Alkuvuosi liikkeelle positiivisilla tuotoilla
Tammikuun markkinatuotot olivat kaikkiaan positiiviset. Osakepuolella etenkin kehittyvät markkinat loistivat vahvoilla tuotoillaan. Kehittyvien markkinoiden loistavat tuotot syntyivät paljolti puolijohteista ja muistisiruista ja maantieteellisesti katsottuna Taiwanista sekä Etelä-Koreasta, joka on noussut 24 % vuoden alusta sekä joistakin Itä-Euroopan maista. Myös Japani on ollut vahva markkina-alue vuoden alusta. Japanin osakemarkkinaa tukee maan voimakas vero- ja rahapoliittinen elvytys sekä siitä seuraava heikompi valuutta, joka parantaa vientiedellytyksiä. Japanissa järjestetään helmikuussa parlamenttivaalit, jossa vallassa oleva puolue LDP haluaa voimistaa enemmistöään luvaten helpotusta ruoanhintoihin sekä panostuksia puolustukseen. Nouseva velkataakka onkin nostanut japanilaiset korot ennätystasoille.
Suomen ja Euroopan kehitys tammikuussa on myös ollut vahvaa. Pohjoismaiset pörssit ovat Euroopan sisällä pärjänneet hyvin Grönlannin konfliktista huolimatta ja odotammekin positiivisen tuottokehityksen jatkuvan. Joidenkin tahojen mielestä USA:n korkeat arvostukset yhdistettynä geopoliittisiin uhkiin ovat omiaan siirtämään rahavirtoja voimakkaammin kehittyville markkinoille ja Eurooppaan kuluvana vuonna. Eurooppalaisten sijoittajien amerikkalaisten osakkeiden omistus on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten paluu sijoittamaan suuremmalla painolla Eurooppaan, euromääräisesti, tuntuu suurten eurooppalaisten investointien aikana luonnolliselta. Näemme tuottojen laaja-alaistumisen olevan todennäköinen kehityskulku.
Metallit vahvassa nousussa ja dollari heikkenee
Omaisuuslaji, joka on noussut huimasti alkuvuoden aikana, on metallit. Monien teollisuusmetallien kuten kuparin, nikkelin ja alumiinin hinnat ovat kovan globaalin kysynnän myötä nousseet. Globaali epävarmuus on ollut omiaan nostamaan myös jalometallien hintoja. Parhaimmillaan kullan hinta nousi tammikuussa lähes 30 % ja hopean hinta lähes 70 % vuoden alusta. Näin suurten liikkeiden jälkeen nähtiin myös voittojen kotiutusta metalleissa. Jalometallien hinnannousuja selittää myös dollarin heikkous. Yhdysvaltojen dollari on jatkanut heikentymistään ja dollari-indeksi kävi tammikuussa heikoimmilla tasoillaan neljään vuoteen. Heikko dollari on myös omiaan nostamaan USA:n tuontihintoja, joka saattaa johtaa hintojen nousuun laajemmin. USA:n yhä korkeampi velkataakka nostaa korkoja, etenkin pidemmässä päässä, ja heikentää dollaria, mikä on negatiivista kansainväliselle sijoittajalle. Heikompi dollari tarkoittaa myös vahvempaa euroa, joka on negatiivista eurooppalaiselle vientisektorille. Vahvistuva euro saattaa johtaa siihen, että Euroopan keskuspankki on pakotettu jatkamaan ohjauskoronlaskujaan.
Tuloskausi toimittaa ja kasvun kuva on vakaa
Vuoden 2025 viimeisen neljänneksen tuloskausi on vasta alkumetreillä, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei tässä vaiheessa vielä pysty vetämään. Markkinoiden odotukset etenkin tekoäly-yhtiöille ovat pysyneet korkeina, kun Magnificent 7-yhtiöiden tuloskasvun odotetaan olevan 24 % vuonna 2026. Loppujen 493 yhtiön S&P500-yhtiön tulosten odotetaan kasvavan noin 12 %. Euroopassa tuloskasvun odotetaan nousevan 9 %:iin 2026 ja Suomessa, jossa merkittävää tuloskasvua on odotettu jo viime vuosina, jopa yli 20 %. Näemme 12–15 % tuloskasvun olevan realistinen Suomen markkinalla vuonna 2026. Kovan osakemarkkinanousun jälkeen 2025 arvostukset Suomessa ovat nousseet, joten suurille pettymyksille ei ole varaa.
IMF päivitti tammikuussa omat talouskasvuennusteensa, jotka linjassa markkinoiden konsensusennusteiden kanssa, olivat nousussa. Globaalin maailmantalouden kasvulukemaksi 2026 taho odottaa 3,3 %:ia, joka olisi erinomainen suoritus keskellä geopoliittista myllerrystä, kauppatulleja ja pelkoa inflaation noususta. Lokakuussa IMF odotti vuoden 2026 talouskasvuksi 3,1 %. Taho on nostanut myös eri maiden ennusteita. USA:ssa ennustetta on nostettu kolmella kymmenyksellä 2,4 %:iin, euroalueella kahdella kymmenyksellä 1,3 %:iin ja Kiinassa kolmella kymmenyksellä 4,5 %:iin. Konsensusennusteet globaalin maailmantalouden kasvuksi ovat nyt 3 %.
Euroopan keskuspankin ohjauskorkoihin ei johdannaismarkkinan mukaan hinnoitella ohjauskorkojen muutosta 2026. Euron vahvistumisen myötä on kuitenkin mahdollista, että keskuspankki päätyy laskemaan korkoja kertaalleen 2026. Yhdysvalloissa johdannaismarkkina hinnoittelee kahta koronlaskua vuodelle 2026. Yhdysvaltain keskuspankki Fedin oman arvio on yksi koronlasku 2026 ja toinen koronlasku 2027. Useat tahot ovat poistaneet odotukset koronlaskuista kokonaan ennusteistaan, eli mikäli niitä nähdään, se voisi olla merkittävä positiivinen ajuri osakkeille kuluvana vuonna.
Jatkamme osakeylipainolla
Jatkamme osakeylipainolla vuoden alussa. Näemme talouden kuvan olevan positiivinen mentäessä uuteen vuoteen. Eteenpäin katsovat indikaattorit tukevat positiivisempaa kuvaa taloudesta ja näemme keskuspankkien tukevan taloutta, ainakin tarvittaessa. Odotukset yritysten tuloskehitykselle ovat kaksinumeroisia lähes joka markkina-alueella.
Tammikuussa teimme osakeallokaatioon kaksi tarkennusta. Nostimme Japanin osakepainon alipainosta neutraaliksi ja vastaavasti kevensimme Yhdysvaltoja ylipainosta neutraaliin. Muutosten jälkeen osakeallokaatio on nyt selvästi neutraali, mikä sopii tilanteeseen, jossa näkymät ovat lyhyellä aikavälillä epävarmat, mutta mahdollisuuksia löytyy eri puolilta maailmaa.
Japanin markkinoilla on nähty viime kuukausina selkeä piristys. Heikentynyt jeni vahvistaa vientiyhtiöiden kilpailukykyä ja parantaa niiden tulosnäkymiä. Kotimarkkinoita vahvistavat hallituksen suunnittelemat verohelpotukset, jotka voivat tukea kotimaista kysyntää. Tuoreimmat inflaatioluvut olivat odotettua matalammat ruoan ja energiahintojen painaessa lukemia. Pitkien korkojen nousu muodostaa edelleen riskin, mutta kokonaisuutena Japanin kuvan voi sanoa kirkastuneen. Siksi nostimme maan osakepainon neutraalille tasolle.
Yhdysvaltain osakemarkkinoiden nousu on jatkunut pitkään, suurelta osin teknologiasektorin vedossa. Viime aikoina markkinoilla on kuitenkin nähty selvää kriittisyyttä tekoälyinvestointeja kohtaan. Kun muutamien megayhtiöiden paino indekseissä on poikkeuksellisen suuri, sijoittajien varovaisuus voi helposti jarruttaa koko markkinaa. Samaan aikaan geopoliittiset ja kauppapoliittiset riskit ovat korostuneet, työmarkkinat ovat viilenemässä ja odotukset keskuspankin koronlaskuista ovat kasvaneet, mikä heikentää dollaria. Vaikka Yhdysvaltain markkinoilta löytyy edelleen erinomaisia yhtiöitä ja teknologia-alan pitkän aikavälin näkymät ovat vahvat, riskit ovat kasvaneet. Tämän vuoksi laskimme Yhdysvaltojen osakepainon neutraalille tasolle.
High Yield neutraaliin, Investment Grade ylipainossa
Tammikuussa kaikki euroalueen joukkolainaluokat tuottivat mukavasti. Euroalueen valtionlainat, Investment Grade-yrityslainat ja High Yield-yrityslainat saavuttivat kaikki noin 0,7 prosentin kuukausituoton. Tämä oli seurausta alla olevien korkojen lievästä laskusta sekä yrityslainapreemioiden kapenemisesta, erityisesti High Yield puolella. Kehittyvien markkinoiden lainoissa päästiin keskimäärin noin 0,2 prosentin tuottoihin.
Korko- ja luottoriskimarkkinoilla jatkavat helmikuussa 2026 hyvin samantyyppiset teemat kuin aiempina kuukausinakin. Keskuspankkien tuleva korkopolitiikka sekä taseiden koon pienentäminen ovat tärkeitä markkina-ajureita erityisesti USA:n keskuspankin Fedin osalta. Jos Fed laskee ohjauskorkoaan 3,25 prosenttiin, eli nyt futuurihinnoissa olevat 2*25 korkopistettä, tämä lienee korko- ja myös luottoriskimarkkinoille positiivista. Fedin pidättäytyminen koronlaskuista saattaa johtaa ainakin hetkittäiseen korkojen nousuun ja luottoriskipreemioiden levenemiseen. Trump valitsi Kevin Warshin uudeksi Fedin pääjohtajaksi, mikä on hyvä asia Fedin riippumattomuuden ja uskottavuuden kannalta. Geopolitiikka ja tätä kautta riskisentimentin muutokset markkinoilla aiheuttavat helposti volatiliteettia myös valtionlainakoroissa ja luottoriskipreemioissa. Kehittyvillä markkinoilla on vilkas vaalivuosi, mikä varmasti tuo maakohtaista mielenkiintoista seurattavaa. USA:n Private Credit -huolet eivät ole vielä takana ja Euroopassa CCC-yhtiöiden tilanne ei ole helpottunut.
Allokaatiossa jatkamme Euroalueen Investment Grade -lainojen ylipainotuksella fundamenttien ja teknisen kuvan jatkaessa positiivisena. High Yield -lainoissa siirryimme sen sijaan tammikuun lopussa ylipainosta neutraaliin, rahat allokoimme rahamarkkinasijoituksiin. Suurin peruste allokaatiomuutokselle on High Yield -lainojen erittäin kallis hinnoittelu eli luottoriskipreemiot ovat hyvin kapealla tasolla. Tekninen kuva on jatkanut positiivisena eli sijoittajakysyntä on ollut voimakasta, mikä lienee suurin selittävät tekijä edelleen tiukentuneille preemioille. Näemme kuitenkin riskejä sille, että preemiot voivat hetkellisesti levitä alkuvuoden aikana johtuen muun muassa geopolitiikasta ja mahdollisista haasteista Private Debt -markkinassa sekä CCC- High Yield -markkinassa. Kehittyvien markkinoiden osalta ja EUR-valtionlainoissa jatkamme neutraalissa. Rahamarkkinat ovat alipainossa Investment Grade -lainoja vastaan.
