Suomen neljä suurinta kasvukeskusta eriytyvät asumiseen liittyvien huolten, taloustilanteen ja asumistoiveiden suhteen, kertoo S-Pankin Kodin ja asumisen ilmiöt 2025 -tutkimus. Nykyinen taloustilanne vaikuttaa asumisen suunnitelmiin ja asumistyytyväisyyteen negatiivisimmin Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa yleinen taloustilanne ei ole horjuttanut asumiseen liittyviä päätöksiä yhtä paljon.
Uudellamaalla 43 prosenttia vastaajista on huolissaan korkeista asumiskustannuksista, mikä on selvästi enemmän kuin muissa kasvukeskuksissa. Noin joka seitsemäs uusmaalainen myös harkitsee muuttamista edullisempaan asuntoon.
”Ei ole uusi asia, että asuminen pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä on muuta maata kalliimpaa. Vaikka alueen tulotaso on keskimäärin korkeampi kuin muualla, huoli asumisen kustannuksista muutaman vuoden takaisen nopean kustannusnousun sekä jatkuneen taloudellisen epävarmuuden keskellä on ymmärrettävä”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen sanoo.
Tällä hetkellä asuntomarkkinoilla vallitsee kuitenkin monin paikoin ostajan markkinat. S-Pankissa muistutetaan, että kun asuntolaina mitoitetaan omaan elämäntilanteeseen sopivaksi, rahaa jää myös muuhun elämiseen ja asunnon ostoa kannattaakin harkita yleisestä talouden epävarmuudesta huolimatta.
“Asuntolainojen korot ja myös asuntojen hinnat erityisesti pääkaupunkiseudulla ovat laskeneet tuntuvammin, ja haukkaavat itse asiassa aiempaa pienemmän osan tuloista”, Ronkanen muistuttaa.
Korkotaso ja työmarkkinat tekevät pohjoispohjanmaalaisista varovaisempia
Pohjois-Pohjanmaalla taas taloudellinen epävarmuus tuntuu arjessa vahvemmin kuin muualla. Työelämän epävarmuus vaikeuttaa asumispäätöksiä joka kymmenennellä, mikä on enemmän kuin muissa kasvukeskuksissa. Pohjois-Pohjanmaalla nykyinen korkotaso myös vähentää kiinnostusta omistusasunnon hankintaan tai vaihtamiseen kolmanneksella vastaajista.
”Pohjois-Pohjanmaalla yritysten yleiset suhdannenäkymät olivat syksyllä Pk-yritysbarometrin mukaan heikoimpien joukossa muihin maakuntiin verrattuna. Tämä ruokkii ilman muuta epävarmuutta myös kotitalouksissa. Siksi ei ole yllätys, että korkotason ja työmarkkinoiden aiheuttama epävarmuus heijastuu alueen asumispäätöksiin”, Ronkanen arvioi.
Silti alue erottuu myös positiivisella tulevaisuussuuntautuneisuudellaan. Epävarmuudenkin keskellä pohjoispohjanmaalaiset näkevät asuntolainan muita useammin tapana rakentaa omaa tulevaisuuttaan, ja omistusasuminen koetaan alueella erityisen tärkeäksi.
Taloudellinen epävarmuus näyttäisi myös aktivoineen asuntovelallisia Pohjois-Pohjanmaalla: he ovat Suomen ahkerimpia asuntolainojen kilpailuttajia. Alueella joka kymmenes on viimeisen kahden vuoden aikana kilpailuttanut asuntolainansa, kun koko maan keskiarvo on 6 prosenttia.
Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa taloustilanteella vähäisempi vaikutus asumispäätöksiin
Noin puolet vastaajista Pirkanmaalla (51 %) ja Varsinais-Suomessa (48 %) sanoo, että nykyisellä taloustilanteella ei ole ollut vaikutusta heidän asumispäätöksiinsä. Se on selvästi enemmän kuin Uudellamaalla (41 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (39 %).
”Varsinais-Suomessa asuntomarkkinat osoittavat jo valoisampia merkkejä. Pirkanmaalla puolestaan yritysten suhdannenäkymät ovat EK:n aluebarometrin mukaan selvästi muuta maata myönteisemmät. Nämä varmasti osaltaan vaikuttavat alueilla yleiseen ilmapiiriin ja näkyy siten myös kyselytutkimuksemme tuloksissa”, Ronkanen toteaa.
Pirkanmaalaisia ja varsinaissuomalaisia yhdistää myös tyytyväisyys nykyiseen asumiseensa. Pirkanmaalaiset ovat koko maan tyytyväisimpiä asumiseensa, kun taas varsinaissuomalaisten toiseksi yleisin asumiseen liittyvä tulevaisuuden toive on jatkaa asumista nykyisessä asunnossaan.
Pirkanmaalla ja Uudellamaalla asumistoiveissa korostuvat hyvä saavutettavuus ja liikenneyhteydet sekä palveluiden ja vapaa-ajan mahdollisuuksien läheisyys. Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla toiveissa korostuvat asuminen nykyisessä kodissa ja luonnonläheisyys.
”Kasvukeskusten erilaiset profiilit kertovat siitä, että kodin merkitys rakentuu monesta kerroksesta kuten taloudellisesta tilanteesta, arjen sujuvuudesta ja tulevaisuuden turvallisuudesta. Tulokset muistuttavat, että asuminen on myös paikallinen kokemus, jossa eri alueilla korostuvat erilaiset asiat. Yhtä ainoaa todellisuutta kuvaavaa keskiarvoa ei asumisesta puhuttaessa ole”, Ronkanen kiteyttää.
Lue lisää tutkimustuloksista: Kodin ja asumisen ilmiöt 2025 (PDF, 992 kt)
Tietoa tutkimuksesta
Kodin ja asumisen ilmiöt 2025 -tutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 18.7. – 1.8.2025 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 2 001 suomalaista, jotka edustavat 18–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin suhteen. Tutkimukseen osallistuneet edustavat eri ammattiasemia ja tuloluokkia.
