Vallitseva korkotaso hidastaa lähes joka kolmannen suomalaisen halukkuutta hankkia tai vaihtaa asuntoa. Vain pieni osa, kaksi prosenttia, kokee nykyisen korkotason lisäävän kiinnostusta hankkia tai vaihtaa asuntoa, selviää S-Pankin teettämästä Kodin ja asumisen ilmiöt 2025 -tutkimuksesta.
”On ymmärrettävää, että muutaman vuoden takainen korkojen nopea nousu, ja jo pitkään jatkunut yleinen taloudellinen epävarmuus ovat jättäneet jälkeensä lainanottoon liittyvän pelkokertoimen. Se säilyy ihmisten mielissä, vaikka korot ovatkin jo asettuneet matalammalle tasolle”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen sanoo.
“Asuntojen hinnat ovat kuitenkin edelleen laskeneet vuoden takaisesta, joten tällä hetkellä voidaan kyllä puhua ostajan markkinoista”, Ronkanen huomauttaa.
Suomalaisten yleisin asuntolainan viitekorko 12 kuukauden euribor kävi ennätyslukemissa yli neljässä prosentissa pari vuotta sitten. Nyt suomalaiset ovat saaneet nauttia noin kahden prosentin korkotasosta jo viime vuoden lopulta lähtien.
Kyselyn mukaan suhtautuminen asuntolainaan jakaa voimakkaasti suomalaisia. Lähes 39 prosenttia näkee asuntolainan ensisijaisesti tapana rakentaa omaa tulevaisuutta, kolmannes (33 %) taas taloudellisena riskinä, joka tuo epävarmuutta.
Epävarmuudesta huolimatta oman kodin omistaminen on edelleen suomalaisille tärkeää. 30 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää oman asunnon omistamista erittäin tärkeänä ja 36 prosenttia melko tärkeänä.
Eri ikäryhmien asumispäätöksissä korostuvat huolenaiheet ja taloudelliset realiteetit
Nuoret aikuiset (alle 35-vuotiaat) kokevat erityisesti korkeat asumiskustannukset, vuokrien nousun ja sopivan asunnon löytämisen suuriksi huolenaiheiksi. Heille myös muutto toiselle paikkakunnalle on usein kuormittava asumispäätös. Keski-ikäisillä (36–45-vuotiaat) talouden epävarmuus ja korkotaso hidastavat asunnon ostoa tai vaihtoa, vaikka tarvetta olisi.
Iäkkäämmät puolestaan kantavat huolta ilmastonmuutoksen vaikutuksista asumiseen ja arvostavat pysyvyyttä sekä palveluiden saavutettavuutta. Korkotason vaikutus näkyy erityisesti vuokralla asuvien ja naisten varovaisuudessa, kun taas omistusasujat suhtautuvat asuntolainaan useammin tapana rakentaa tulevaisuuttaan.
”Asumiseen liittyvät päätökset eivät synny tyhjiössä, vaan ne heijastavat ihmisten elämäntilanteita, arvoja ja huolia. Me S-Pankissa haluamme olla mukana asiakkaan arjessa juuri silloin kun asumiseen liittyvät päätökset ovat ajankohtaisia, tarjoamalla ymmärrystä, joustavia vaihtoehtoja ja konkreettista tukea epävarmuudenkin keskellä”, sanoo S-Pankin lainapalveluiden kehityspäällikkö Annemari Airaksinen.
Asumisen kustannukset huolettavat, mutta tästä huolimatta asuntolainaa ei kilpailuteta
36 prosenttia suomalaisista nimeää asumisen korkeat kustannukset eniten kotiin ja asumiseen liittyvää huolta aiheuttavaksi seikaksi. Vastaava joukko kokee, että eniten huolta aiheuttaa talouden yleinen epävarmuus.
”Asuntolainan kilpailuttaminen voi tuoda säästöjä omistusasujan asumiskustannuksiin. Kuitenkin vain joka kymmenes asuntovelallinen on kilpailuttanut lainansa viimeisen kahden vuoden aikana. Suurin osa vastaajista kertoo, ettei ole kilpailuttanut asuntolainaansa eikä suunnittele tekevänsä niin”, Airaksinen sanoo.
“Kilpailuttaminen kuitenkin kannattaa, jos lainan ottamisesta on kulunut tovi, ja erityisesti, jos asunnossa tai sen ympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka lisäävät sen arvoa”, Airaksinen muistuttaa.
Lue lisää S-Pankin Kodin ja asumisen ilmiöt 2025 -tutkimuksen tuloksista (PDF, 1,3 Mt)
Tietoa tutkimuksesta
Kyselytutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Vastaajia oli 2001, ja he edustivat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä. Mukana oli vastaajia eri alueilta, ammattiasemista ja tuloluokista.
