Presidentti Trump nousi viikonlopun aikana otsikoihin ilmoitettuaan uusista tulleista Ruotsille, Norjalle, Tanskalle, Suomelle, Saksalle, Ranskalle, Hollannille sekä Iso‑Britannialle. Tullien suuruus olisi 10 prosenttia helmikuun alusta alkaen ja kohdistuisi maihin, jotka ovat tukeneet Tanskan hallintaa Grönlannissa. Mikäli asiassa ei tapahdu edistystä, tullit nousisivat 25 prosenttiin kesäkuussa. Tämä korostaa, että tullit ovat toistaiseksi voimassa ja niitä käytetään aktiivisesti neuvotteluvälineenä.
Nykyisten tullien päälle tulevat lisäkorotukset heikentäisivät merkittävästi talouskasvua erityisesti niissä maissa, joiden vienti Yhdysvaltoihin on talouden kannalta keskeistä. Saksalle kesäkuun lisätulli tarkoittaisi jopa 37 prosentin kokonaisastetta, mikä heikentäisi erityisesti autoteollisuuden näkymiä. Suomen kokonaistulliaste voisi nousta pahimmillaan 35,7 prosenttiin. EU:n vastausta odotetaan, ja osa maista on jo ilmaissut tyytymättömyytensä. Riippumatta tullien toteutumisesta epäluottamus Yhdysvaltojen ja EU:n välillä kasvaa ja heikentää kuluttajaluottamusta. Myös mahdolliset Ukrainan tukitoimet voivat vaarantua, jos suhteet Yhdysvaltoihin viilenevät selvästi.
Mikäli kauppasota kiihtyy ja EU vastaa tulleihin, vaikutukset voivat olla laajat: heikompi talouskasvu Euroopassa ja korkeammat hinnat amerikkalaisille kuluttajille. Jo 10 prosenttiyksikön tullinkorotus voisi leikata Saksan talouskasvua 0,3 prosenttia vuonna 2026, sillä Yhdysvaltojen osuus maan viennistä on noin 3 % BKT:stä. Koska euroalue on Yhdysvaltojen suurin yksittäinen tavarakaupan kumppani, tullien kiristäminen nostaisi hintoja ja hidastaisi taloudellista aktiviteettia.
EU:n vastatoimet ja diplomatian rooli
Euroopan komissio pyrkii ensisijaisesti neuvottelemaan tullikiistan ratkaisemiseksi. Kesäksi suunnitellut vastatoimet - tullit 93 miljardin euron arvoiselle Yhdysvaltain tuonnille Eurooppaan - voitaisiin kuitenkin ottaa käyttöön nopeallakin aikataululla. Kovimpia mahdollisia toimia olisi anticoercion-instrumentin aktivointi, joka mahdollistaisi tuonnin sääntelyä, markkinapääsyn rajoittamista, sijoitusten rajaamista Euroopassa sekä hankintojen ja palveluiden rajoittamista Yhdysvalloista. Tulevalla viikolla Davosin kokouksessa pyritään vaikuttamaan Trumpin suunnitelmiin. Sotilaallinen uhka vaikuttaa toistaiseksi vähäiseltä, ja myös presidentin oman puolueen tuki näyttää rajalliselta.
Tullien toimeenpanon epäselvyydet
Epäselvää on, miten tietyille maille kohdistetut tullit käytännössä toteutettaisiin. EU on tulliliitto, jolla on yhteinen 15 prosentin tulliaste Yhdysvaltojen tavaraviennille. Yhdysvaltojen korkein oikeus harkitsee yhä hätätilaan perustuvien tullien lainvoimaisuutta, ja todennäköisesti myös uudet tullit asetettaisiin saman pykälän nojalla. Tämä lisäisi epävarmuutta ja aiheuttaisi yrityksille merkittävää päänvaivaa, erityisesti lähtömaan määrittelyssä ja tulkintakysymyksissä.
Globaali kauppatulli Yhdysvaltoihin suuntautuvassa tavaraviennissä nousisi suunnitelman toteutuessa 1,1 prosenttiyksikköä ja kesäkuussa 1,7 prosenttiyksikköä.
Arvioita ja poliittisia jännitteitä
JPM pitää tilannetta maltillisempana kuin uutisotsikot antavat ymmärtää. Grönlantiin sijoitetut joukot oli Tanskan mukaan etukäteen koordinoitu sotaharjoitus, eikä tarkoitus ollut uhata ketään. Tilanne kuitenkin eskaloitui nopeasti tulliuhkiin. Se, että lisätullit kohdistuisivat kuuteen EU‑maahan sekä Britanniaan ja Norjaan, tekisi alkuperämaan todentamisesta hankalaa ja asettaisi suuren vastuun eurooppalaisille viejille. Euroopan parlamentti ei ole vielä ratifioinut elokuussa valmisteltua kauppasopimusta. Länsi‑Eurooppa on selvinnyt aiemmista tulleista suhteellisen hyvin, joten on mahdollista, että uusien tullien kokonaisvaikutus jäisi rajalliseksi. Suurimpia riskejä olisivat Ukrainan tuen kohtalo, Naton tulevaisuus sekä EU–USA‑suhteiden laajempi heikentyminen. Myös 700 miljardin dollarin ostohinta voisi vähentää Yhdysvaltojen sisäistä yhtenäisyyttä asiassa. JPM odottaa tilanteeseen lopulta de‑eskalaatiota.
