Loppusuoralla olevan ja pitkälti tuottoisan sijoitusvuoden suurimpia markkinaliikkeitä ovat aiheuttaneet kauppapolitiikan käänteet, tekoäly ja rahapolitiikan elvytys. Alkuvuonna erityisesti Trumpin hallinnon asettamat ankarat tullit ravistelivat markkinoita ja aiheuttivat pelkoja globaalin kasvun hidastumisesta.
Vaikka historialliset tullit jäivät osittain voimaan, siirtyi huomio nopeasti yritysten vahvoihin tuloksiin ja etenkin tekoäly-yhtiöiden voittokulkuun. Loppuvuonna markkinat ovat saaneet tukea myös globaalisti elvyttävästä talouspolitiikasta, mihin liittyy vahvasti keskuspankki Fedin päätös jatkaa koronlaskuja ja lopettaa taseensa pienentäminen.
Tulevaa sijoitusvuotta voidaan tarkastella vaikkapa yritysten tuloskunnon, talouspolitiikan elvytysmahdollisuuksien, tekoälybuumin tai suurvaltojen poliittisten tavoitteiden kautta. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen ja voivat lisäksi vahvistaa tai heikentää toistensa vaikutuksia.
Tuloskunto ratkaisee, mutta jakautuuko vetovastuu?
Yritysten tuloskunto on sijoitusmarkkinoiden selkäranka. Niin kauan, kun ennusteiden mukaista tai parempaa tulosta syntyy, on osakkeilla taipumus pysyä nousussa, vaikka muilla talouden osa-alueilla näkyisi heikkouksia.
Kuluneena vuonna on nähty vahvoja tulosennusteiden ylityksiä, mutta niiden painopiste on keskittynyt Yhdysvaltoihin ja harvoihin megaluokan teknologiayhtiöihin. Siksi markkinoiden pysyminen kasassa vaatii, että nämä lupauksia lunastaneet megateknot jatkavat vahvojen tulosten takomista.
Toinen vaihtoehto on, että markkinoilla nähdään hallittua rotaatiota eli vetovastuun jakautumista muillekin sektoreille. Yksi lupaava esimerkki onkin nähty, kun poliittisten riskien painamana Yhdysvalloissa alkuvuoden heikoimmaksi toimialaksi jäänyt terveydenhuolto on tuottanut viime kuukausina kaikkein parhaiten.
Megateknot voivat pysyä markkinoiden tärkeimpänä nousun ajurina. Pidemmän päälle kuminauhan venyttäminen kuitenkin kasvattaa riskejä entisestään, joten muitakin vetovastuun ottajia näkisi mielellään. Avainasemassa on rahapolitiikka. Korkojen lasku ja likviditeetin nousu hyödyttäisi pienempiä yhtiöitä ja voisi antaa myötätuulta useille sektoreille, kuten teollisuudelle, harkinnanvaraiselle kulutukselle ja rakentamiselle.
Kehittyvien markkinoiden, Euroopan ja Pohjoismaiden näkymiä
Rahapolitiikan kevennys Yhdysvalloissa voi heikentää dollaria edelleen. Tämä puolestaan lisäisi kehittyvien markkinoiden houkuttelevuutta, kun dollarilainojen hoitokustannukset laskisivat ja ylimääräinen likviditeetti hakeutuisi houkuttelevien riskisempien tuottokohteiden perään.
Euroopassa kulunut vuosi on ollut tuottoisa erityisesti puolustusinvestointibuumin myötä. Myönteisiä uutisia Ukrainan sodan kestävästä rauhoittumisesta ei ole näköpiirissä, mutta toivoa on. Uskottavat edistysaskeleet rauhanponnisteluissa loisivat varmasti uutta uskoa Euroopan talouteen ja markkinoille yleisemminkin.
Suomen pörssi on vihertänyt jo tänä vuonna voimakkaasti useamman suhteellisesti heikon vuoden jälkeen, kun suurella indeksipainolla olevat yhtiöt ovat nousseet vahvasti. Muissa Pohjoismaissa ei olla nähty samaa, mutta harvinaisen heikon vuoden jälkeen piristymistä voisi olla taas luvassa. Varsinkin jos globaali teollisuus pääsisi vihdoin vauhtiin, voisi myös pohjoismainen laatuyhtiöpainotteinen markkina saada uutta tuulta siipien alle.
