Aiemmin julkistettu tuotannon suhdannekuvaajan niin sanottu pikaennakko enteili toiselle vuosineljännekselle kvartaalitasolla nollakasvua. Kun myös 1. vuosineljänneksen kvartaalimuutos tarkentui aavistuksen verran negatiiviseksi, niin Suomen reaalinen BKT on niukasti supistunut edellisten kolmen vuosineljänneksen aikana, mikä tarkkaan katsottuna täyttäisi niin sanotun teknisen taantuman määritelmän.
Negatiiviseksi jääneeseen BKT:n kvartaalimuutokseen vaikutti ennen kaikkea yksityisen kulutuksen supistuminen 1,3 prosentilla edellisestä neljänneksestä. Erityisesti kuluttajat nipistivät palveluiden kulutuksesta. Mutta myös lyhytikäisten tavaroiden, joihin kuuluvat mm. elintarvikkeet, sähkö ja polttoaineet, kulutus väheni edellisestä neljänneksestä. Yksityisen kulutuksen lisäksi julkinen kulutus supistui. Myös ulkomaankauppa supisti osaltaan BKT:tä. Nettovienti tuotti BKT:hen negatiivisen kontribuution sen myötä, kun tuonti kasvoi, mutta vienti hieman supistui palveluviennin painamana.
Investointien elpyminen oli puolestaan BKT:n kysyntäerien positiivinen seikka. Yksityisten investointien volyymi kasvoi laajalla rintamalla asuinrakentamisesta kone- ja laiteinvestointeihin. Myös julkiset investoinnit jatkoivat kasvussa kolmatta neljännestä peräkkäin. Lisäksi varastojen muutos ja tilastollinen virhe -erä vaikutti BKT:n kvartaalimuutokseen positiivisesti. Tämä merkitsee, että varastot ovat kasvaneet toisen vuosineljänneksen aikana.
Kotitalouksien ostovoima on parantunut
Tuoreimmat tilastot osoittivat varovaisuuden jatkuneen suomalaisten kotitalouksien kulutuksessa. Kuluttamisen sijaan kotitaloudet ovat viime aikoina lisänneet säästämistään. Myönteinen seikka kotitalouksien kannalta kuitenkin on, että ostovoima on viime aikoina parantunut reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvun myötä. Tämä on heijastunut positiivisesti myös kotitalouksien rahatilanteeseen. Elokuun kuluttajien luottamus -kyselyn mukaan kuluttajat arvioivat rahatilanteensa olevan nyt tavanomaista parempi. Erityisesti näin tilanteen mieltävät yli 50-vuotiaat, mutta myös 18–29-vuotiaat kokevat rahatilanteensa menneen parempaan suuntaan. Ainoastaan keski-ikäiset näkivät rahatilanteensa yhä tavanomaista heikommaksi. Positiivisia seikkoja rahatilanteen paranemiselle ovat olleet inflaation hidastuminen sekä korkojen lasku aiemmista huipuistaan.
Sen sijaan työmarkkinoilta on saatu jatkuvasti heikentyviä uutisia – heinäkuussa työttömyysasteen trendiluku nousi 9,6 prosenttiin eli vuoden 2015 huippujen tasolle. Huonontunut työmarkkinatilanne on maailmanpolitiikan tapahtumien lisäksi heijastunut kuluttajien vaisuihin tunnelmiin, ja osaltaan jarruttanut kotitalouksien kulutuksen elpymistä.
Teollisuuden näkymät ovat piristyneet
Elinkeinoelämän luottamus kohosi puolestaan elokuussa vahvimmilleen heinäkuun 2022 jälkeen ja erityisesti teollisuuden näkymät ovat piristyneet. Yritysten vahvistunut luottamus näkyi jo aamun tilastoissa investointien käänteenä parempaan, ja tunnelmien kohoaminen luo valoisampaa näkymää yritysinvestoinneille sekä työllisyysodotuksille myös jatkossa.
Tällaiselle myönteisemmälle kehitykselle olisi suotavaa, että kansainvälisestä taloudesta ja politiikasta viime ajat kummunnut epävarmuus jatkossa hellittäisi. Arvioimme yrityspuolelta viriävän talouden kasvunäkymien piristymisen alkavan vähitellen välittymään suotuisasti myös kotitalouksien tunnelmiin.
Talouden kasvu jää aiemmin ennustettua heikommaksi
S-Pankki ennusti kesäkuun alussa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,0 prosenttia ja kasvuvauhdin voimistuvan ensi vuonna 1,8 prosenttiin. Aamun odotuksia heikompien tilastojen myötä näyttää Suomen BKT:n kasvu jäävän tänä vuonna kesän ennustettamme heikommaksi.
S-Pankki julkistaa seuraavan talousennusteen tiistaina 23.9.2025.
29.8.2025 julkistettuihin BKT-tilastoihin saattaa Tilastokeskukselta tulla tarkentumisia jo 18. 9.2025.
