Kim Gorschelnik, FIMin pääanalyytikko
”Yhtiöiden myynti ja tulokset kehittyvät oikeaan suuntaan, mutta parantumisen vauhti on hidasta”, luonnehtii S-Pankki-konserniin kuuluvan FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik alkusyksyn tuloskautta.
Pörssiyhtiöiden tulosten perusteella Suomen taloudessa kajastavaa valoa voisi luonnehtia lupaavan himmeäksi. Gorschelnik ja hänen analyytikoista koostuva tiiminsä tutkivat neljännesvuosittain yhtiöiden ja talouden tilaa tarkastelemalla suomalaisten pörssiyhtiöiden menestystä.
Pörssiyhtiöiden paraneva liikevaihto ja tuloskehitys jatkui heinä-syyskuussa. Vaikka kasvua ei vielä nähty, liiketulokset kääntyivät nousuun. Kevään ja alkukesän vauhtiin ei kuitenkaan tällä kerralla ylletty.
”Kuvailimme toisen neljänneksen tulosraportteja lupaaviksi. Tällä kertaa kokonaisarvio on tyydyttävä”, Gorschelnik sanoo.
Osa sijoittajista joutui pettymään, sillä hyvän huhti-kesäkuun jälkeen odotukset ja ennusteet nousivat liian korkeiksi.
Suomalaiset pörssiyhtiöt, heinäkuu–syyskuu 2016
Liikevaihdon lasku lähes pysähtyi, liiketulokset loivassa nousussa
Yhteenlaskettu liikevaihto laski 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Lasku kuitenkin hidastui selvästi edellisistä vuosineljänneksistä. Tammi-maaliskuussa laskua oli peräti 5,1 prosenttia ja huhti-kesäkuussa lasku loiventui 1,1 prosenttiin.
”Trendi on siis ylöspäin. Syksyllä parantumisen tahti kuitenkin hidastui”, Gorschelnik sanoo.
Kolmannella neljänneksellä liikevaihtoa kasvatti 53,3 prosenttia yhtiöistä, kun lukema edellisellä neljänneksellä oli 55,4 prosenttia.
”Edelleen ollaan toki selvästi paremmalla tasolla kuin alkuvuonna. Kuten luvut osoittavat, tilanne on yhtiöiden osalta kaksijakoinen, mikä kertoo omalta osaltaan kasvun heikkoudesta”, Gorschelnik sanoo.
Liikevaihdon laskun hidastuminen yhdessä tiukan kulukuurin kanssa näkyy yritysten tulosten parantumisena. Liikevoitot nousivat yhteenlaskettuna 2,6 prosenttia edellisvuodesta, kun vielä alkuvuonna tulokset laskivat.
Liikevoitto parani 54,3 prosentilla yhtiöistä eli suunnilleen yhtä monella yhtiöllä kuin liikevaihto kasvoi.
Suomalaiset pörssiyhtiöt, heinä–syyskuu 2016
Konepajoilla heikko neljännes, kotimarkkinayhtiöiden tulokset paranivat
Konepajayhtiöille heinä-syyskuu oli yllättävän heikko. Tarkastelussa mukana olevista yhdestätoista yhtiöistä vain Konecranes ja Ponsse onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan. Tulostaan edellisvuodesta paransi kolme yhtiötä. Myös yhtiöiden yhteenlasketut saadut tilaukset laskivat hieman edellisvuodesta. Tämä ei lupaa ainakaan nopeaa toipumista.
”Nämä investointitavaroita ja palveluita myyvät suomalaisyhtiöt ovat hyvä ilmapuntari globaaleille suhdannenäkymille. Yleinen epävarmuus on heijastunut asiakasyritysten varovaisuutena”, Gorschelnik sanoo.
Suuremmista yhtiöistä Outotecin liikevaihto laski voimakkaimmin. Kaivosteollisuuden matala investointitaso painoi Outotecin lisäksi myös Metsoa.
Näiden kahden yhtiön rinnalle mukaan liittyi Wärtsilä. Laivamarkkinoiden heikkous pienensi yhtiön liikevaihtoa ja johti tuloksen selvään laskuun. Laskevasta liikevaihdosta huolimatta Valmet paransi tulostaan eniten ja oli positiivinen poikkeus muutoin mollivoittoisalla neljänneksellä.
Monen kotimarkkinayhtiön paraneva trendi jatkui syksyllä. Kaikki kaupan alan yhtiöt (Kesko, Marimekko Stockmann, Tokmanni ja Verkkokauppa) paransivat tuloksiaan. Keskon ja Stockmannin kohdalla lukuja parantavat osaltaan yritysten rakenteessa tapahtuneet muutokset.
Jo alkuvuonna positiivisesti yllättäneet mediayhtiöt jatkoivat positiivista uutisvirtaa. Sekä Alma Media että Sanoma myös nostivat arvioitaan koko vuoden tulosnäkymistä. Muihin tulostaan reilusti parantaneiden kotimarkkinayhtiöiden joukkoon kuuluivat myös Elisa ja rakennusyhtiöt Lemminkäinen ja SRV. Kolmen ison rakennusyhtiön (Lemminkäinen, SRV ja YIT) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viisi prosenttia ja alkaa lunastaa lupauksia Suomen rakennusmarkkinan piristyessä.
Perusteollisuudessa nähtiin euromääräisesti suurimmat tulosparannukset, kun UPM-Kymmene, SSAB ja Outokumpu jatkoivat jo edellisellä neljänneksellä nähtyä voimakasta tulosparannusta. Kahden muun metsäyhtiön, Stora Enson ja Metsä Boardin, tuloksia painoivat tehtaiden ylösajoon liittyvät kulut.
Henkilöstömäärä polkee paikallaan
Yhtiöiden liikevaihtojen vaisu kehitys heijastuu henkilömääriin. Mikäli lukujen ulkopuolelle jätetään Nokia ja Kesko, joissa henkilömäärä on noussut voimakkaasti yritysostojen seurauksena, henkilömäärä laski 0,2 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Henkilöstön kasvun kannalta positiivisimmin kehittyivät ohjelmistoyhtiöt. Voimakasta yli 10 prosentin henkilömäärän kasvua nähtiin ainakin seuraavissa yhtiöissä: Basware, Bittium, Comptel, Digia, F-Secure ja Innofactor. Myös suurimman IT-yhtiön Tiedon henkilömäärä kasvoi selvästi.
”Digitalouden kasvu tarvitsee osaajia ja tässä taitaa piillä mielenkiintoinen mahdollisuus Suomelle. Muutoin näyttää siltä, että henkilöstön kasvattaminen vaatii liikevaihdon kasvua, jota ei ole ainakaan toistaiseksi kokonaisuudessaan nähty suomalaisyhtiöissä.”
Ostetuimmat osakkeet S-Osakekaupassa, (netto)
- Lehto
- Fortum
- Telia
- Nordea
- Outotec
Myydyimmät osakkeet S-Osakekaupassa, (netto)
- Outokumpu
- Neste
- Sanoma
- Metso
- SSAB B
S-Pankin pörssimittari seuraa suomalaisten pörssiyhtiöiden menestystä neljästi vuodessa. Tarkastelussa oli yhteensä 92 yhtiötä.
