S-Pankin Talouden tabut -kyselytutkimus kertoo, että suomalaiset käyttävät enemmän rahaa kotimaan lomamatkoilla kuin ulkomailla. Vastaajista 28 prosenttia sanoi käyttävänsä kotimaassa enemmän rahaa, kun taas 24 prosenttia käyttää enemmän ulkomailla.
Rahankäytössä on kuitenkin eroja ikäryhmien välillä. Alle 40-vuotiaat käyttävät enemmän rahaa ulkomaanmatkoilla, sitä vanhemmat taas kotimaassa.
”Kuluttajabarometrin mukaan suomalaisten kotimaahan suuntautuvat loma-aikeet ovat laskeneet pandemian jälkeisistä huipuistaan, mikä on luonnollista, mutta ne ovat edelleen pandemiaa edeltävää aikaa korkeammalla tasolla”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen sanoo.
Lomailijoiden kulutusvalinnoilla on laajempia taloudellisia vaikutuksia, sillä matkaan käytetyt eurot ovat aina investointi matkakohteen elinvoimaan. Alle puolet suomalaisista (42 %) kertoo matkakohdetta valitessaan edes joskus miettivänsä rahankäyttönsä vaikutuksia lomakohteen talouteen tai ihmisiin. Naiset ja keski-ikäiset huomioivat vaikutukset muita useammin.
Ulkomailla shoppaillaan enemmän, kotimaassa panostetaan elämyksiin ja kulttuuriin
Majoitus on sekä Suomessa että maailmalla lomamatkan suurin kuluerä, ja ulkomailla siihen panostetaan enemmän. Liikkumiseen, eli käytännössä bensaan ja julkiseen liikenteeseen, käytetään kotimaassa rahaa selvästi enemmän kuin ulkomailla. Ostoksiin taas palaa enemmän rahaa ulkomailla.
Huvipuistot ja elämykset erottuvat merkittävänä kulueränä 31–49-vuotiaiden kotimaan matkoilla. Ulkomailla näihin käytetään selvästi vähemmän. Myös kulttuurikohteisiin ja museoihin käytetään kotimaan matkoilla enemmän rahaa kuin ulkomailla. Ne kiinnostavat eniten yli 70-vuotiaita suomalaisia. Viisikymppiset käyttävät muita enemmän rahaa ruokailuun ja kahviloihin. Tässä ikäryhmässä on myös eniten niitä, jotka matkustavat vain kotimaassa.
“Viime aikoina rahatulojen yleinen kasvu on lisännyt lähinnä kotitalouksien säästämisastetta, mutta jatkossa on hyvät edellytykset sille, että myös kulutukseen suuntautuvat varat lisääntyvät. Tästä näkökulmasta katsottuna suomalaiset todennäköisesti satsaavat hieman extraa myös kesän lomakauteen”, Ronkanen kertoo.
Suomalaiset käyttävätkin rahaa lomillaan monenlaisiin menoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. S-Pankissa muistutetaan, että matkailijan on helppo hallinnoida tarpeen mukaan omien maksukorttien käyttö- ja turvarajoja helposti verkkopankin ja S-mobiilin kautta. Näin arjesta poikkeavat kulut saa joustavasti maksettua myös kesken lomareissun.
Suomi kiinnostaa jälleen myös kansainvälisiä matkaajia
Kesän kotimaahan suuntautuvaa matkailuintoa piristävät tapahtumat ja ne myös ohjaavat matkustamista. S-ryhmän matkailukaupan datan perusteella kotimaan lomamatkoja suunnitellaan tänä vuonna aikaisemmin.
”Varaustilanteemme osoittaa, että matkat varataan aiempaan verrattuna hieman aiemmin ja lomakohteissa viivytään pidempään. Suomalaiset arvostavat edelleen lähimatkailua. Ihmiset hakevat uusia matkailukohteita, mutta myös uudistuneet tutut kohteet kiinnostavat. Esimerkiksi Original Sokos Hotellit Vantaalla, Porissa, Kotkassa sekä Break Sokos Hotel Vuokatissa ja Kouvolan Tykkimäellä vetävät puoleensa”, S-ryhmässä matkailukauppaa johtava Jaana Matikainen kertoo.
Suomen matkailua piristää myös vähitellen kasvava kansainvälinen matkailu. Suomessa matkailijoita houkuttelevat erilaiset mahdollisuudet yksilöllisiin elämyksiin ja hemmotteluun – hyvinvointiin panostaminen ja uniikkien ulkoilmaelämysten kokeminen ovat nousevia matkailun trendejä. Matkailijat haluavat myös sujuvia ja helppokäyttöisiä palveluja sekä joustavuutta.
”Saatamme tänä vuonna vihdoin saavuttaa koronaa edeltävän tason kansainvälisten majoittujien yöpymisissä. Vuoden alku on ollut lupaava ja tammi-huhtikuussa kasvu edelliseen vuoteen oli noin 12 %. Globaalisti matkailu kasvaa muuta taloutta nopeammin ja jätti viime vuonna Suomeen 5,5 miljardia euroa vientiin verrattavat tulot. Matkailussa on potentiaalia tukemaan talouden kasvua”, Matikainen kertoo.
Tietoa tutkimuksesta
Lomakysely on osa Talouden tabut -tutkimusta, jonka toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Tutkimukseen osallistui 1042 suomalaista, jotka edustavat 15–79-vuotiasta väestöä. Mukana on vastaajia eri ammattiasemista ja tuloluokista eri puolilta maata.