenenkään kanssa. Taloudellisesti epävarmoina aikoina raha-asioiden kantaminen yksin voi kuitenkin olla hyvin kuormittavaa”, Ronkanen jatkaa.
Säästämisen ja sijoittamisen suosion kasvu näkyy myös siitä puhumisessa
Omasta palkasta puhuu erittäin tai melko avoimesti 65 prosenttia suomalaisista, veloista 63 prosenttia ja säästöistä tai sijoituksista 60 prosenttia. Säästöistä ja sijoituksista puhuminen on suomalaiskodeissa helpottunut huomattavasti sitten vuoden 2017 kyselyn – erittäin tai melko avoimesti puhuvien osuus on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä.
”Säästämisen ja sijoittamisen suosio kasvaa, mikä näkyy S-Pankissa muun muassa mikrosäästäjien tasaisena kasvuna S-mobiilin Säästäjä-palvelussa. Kun säästämisen ja sijoittamisen alkuun pääseminen on tehty mahdollisimman helpoksi, on aiheesta puhuminenkin varmasti osaltaan arkipäiväistynyt”, S-Pankin valmennuspäällikkö Emilia Simola sanoo.
Rahasta puhumista helpottaisi ennen kaikkea oman taloudellisen tilanteen parantuminen, arvioi neljäsosa vastaajista. Lähes puolet (46 %) suomalaisista on kokenut häpeää rahatilanteestaan ainakin joskus, ja 14 prosenttia tuntee sitä usein. Naisista yli puolet on joskus kokenut häpeää taloudellisesta tilanteestaan, miehistä 40 prosenttia.
”Useimpien elämässä tulee jossakin vaiheessa vastaan taloudellisia haasteita. Häpeän ei kannata antaa lamaannuttaa. Avoin rahapuhe on yksi keino lisätä omaan talouteen liittyvää hallinnan tunnetta ja mahdollistaa paremman arjen suunnittelua. Saatavilla on myös apua ja neuvoja. Me S-Pankissa olemme kehittäneet palvelumme ja digitaaliset ratkaisumme niin, että ne vastaavat suomalaisten arjen todellisiin tarpeisiin ja mukautuvat eri elämäntilanteisiin”, sanoo Simola.
Tutkimuksesta
Talouden tabut -tutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Tutkimukseen osallistui 1042 suomalaista, jotka edustavat 15–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin suhteen. Tutkimukseen osallistuneet edustavat eri ammattiasemia ja tuloluokkia.
Lue lisää S-Pankin Talouden tabut -tutkimuksen tuloksista (PDF, 1,2 Mt)
