Vahvuutta läpi linjan
Suomen osakemarkkina jatkoi myös syyskuussa käsittämättömän vahvana. Parhaita nousijoita olivat mm. Nokia, Outokumpu, Fortum, Kone ja Metso. Tullien vaikutukset ovat yleisellä tasolla pysyneet maltillisina. On kuitenkin pelkoa siitä, etteivät vaikutukset vielä täysin ole havaittavissa tai tiedossa. Suuria eroja on myös eri yritysten välillä. Eroja syntyy myös siitä, mikäli USA:han viedyillä tuotteilla on paikallista kilpailua.
USA:ssa nähtiin paras syyskuu 15 vuoteen S&P500-osakeindeksissä ja kuukausi päätettiin vain 0,1 % kaikkien aikojen huipusta - huolimatta talouspeloista. Syksy on perinteisesti ollut vaihtelurikasta aikaa, mutta jälleen kerran keskuspankki onnistui lieventämään talouspelkoja. Myös kullan hinta nousi vahvasti ja nousu oli vahvin kuukausittainen nousu sitten vuoden 2011. Tämä kertoo siitä, että sijoittajat hakevat turvaa varmaksi pitämistään sijoituskohteista.
Kehittyvien markkinoiden indeksituotot olivat myös erittäin vahvoja. Parhaita osakemarkkinoita kuukauden aikana olivat mm. Intian, Korean, Taiwanin ja Hong Kongin osakemarkkinat. Tekoälyteema nostaa myös kiinalaisia osakemarkkinatuottoja ja kilpailu yritysten kesken on kovaa. Kuukauden aikana Alibaba ilmoitti uudesta tekoälymallista sekä uusista taloudellisista tavoitteista, jolloin osake nousi yli 9 % päivän aikana.
Myös korot tuottivat laskevan korkotason myötä mukavasti. Paras tuotto on ollut saatavilla dollarimääräisistä kehittyvien maiden lainoista, mutta kaikki korkoluokat ovat kantaneet kortensa kekoon ja nousseet kuukauden aikana. Suosimamme eurooppalaiset yrityslainat jatkavat hyvillä kuukausituotoilla myös syyskuussa.
Muodostuuko liittovaltion sulusta uhka taloudelle?
Kuunvaihteessa USA:n julkishallinnon sulkutila on tosiasia. Valtion hallinto ei ole päässyt yhteisymmärrykseen demokraattien kanssa liittovaltion budjetista ja erityisesti terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset ovat pöydällä. Toistaiseksi kirjoitushetkellä minkäänlaisia merkkejä sovusta ei ole nähtävissä, mutta presidentti Trump on kuulu neuvottelutaktiikastaan ja saattaa saada aikaan nopeankin päätöksen asiassa.
Viimeisestä liittovaltion sulusta on aikaa jo 7 vuotta ja historiassa sulut ovat kestäneet muutamasta tunnista 35 päivään. Osakemarkkina ei perinteisesti ole reagoinut voimakkaasti liittovaltion sulkuun ja viimeisessä kuudessa tapauksessa tuotto on jäänyt positiiviseksi. Myös valtionlainojen korot ovat laskeneet viidessä viimeisessä tapauksessa, eli emme odota suurta suoraa markkinareaktiota. Suurimmat talousvaikutukset muodostuvat työmarkkinalle ja sitä kautta odotetulla korkopolulle. USA:n kuluttajaluottamus laski syyskuussa viiden kuukauden pohjiin heikompien työmarkkinaodotusten vuoksi. Tilastot osoittavat myös, että toista kuukautta peräkkäin työttömiä on enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Työvoiman kysyntä on supistunut ja uuden työvoiman palkkaus on hitainta yli vuoteen.
Liittovaltion sulku jättää nykyarvion mukaan noin 750 000 henkilöä ainakin tilapäisesti ilman työtä ja sulkee pääasiassa verohallinnon sekä osittain kongressin ja valtiovarainministeriön. Vaikutuksia on myös tilastojen julkistuksissa ja lääketutkimuksessa. Vaikutukset lienevät kuitenkin lieviä ja nykyhetken arvio on, että epävarmuuden nousu on tilapäistä.
Työmarkkina on suurimpia huolen aiheita
USA:ssa huoli on suuri työmarkkinan pehmenemisestä. Trendi kääntyi heikompaan suuntaan jo yli pari vuotta sitten, mutta presidentti Trumpin toimet irtisanoa liittovaltion työvoimaa osana valtion tehostamista, kauppatullit sekä liittovaltion sulun ei-välttämättömien toimintojen mahdolliset irtisanomiset ovat nostaneet työttömyyden jälleen valokeilaan. Liittovaltion sulun myötä presidentti Trump on uhannut irtisanoa 150 000 ei-välttämättömässä valtion toiminnassa olevaa henkilöä. Toimien toteuttamiskelpoisuus ja lainvoimaisuus on kuitenkin tässä vaiheessa kysymysmerkki.
Tosiasia on, että enemmän kuin neljännes työttömistä on ollut työttöminä enemmän kuin puoli vuotta, mikä on suurin osuus sitten vuoden 2015 jos pandemia-aikaa ei huomioida. Siksi toiveet keskuspankin suuremmista ja nopeammista koronlaskuista ovat merkittäviä. Tällä hetkellä markkinoilla hinnoitellaan vielä kaksi koronlaskua kuluvalle vuodelle ja kaksi ensi vuodelle.
Syyskuussa julkistettu talousdata vahvistaa käsitystä heikkenevästä työmarkkinasta. Kuluttajaluottamuksen yhteydessä mitattava työn saatavuus -indikaattori (Jobs plentiful – Jobs hard to get) laski jälleen syyskuussa. Viimeksi oltiin näin matalilla tasoilla indikaattorissa 2017 ja silloin työttömyysaste oli 4,5 %. Tämä nostaa pelkoa työttömyyden nousun jatkumisesta USA:ssa. Myös yksityisten työpaikkojen määrä supistui syyskuussa. Euroopassa työttömyys on puolestaan kehittynyt myönteiseen suuntaan. Euroalueen työttömyys laski heinäkuussa 6,2 %:iin, joka on olennaista, jotta luottamusta talouteen saadaan pönkitettyä. Suomen työttömyysaste on tosin euroalueen toiseksi korkein.
Inflaatiouhka on laantunut, muttei poistunut
USA:n asettamat kauppatullit ovat nostaneet huolia inflaation noususta. Pääasiassa on odotettu, että inflaatio kohdistuisi USA:han ja etenkin halvalla ulkomailla tuottaviin ja USA:han tavaroita tuoviin hyvää tulosta tekeviin yhtiöihin. Pelko on, että yhtiöt kuitenkin haluavat siirtää kustannuksia eteenpäin asiakkailleen, joka voisi luoda inflaatiospiraalin. Toistaiseksi Fedin seuraama PCE-inflaatiomittari on vastannut markkinoiden odotuksia pysytellen alle kolmessa prosentissa, mutta näemme riskin olevan suuri, että inflaatiovaikutukset näkyvät viiveellä taloudessa. Markkinaodotuksen mukaan talous pysyisi hyvin keskuspankin hallinnassa vielä hieman korkeammillakin inflaation tasoilla.
Euroopan alustavat syyskuun inflaatioluvut nousivat hieman kokonaisuutena. Ranskan ja Italian harmonisoidut inflaatioluvut pysyttelevät hyvin Euroopan keskuspankin tavoitteen alapuolella, mutta Espanjan vastaavat luvut ovat merkittävästi korkeammat. Myös Saksan luvut yllättivät olemalla odotuksia vahvempia ja nostivat koko euroalueen inflaatiota 2,2 prosenttiin. Olisiko niin, että Euroopan tuottajatahot ovat joutuneet ottamaan osaa kauppatullitalkoisiin, ja että hintojen nousun syynä osittain voisivat olla kauppatullit? Myös palveluiden inflaatio on sitkeästi pysytellyt EKP:n tavoitetta selvästi korkeammalla.
Euroopan keskuspankki odottaa kuitenkin euroalueen inflaation laskevan alle oman kahden prosentin tavoitetasonsa ensi vuonna. Osasyynä lienee euron koko vuoden jatkunut vahvuus, jolloin muualta tuodun tavaran hinnat muuttuvat edullisemmiksi sekä energiahintojen lasku. OPEC:in odotetaan lisäävän tuotantoaan merkittävästi jälleen marraskuussa ja Lähi-Idän levottomuudet ovat hieman laantuneet, mikä parantaa tarjontaa.
Suomen talous ei piristynyt toisella neljänneksellä
Suomen toisen neljänneksen BKT-kasvu jäi -0,4 prosenttiin, mikä oli selvä pettymys. Näemme kuitenkin, että talous on palaamassa kasvuun 2026 lähinnä investointien vetämänä, sillä kulutus pysyy yhä heikkona. Etenkin heikko työttömyystilanne on omiaan lisäämään kuluttajien varovaisuutta ja nyt vältelläänkin suurempien hankintojen tekoa. Tämä näkyy myös asuntokaupassa, vaikka Euroopan keskuspankki on laskenut talletuskorkoaan jo neljästä prosentista kahteen prosenttiin, joka näkyy nopeasti vaihtuvakorkoisiin lainoihin tottuneille suomalaisille. Korkojen lasku vaikuttaa myös positiivisesti reaaliansioiden nousuna ja ostovoiman lisääntymisenä, mutta luottamus talouteen ei ole vielä noussut. Riskeinä nähdään työpaikan menettämisen lisäksi Ukrainan tilanne sekä julkisen talouden heikkous.
Investoinnit ovat sen sijan nousseet odotuksia vahvemmin vuoden aikana ja yritysluottamus on korkein useaan vuoteen. Positiivisella puolella vaakakupissa on myös talletuskannan nousu uuteen ennätykseen, eli kun luottamus talouteen palaa, on rahoja mitä kuluttaa.
Osakkeet ylipainoon
Lisäsimme osakkeiden painoa salkuissamme lokakuun alussa ja ylipainotamme nyt osakkeita. Positiivisempi kasvukuva, vähentynyt epävarmuus kauppatulleista ja USA:n koronlaskut tukevat talouden kuvaa. OECD liittyi syyskuussa talousennusteitaan nostavaan joukkoon. Taho odottaa kuluvan vuoden talouskasvuksi 3,2 %. Myös USA:n ja Euroopan keskuspankit ovat nostaneet omia kasvuennusteitaan syyskuussa.
Yhdysvalloissa osakemarkkinoita on tukenut odotus siitä, että keskuspankki jatkaa ohjauskoron laskuja talouden pysyessä samaan aikaan vahvana. Loppuvuodelle markkinaodotuksissa on kaksi laskua, ja kolmas lasku ensi vuoden puolella maalis-huhtikuussa. Samaan aikaan talouden kasvunäkymiä on arvioitu aiempaa paremmiksi. Tämä on mahdollista, sillä keskuspankki kiinnittää nyt enemmän huomiota merkkeihin työmarkkinoiden heikkenemisestä. Kasvunäkymien kirkastuminen painaa kuitenkin sijoittajien vaakakupissa enemmän, ja riskinottohalukkuus on kasvanut, kun syksylle ennustettua talouden hidastumista ei tullutkaan. Tunnelmamittarit osoittavat, ettei sijoittajien optimismi ole vielä huipussaan, joten markkinoilla voi olla vielä nousuvaraa – etenkin, kun tekoälyyn liittyvä teema jatkaa vahvana. Nostimme Yhdysvallat osakeallokaatiossa ylipainoon lokakuun alussa.
Euroopan tilanne näyttää sen sijaan hieman aiempaa heikommalta. Euron 13 prosentin vahvistuminen vuoden aikana vaikeuttaa vientiyritysten kilpailukykyä, ja tullit tuovat lisähaasteita. Euroopan keskuspankki nosti hieman arvioitaan tämän ja ensi vuoden inflaatiosta. Talouskasvua korjattiin ylöspäin tältä, ja alaspäin seuraavalta vuodelta. Euroopan keskuspankki tarkkailee rauhassa talouden kehitystä, eikä siltä odoteta ohjauskoron muutoksia lähitulevaisuudessa. Eurooppalaisia yrityksiä seuraavien analyytikoiden viimeaikaisissa arvioissa tulosennusteita on tarkistettu useammin alaspäin kuin ylöspäin. Euroopasta puuttuu edelleen tekoälyteemaan liittyvät veturit, joita löytyy runsaasti Yhdysvalloista ja Kiinasta. Teknologiayhtiöiden osuus MSCI Europe -indeksissä on vain 7 prosenttia. Laskimme Euroopan painon osakeallokaatiossa neutraaliin painoon lokakuun alussa.
Kehittyvillä markkinoilla osakeindeksien nousu on ollut voimakasta viime kuukaudet. Alueen osakkeita on tukenut tekoälyteeman vetämä kurssinousu Kiinassa. Yleisesti kehittyviä talouksia on tukenut dollarin heikentyminen, kun odotukset Yhdysvaltojen koronlaskuista ovat lisääntyneet. Tilanne mahdollistaa kevyemmän rahapolitiikan myös kehittyvillä markkinoilla. Valtioiden finanssipoliittinen elvytys ja kuluttajien elpyminen antaa vielä odottaa. Nopean kurssinousun jälkeen on vaikea perustella osakepainon nostamista alueella. Pidämme osakkeiden sisällä alueen neutraalipainossa.
Suomessa tämän vuoden bkt-kasvua tarkistettu alaspäin. Kotimaan taloussuhdanne on edelleen vaisu, mutta käänne työllisyydessä voisi piristää yksityistä kulutusta. Tätä saataneen kuitenkin odotella ensi vuoteen. Analyytikoiden konsensus odottaa Suomeen vahvaa +20 % tuloskasvua vuodelle 2026. Lähes yhtä vahvaa odotettiin tälle vuodelle, mutta lukema on tullut reilusti alas vuoden mittaan. Geopolitiikan puolella todennäköisyys Ukrainan sodan ratkaisusta on laskenut viime viikkoina, ja tunnelmien normalisoituminen Suomessa voi viedä aikaa. Pidämme kotimaan osakkeet neutraalissa osakkeiden sisällä.
Japanin keskuspankki piti syyskuun kokouksessaan ohjauskoron ennallaan 0,50 prosentissa, mutta yllätti markkinat ilmoittamalla aikovansa myydä ETF:iä ja Japanin REIT-rahastoja. Pääjohtaja Ueda korosti, että keskuspankki tarvitsee lisää tietoa Yhdysvaltojen tullien vaikutuksista ennen uusia korkopäätöksiä. ETF-myynti on suunniteltu toteutettavaksi maltillisesti, ja prosessin arvioidaan kestävän jopa yli vuosisadan. Samaan aikaan kun Yhdysvalloissa odotetaan kahta ohjauskoron laskua tänä vuonna, Japanissa viitataan mahdolliseen koronnostoon, mikä voisi tukea jenin vahvistumista. Vahvistuva jeni puolestaan on perinteisesti heijastunut negatiivisesti Japanin osakemarkkinoihin. Tästä syystä pidämme Japanin osakkeet edelleen alipainossa osakeallokaatiossa. Pitkällä aikavälillä yritysten hallinnon parantuminen toimii kuitenkin tukena Japanin markkinoille.
Euroalueen luottoriskilliset lainat jatkavat edelleen ylipainossa, vaikka hinnoittelu on jo kallista
Syyskuussa korkosijoittajat palailivat kesälomiltaan ja sovittelivat heti ostohousuja jalkaansa. Kuukauden aikana pääosaa esittivät Fed ja EKP, inflaatio sekä USA:n heikentyvät työmarkkinaluvut. Sijoittajat tulkitsivat edellisiä pääosin positiivisessa valossa, mikä sai valtionlainakorot hienoiseen laskuun ja luottoriskipreemiot kapenemaan. Syyskuu oli siis maltillisen positiivinen kaikille korko-omaisuusluokille.
Syyskuussa EKP:n korkopäätös oli hyvin odotettu eli keskuspankki piti ohjauskorkonsa kahdessa prosentissa. Myöskään Lagarden kommunikointi ei tuonut yllätyksiä mukanaan. Keskuspankki totesi nykyisen ohjauskoron olevan sopiva vallitsevaan inflaatio- ja taloustilanteeseen sekä heidän tulevaisuuden ennusteisiinsa nähden. Markkinakorkojen kannalta kokous oli non event. Fedin korkokokoukseen kasaantui sen sijaan huomattavasti enemmän jännitystä. Suurin epävarmuutta tuova tekijä oli voimakkaasti heikentyneet työmarkkinaluvut – vanhoja lukuja revisioitiin myös voimallisesti alaspäin viimeisen 12 kuukauden ajalta. Samaan aikaan inflaatio pysyi koholla – pieni helpotus markkinoille oli, että se ei ylittänyt markkinaodotuksia. Työmarkkina sekä inflaatiokehitys ovat nyt Fedin päätöksenteon keskiössä. Fed laski odotetusti 25 korkopistettä vaikka markkinoilla hinnoiteltiin ajoittain jopa 50 korkopisteen laskua. Loppuvuodelle hinnoissa on kaksi 25 kp:n koronlaskua. Inflaatiolukujen ollessa odotuksissa heikohkot, työmarkkinaluvut saivat lievän yliotteen ja USA:n valtionlainakorot laskivat hiukan läpi korkokäyrän.
Euroalueen luottoriskimarkkinoilla sekä investment grade että high yield -lainoissa preemiot laskivat lähelle tämän vuoden kapeimpia tasoja. Yritysten uusemissiot käynnistyivät syyskuussa ja lomilta tulleet sijoittavat kauhoivat uusia yrityslainaemissiota kilpaa salkkuihinsa. Kysyntä pääsääntöisesti ylitti tarjonnan. Yritysten velkaisuusparametrit ovat edelleen kohtuullisia, HY-konkurssit ovat pysyneet alhaisina ja keskuspankkipolitiikka on yrityslainoja tukevaa samoin kuin maltillinen makrokuva. Hinnoittelu on kallista, mutta sille on löydettävissä hyvät syyt ja voimakas leventyminen preemioissa ei näytä todennäköiseltä. USD määräisten hard currency -lainojen preemiot heiluivat kuukauden aikana, mutta päätyivät lopulta lähelle alkukuun tasoja mutta alla olevien USA:n valtionlainakorkojen lasku siivitti omaisuusluokan parhaiten tuottaneeksi korko-omaisuusluokaksi kuun aikana. Kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräisissä lainoissa korot nousivat marginaalisesti ja valuuttakomponentin tuotto oli lähellä nollaa, mutta omaisuusluokan korkea juokseva tuotto nosti omaisuusluokan tuoton muutaman prosentin kymmenyksen positiiviseksi.
Allokaatiossa säilytämme edelleen ylipainon eurooppalaisissa investment grade ja high yield -yrityslainoissa Sijoittajakysyntä omaisuusluokissa on jatkunut voimakkaana. Yritysten fundamentit ovat suhteellisen hyvillä tasoilla, ja talouskuva on hieman piristymässä myös euroalueella. Tekninen kuva on ollut koko kuluneet vuoden aikana positiivinen. Syyskuussa uusemissiot menivät edelleen kuin kuumille kiville. Uskomme sentimentin pysyvät hyvänä euroalueen yrityslainoissa vuoden loppua kohti, mutta preemioiden tiukkojen tasojen vuoksi sentimentin kehitystä on seurattava tarkasti.
Kehittyen markkinoiden lainoissa jatkoimme neutraalissa. Kehittyvien markkinoiden fundamentit mm. valtioiden velanhoitokyvyn suhteen ovat keskimäärin länsimaita paremmalla tasolla. Inflaatiokehitys on suotuisampaa verrattuna länsimaihin ja täten paikallisilla keskuspankeilla on tilaan laskea ohjauskorkojaan edelleen. Sijoittajakysyntä on kääntynyt selkeästi positiiviseksi keväästä alkaen sen oltua lähes kolme vuotta pääosin negatiivista. Kehittyvien markkinoiden lainat tarjoavat lisäksi korkomarkkinoiden korkeinta juoksevaa tuottoa. Suurimmat riskit liittyvät USA:n pitkien valtionlainakorkojen mahdolliseen nousuun, euron vahvistumisen jatkumiselle taalaa vastaan sekä äkilliseen riskisentimentin muutokseen heikompaan.
Euroalueen valtionlainat jatkavat neutraalissa ja yrityslainojen ylipainon rahoitamme rahamarkkinoiden alipainolla.
