Private credit -yrityslainat ovat rahastoja, joilla rahoitetaan listaamattomia yhtiöitä managerin eli varainhoitajan sekä lainoitettavan yhtiön välillä solmitun sopimuksen mukaisesti. USA:ssa tämän markkinan koko on noin 2 biljoonaa dollaria, ja sen osuus on vajaa 10 % koko yritysrahoituksen kentästä. Euroopassa markkina on pienempi ja nuorempi kuin USA:ssa.
”Sijoittajan näkökulmasta on tärkeä ymmärtää, että kyseessä on epälikvidi omaisuusluokka. Private credit -lainoista ei voi luopua nopeasti ja sillä hetkellä kuin haluaisi. Tuotto-odotus perustuu siihen, että laina pidetään eräpäivään saakka”, selvittää Henriksson.
Tunnelma markkinoilla lisää lunastuspyyntöjä
Private credit -rahastojen lainoilla rahoitetaan monenlaisia ja eri sektoreilla toimivia yhtiöitä, painottuen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. USA:ssa muun muassa tekoälyn vaikutus yhtiöiden kehitykseen on herättänyt huolta erityisesti yksityissijoittajissa. Tämä on näkynyt kasvuna lunastuspyynnöissä.
”USA:n uutisointi koskee yksittäisiä yhtiöitä, mutta sijoittajat näkevät, että markkinoilla voi tulla stressiä. Tähän halutaan reagoida pyrkimällä ajoittamaan markkinaa.”
Lunastuspyyntöjen lisääntyminen on ristiriidassa private credit -lainojen perusajatuksen kanssa. Epälikvidyys kuuluu lajin luonteeseen.
”Private credit -markkinoilla pelataan pitkän aikavälin peliä. Rahasto-osuuksia tulisi ajatella pitkäaikaisina sijoituksina”, Henriksson muistuttaa.
Likviditeetin rajaaminen turvaa tuottopotentiaalia
Private credit -markkinoiden lähtökohta on, että lainat pidetään niiden eräpäivään saakka. Poikkeuksena ovat niin sanotut Evergreen-rakenteet eli rahastomallit, joissa sijoituksia ja lunastuksia voi tehdä jatkuvasti ilman määräaikaa.
Private credit -lainojen likviditeettiä rajataan usein siten, että enintään 5 % osuuksista voidaan lunastaa yhden kvartaalin aikana.
”Tämä on luonnollinen osa markkinaa ja paikallaankin, jotta rahaston tuottopotentiaali säilyy. Ei ole sijoittajienkaan edun mukaista, että iso osa lainoista realisoitaisiin kesken lainakauden. Jos rahastoon virtaa uutta rahaa, rajoituksista saatetaan pystyä joustamaan”, Henriksson selvittää.
Tunnelma heijastuu osakekursseihin – luottotappiot yhä kohtuullisia
Piensijoittajien hermostuneisuus on näkynyt laskuna joidenkin private credit -rahastojen osakekursseissa. Kokonaistilannetta arvioidessa on hyvä tarkastella maksuhäiriöiden kehitystä yrityslainoissa.
”Viime vuodet private credit -markkinoilla on eletty aikaa, joka ei ole normaalitila markkinalle. Luottotappiot ovat olleet viime vuosina lähes nollissa, kun pitkän aikavälin keskiarvo on ollut noin 3 %. Näyttää siltä, että olemme palaamassa kohti pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa”, Henriksson sanoo.
Varainhoitajan valinta tärkeää – hajautus ja kohteiden laatu oleellisia
Henrikssonin mukaan markkinoiden kehityksessä ei ole toistaiseksi ilmennyt poikkeuksellisia piirteitä, joista sijoittajien olisi syytä olla huolissaan.
”Institutionaaliset sijoittajat ovat pysyneet rauhallisina, sillä aikahorisontti on heillä pitkä. Piensijoittajat voisivat omaksua samanlaista mentaliteettia.”
Markkinoiden vaihtelu ei vaikuta samalla tavalla kaikkiin managereihin tai varainhoitajiin. Siksi managerin valintaan kannattaa kiinnittää yhä enemmän huomiota.
”Sijoittajien kannattaa tarkastella muun muassa sitä, onko hajautus riittävä, ovatko sijoituskohteet laadukkaita ja millä kriteereillä ne on valittu”, Henriksson sanoo.
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa.