Maailman osakemarkkinat ovat viime kevään tulliturbulenssin jälkeen pysyneet melko vakaassa nousussa, vaikka uhkakuvia on jatkuvasti ilmassa. Välillä on pelätty Trumpin arvaamatonta kauppapolitiikkaa ja sen seurauksena inflaation paluuta. Toisinaan ollaan huolissaan tekoälybuumin aiheuttamasta teknologiaosakkeiden kuplan vaarasta.
Tullit ovat pysyneet edelleen poliittisena kiristyskeinona, mutta markkinoilla on opittu lukemaan Trumpin pelikirjaa. Samaan aikaan inflaatio on edelleen hidastunut eikä sen kiihdytyksestä näy merkkejä.
Teknologiaosakkeissa on kuitenkin nähty oireilua, joka alkoi viime vuoden puolella. Tekoäly-yhtiöiden korkeat arvostukset eivät sinänsä huoleta, sillä yhtiöiden tulokset ja näkymät ovat pysyneet vakuuttavan vahvoina. Markkinadynamiikka on kuitenkin muuttunut. Arvostukseltaan maltillisemmat arvo-osakkeet sekä pienyhtiöt ovat olleet viime kuukausien suhteellisia voittajia, kun samaan aikaan tekoälyvetoisten kasvuyhtiöiden dominoiva asema pörssinousun veturina on hiipunut.
Kryptomarkkinoilta signaali
Tuorein signaali teknologia-alan laskupaineista on bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen jyrkentynyt alamäki. Bitcoin on hyvä spekulatiivisen riskinoton lämpömittari, ja se on korreloinut hyvin teknologiayhtiöiden liikkeiden kanssa. Nyt bitcoinin laskupainetta on lisännyt myös tarjonnan puoliintumista noudatteleva neljän vuoden sykli, joka on tähän mennessä toistanut itseään hämmästyttävän hyvin.
Samaan aikaan osakemarkkinoilla maltillisemmin hinnoitelluista arvoyhtiöistä koostuvat toimialat, kuten kulutustavarat, teollisuus ja energia, ovat olleet vahvassa nosteessa. Näiden toimialojen nousu ei kerro yhtiöiden paremmista tuloksista vaan yleisestä rotaatiosta, jossa teknologiayhtiöihin sijoittamisen sijaan on etsitty uusia vaihtoehtoja. Nähtävillä on siis toimialojen välistä rotaatiota, joka on tyypillinen sektoreita tasaava voima.
Osakkeiden nousulle riittää tukea
Vahvoja perusteluja osakemarkkinoiden nousulle ylipäätään löytyy edelleen. Tärkeimpiä niistä ovat yritysten vahvat tulokset sekä elvyttävä talouspolitiikka ja globaalin likviditeetin kasvu. Keskuspankkien ohjauskorot ovat yhä laskemaan päin ja lisäksi Yhdysvalloissa Fed kasvattaa arvopaperiostoilla tasettaan, millä on taloutta elvyttävä vaikutus. Lisäksi teollisuuden alojen aktiviteetti on osoittanut vihdoin elpymisen merkkejä, mikä voi tukea rotaatiota. Toisaalta teknologiasektorillakaan ei ole vielä nähty sellaista painetta tai tukitasojen pettämistä, etteikö sektori voisi kääntyä taas uuteen nousuun.
Euroopassa puolestaan tänä vuonna konkretisoituva infra- ja puolustusinvestointibuumi tukee taloutta. Eurooppa voi saada kehittyvien markkinoiden tapaan osansa rahavirroista, jos rotaatio pois amerikkalaisista teknologiayhtiöistä perinteisemmille toimialoille ja arvo-osakkeisiin jatkuu. Euroopan elpyminen hyödyttää myös Pohjoismaita, joissa pörssit ovatkin pääsemässä vaisumman jakson jälkeen pääosin hyvään nousuvauhtiin.
