Vuonna 2026 suomalaiset sitoutuvat tosissaan panostamaan ihmissuhteisiin ja perheeseen sekä omasta mielenterveydestä ja palautumisesta huolehtimiseen. Perinteisiin uudenvuodenlupauksiin, kuten terveellisempään syömiseen ja säännöllisempään liikuntaan suhtaudutaan rennommin, selviää S-Pankin Uudenvuoden rahalupaukset -kyselystä.
Oman talouden parempi hallinta kuuluu lähes joka toisen uudenvuodenlupauksiin. Vuodenvaihde onkin monelle luonteva kohta tarkastella omaa raha-arkea ja tehdä siihen liittyviä suunnitelmia. Myös nykyinen taloustilanne saattaa kannustaa yhä useampia pohtimaan omaa talouttaan uuden vuoden kynnyksellä.
Täyskiellot eivät nauti suurta suosiota: Kaksi kolmesta vastaajasta kertoo, ettei aio lupautua esimerkiksi tipattomaan, herkuttomaan tai lihattomaan kauteen tai vuoteen. Puolet lupauksen tekevistä suomalaisista ei myöskään ota stressiä lupauksen onnistumisesta.
Vähemmän turhaa kulutusta ja enemmän säännöllistä säästämistä
Omaan talouteen liittyvät uudenvuodenlupaukset ovat monille keino lisätä arjen hallinnan tunnetta ja taloudellista turvaa. Kyselyn perusteella rahalupaukset liittyvät käytännönläheisiin valintoihin, kuten kulutuksen hillitsemiseen, menojen seuraamiseen ja säännöllisen säästämisen lisäämiseen.
Rahalupauksiin myös suhtaudutaan tosissaan: kolme neljästä vastaajasta uskoo pitävänsä rahankäyttöön liittyvän lupauksensa ainakin melko todennäköisesti. S-Pankin asiantuntijat muistuttavat, että helpointa on pitää kiinni sellaisista lupauksista, jotka on sovitettu omaan arkeen ja elämäntilanteeseen sopiviksi. Liian tiukat tavoitteet syövät motivaatiota ja lupaukset päätyvät herkemmin romukoppaan.
Erityisesti nuoret aikuiset aikovat rahalupaustensa toteuttamisessa hyödyntää budjetointia ja säännöllistä säästämistä edes pienillä summilla.
Budjetti ja mikrosäästäminen tukevat lupauksessa pysymistä
Rahalupausten toteuttamisen suurimmiksi sudenkuopiksi nousevat yllättävät menot sekä lupausten unohtuminen arjen kiireissä. Pienituloisemmille, alle 35 000 euroa vuodessa tienaaville, raha-asioiden koettu vaikeus on muita useammin suurin este lupauksen pitämiselle. 35–50 000 euroa tienaavilla korostuvat puolestaan yllättävät menot.
Parhaiksi keinoiksi pitää kiinni rahalupauksesta suomalaiset kokevat budjetin seuraamisen sekä pienet, arjessa huomaamattomat muutokset, kuten pienten summien siirtämisen säästöön päivittäin.
Pienempituloisemmat ja alle kolmekymppiset kokevat muita useammin, että kuukausittainen muistutus tai säännöllinen oman taloustilanteen tarkistushetki auttaisi pitämään lupauksesta kiinni.
Oman talouden hallintaa ja säännöllistä säästämistä tukevat parhaiten ratkaisut, jotka tekevät raha-asioiden hallinnasta helppoa ja huomaamatonta. Kaikki minkä voi automatisoida, kannattaa automatisoida. Esimerkiksi S-Pankin Säästäjä-palvelulla voi automatisoida säästämisen tilille tai rahastoihin arjen ohessa, ilman jatkuvaa aktiivista päätöksentekoa.
Tutustu S-Pankin Säästäjä-palveluun.
Kooste tutkimustuloksista saatavilla pyynnöstä.
Taustatiedot kyselystä
Kantar Finland Oy toteutti kyselyn S-Pankin toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 1 001 yli 18-vuotiasta suomalaista. Tiedonkeruu toteutettiin 28.11.–3.12.2025.
Säästäjä on S-Pankin digitaalinen säästämisen ja sijoittamisen palvelu, joka tarjoaa asiakkaan antamien vastausten perusteella S-Pankki Oyj:n säästämisen palveluita ja S-Pankki Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimia sijoitusrahastoja. Sijoittaessaan asiakkaan on hyvä muistaa, että sijoitustuotteiden historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta. Asiakkaan sijoitusrahastoihin sijoittamien varojen arvo voi nousta tai laskea ja sijoittaja ei välttämättä saa sijoittamiaan rahoja takaisin.