S-Pankin Suomalaisten mikrosäästäminen 2025 -tutkimuksen mukaan 37 prosenttia suomalaisista olisi valmiita viettämään vuoden ilman karkkia tai alkoholia saadakseen 1 000 euroa. Noin neljännes puolestaan suostuisi olemaan kuukauden ilman älypuhelinta tai hyppäämään benji-hypyn.
”Tuhat euroa on iso summa, mutta on helpompiakin tapoja kerryttää se kuin olla kuukausi ilman älypuhelinta. Mikrosäästämisen idea on rakentaa taloudellista turvaa huomaamattomilla teoilla. Jo 2,74 euroa päivässä säästöön vuoden ajan kerryttäisi tonnin säästöpotin. Ja rahastoon sijoittamalla potti voi kasvaa vuodeksi vieläkin suuremmaksi. Kyselyssämme moni suomalainen oli valmista laittamaan päivittäin säästöön jopa suurempia summia”, sanoo Sari Köykkä, S-Pankin kuluttaja-asiakkaista vastaava johtaja.
Naiset ilmoittavat miehiä useammin olevansa valmiita tipattomaan vuoteen tai imuroimaan päivittäin, kun taas miehet olisivat useammin valmiita hyppäämään benji-hypyn tai osallistumaan chilinsyöntikilpailuun. Nuoremmat ikäryhmät olisivat tonnin vuoksi valmiimpia erilaisiin tekoihin kuin vanhemmat.
Tuhat euroa käytettäisiin harkiten
Yllättäen saadun 1 000 euroa suomalaiset tallettaisivat tyypillisimmin tilille, näin tekisi 45 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tilisäästäminen oli yhtä suosittu käyttökohde ylimääräiselle tonnille, kun S-Pankki teki vastaavan kyselyn vuonna 2019.
Sijoittamisen suosio on sen sijaan kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Vuonna 2019 vain 14 prosenttia olisi säästänyt ylimääräisen tonnin rahastoon, kun nyt niin tekisi jo neljännes. 26 prosenttia käyttäisi summan lainojen lyhentämiseen (2019: 22 %).
”Suomalaiset ovat harkitsevia rahankäyttäjiä. On ilahduttavaa, että säästäminen ja sijoittaminen ovat arkea yhä useammalle, ja että tilisäästämisen rinnalla parempaan tuottoon tähtäävä rahastosäästäminen on yleistynyt. Aiemmin Suomessa eli vahvana myös ajatus, että laina pitää maksaa pois mahdollisimman nopeasti. Nyt suomalaiset näkevät säästämisen ja sijoittamisenkin keinona varautua tulevaisuuteen, myös lainanmaksun rinnalla”, Köykkä iloitsee.
Mikä kolmesta suosituimmasta käyttötavasta ylimääräiselle tonnille sitten olisi asiantuntijan mielestä paras?
”Yhtä oikeaa vastausta ei ole. Säästämällä ja sijoittamalla voi rakentaa rahakkaampaa huomista, ja pitkän asuntolainan lyhennyksen ohella voi olla mielekkäintä laittaa ylimääräinen raha tuottamaan esimerkiksi rahastoon. Korkeampikorkoisen kulutusluoton lisälyhennys taas voi auttaa vapauttamaan kuukausittain käytössä olevia varoja muuhun käyttöön. Tärkeintä on tehdä päätös, joka tukee omaa taloudellista turvallisuuden tunnetta.”
Palkitseminen ja automaattisuus innostavat säästämään
Kolmella neljästä vastaajasta on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia. Vastaajien mielestä säästämisen kiinnostavuus kasvaisi erityisesti palkitsemalla tavoitteiden saavuttamisesta ja tekemällä säästämisestä automaattista. Kilpailuasetelma ei innosta suurta yleisöä, mutta nuorilla aikuisilla korostuu pelillisyys ja pieni kisailu, joka tekisi säästämisestä hauskempaa.
”Mikrosäästäminen on hyvä esimerkki siitä, miten säästäminen voi olla vaivatonta ja palkitsevaa. Säästämistään voi myös pelillistää asettamalla itselleen säästötavoitteita, joita voi seurata helposti mobiilipankissa. Rahakkaampi huominen rakentuu pieni summa kerrallaan”, Köykkä muistuttaa.
S-Pankin vuonna 2018 lanseeraama Suomen ensimmäinen mikrosäästämispalvelu Säästäjä on suosittu tapa kasvattaa omaa varallisuutta melkein kuin huomaamattaan. Palvelun käyttäjä voi ohjata rahastoon jokaisesta debit-korttiostoksesta 0,5–5 euroa, kerryttämänsä S-Bonukset, haluamansa kuukausisumman, kertasumman tai käyttää kaikkia tapoja.
S-mobiilissa toimivan Säästäjä-palvelun lokakuun 2025 datan perusteella S-ryhmän bonuksia kertyi rahastoon keskimäärin 24 eurolla ja 44 euroa korttisäästämisellä.
“Näitä molempia mikrosäästämisen palveluja käyttävällä kuluu keskimäärin vajaa 15 kuukautta tonnin kertymiseen,” Köykkä summaa.
Kooste tutkimustuloksista saatavilla pynnöstä.
Tietoa tutkimuksesta
Suomalaisten mikrosäästäminen 2025 -tutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 10.–15.10.2025 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui 1 025 suomalaista, jotka edustavat 18–79-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja maantieteellisen sijainnin suhteen. Tutkimukseen osallistuneet edustavat eri ammattiasemia ja tuloluokkia.
Säästäjä on S-Pankin digitaalinen säästämisen ja sijoittamisen palvelu, joka tarjoaa asiakkaan antamien vastausten perusteella S-Pankki Oyj:n säästämisen palveluita ja S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimia sijoitusrahastoja. Sijoittaessaan asiakkaan on hyvä muistaa, että sijoitustuotteiden historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Asiakkaan sijoitusrahastoihin sijoittamien varojen arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja ei välttämättä saa sijoittamiaan rahoja takaisin.
