Älä häpeä tulotasoasi
"Kun tein töitä lähihoitajana, minua hävetti puhua uudelle ihmiselle pienestä palkastani. Ja siitä, että kun on maksanut vuokran ja laskut, saa miettiä, ostanko kaupasta näkkileipää vai maitopurkin. Ei sellaista ymmärrä, jos ei ole itse ollut samassa tilanteessa", kertoo helsinkiläinen Tico Svart. Tällä hetkellä Svart työskentelee Suomen lähi- ja perushoitajaliitossa.
Muut kahvilanpöydässä istujat nyökkäilevät. Pieni palkka ei aina riitä. Svartin ystävät, lähihoitajat Hanna Jokinen ja Elina Pulkkinen ajattelevat, että työkavereiden ja läheisten ystävien kanssa palkasta on helppo puhua, mutta muuten aihetta ei yleensä käsitellä. Palkasta pitäisi keskustella heidän mielestään nykyistä enemmän.
"Oma ammattikuntani tekee raskasta duunia huonolla palkalla. Jos palkasta puhuttaisiin enemmän, lisäisikö se arvostusta? Ei ole meidän vikamme, että palkka on niin huono. Turha siitä on olla häpeissään", Hattulassa asuva Hanna Jokinen sanoo.
Toijalalaista Elina Pulkkista ärsyttää ihmisten rahakäsitysten suhteettomuus.
"Välillä joku insinööri, jolla on monen tonnin kuukausipalkka, valittaa, ettei ole rahaa. Silloin keittää yli. Tekee mieli sanoa, että otetaan palkastasi puolet pois ja jutellaan sitten", hän nauraa.
Tico Svartin mielestä palkat saisivat olla vaikka täysin julkisia. Silloin ihmiset osaisivat hinnoitella työnsä oikein.
"Sopimuspalkka on vähän sellainen, että saako hyvä tyyppi sitten muuten vain enemmän. Uskon, että julkisuus poistaisi palkkoihin liittyvää tabua", Svart sanoo.
- Asiantuntijan vinkit: ”Tutkimuksemme perusteella palkat ovat yksi rahaan liittyvistä tabuista Suomessa, eikä niistä puhuta välttämättä edes oman lähipiirin kanssa. Palkasta puhuminen voi nolottaa monia, mutta se on turhaa, sillä kenenkään ihmisarvo ei riipu siitä, paljonko tienaa. Palkkaan voisi suhtautua esimerkiksi siten, että se on yksi teema muiden keskustelunaiheiden joukossa”, kommentoi S-Pankin säästämisen ja sijoittamisen tuoteryhmäpäällikkö Annika Pohtila.
Avaa arjen menot
"Olen huithapeli. Laskut hoidan aina, mutta loput rahat menevät pieneen silppuun. Kahvilassa menee äkkiä kymppi, ja kaupungilla kulkiessa saatan tehdä heräteostoksen parilla kympillä", Hanna Jokinen kertoo.
Arjessa Jokisella menee rahaa siihen, mihin muillakin: ruokaan, bensaan, rintamamiestalon sähköön ja muuhun välttämättömään. Jokinen on naimisissa, ja parin tulot tulevat yhteiselle tilille. Arjen menoista sopiminen on yleensä ongelmatonta, mutta joskus keskustelua on tullut siitä, mihin kummankin sivutyötulot käytetään.
Yhdessä asioista sopiminen on Pulkkisen ja Svartinkin mielestä olennaista. Jokisen tavoin hekään eivät tunnustaudu säästeliäiksi.
"On aikoja, jolloin olen todella pihi ja kävelen kaupassa laput silmillä. Mutta sitten kun lähden vaikka viikoksi etelään, on ihan sama, paljonko sen viikon aikana menee. Maksellaan sitten luottokorttilaskuja myöhemmin", Elina Pulkkinen sanoo ja nauraa.
Tico Svart on siinä mielessä tarkan markan mies, että hän rakastaa taulukkolaskentaohjelmaa ja excelöi kaikki tulot ja menot kauniiseen taulukkoon. Jos tarve olisi, sen avulla voisi säästää pahan paikan tullen.
"Palkkapäivänä ostan uudet kengät ja hajuveden. Parasta on hakea uudet ryysyt kaupasta, koko vaatekerta. Illalla lähden ulos", Svart kertoo.
- Asiantuntijan vinkit: ”Seitsemän prosenttia suomalaisista ei keskustele raha-asioista kenenkään kanssa, ja se on huolestuttavaa. Raha-asiat ovat liian tärkeitä ollakseen tabuja. Jos raha tuntuu hupenevan arjen keskellä kuin huomaamatta, sitä ei tarvitse hävetä, vaan asia kannattaa nostaa rohkeasti puheeksi. Siitä, mihin raha menee arjessa, kannattaisi puhua avoimesti edes oman perheen kesken. Asia konkretisoituu, kun kirjaa tuloja ja menoja vaikka paperille. Samalla voi pohtia, voisiko osan rahoista säästää, jotta itsellä ja omalla perheellä on rahaa myös tulevaisuudessa”, S-Pankin Annika Pohtila vinkkaa.
