Siirry suoraan sisältöön

Karuja lukuja Suomen taloudesta

BKT supistui jälleen kolmannella vuosineljänneksellä

Tuoreimmat BKT-tilastot osoittavat Suomen talouden jatkaneen mollivoittoisissa tunnelmissa myös kolmannella vuosineljänneksellä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui kolmannella vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Aiemmin julkistettu tuotannon suhdannekuvaajan ns. pikaennakko ennakoi BKT:n supistuneen kolmannella vuosineljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Nyt saatiin kuitenkin tätä heikompi lukema.

Vuodentakaiseen verrattuna BKT supistui 0,6 prosenttia. Reaalinen BKT oli vuosimuutoksella mitattuna kasvussa edellisten neljän vuosineljänneksen aikana, mutta nyt myös vuosimuutos sukelsi miinukselle.  

Varsinaisista BKT:n kasvulukemista voi edes hieman positiivisempana pitää sitä, että edeltävien vuosineljännesten kvartaalimuutoslukemat tarkentuivat aavistuksen aiempaa paremmaksi, mutta muutokset olivat varsin pieniä.  

BKT:n supistumiseen kolmannella vuosineljänneksellä edellisestä neljänneksestä vaikutti erityisesti varastojen muutos. Yksityinen kulutus sen sijaan ponnisti heikon toisen vuosineljänneksen jälkeen nyt 0,2 prosentin kasvuun. Myös yksityiset investoinnit jatkoivat kvartaalikasvussa jo neljättä peräkkäistä neljännestä. Julkiset investoinnit sen sijaan supistuivat 4,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaisinvestoinneissa erityisen myönteistä oli asuinrakennusinvestointien kasvaminen 2 prosentilla edellisestä neljänneksestä. Ulkomaankaupassa tavaravienti kasvoi odotetusti reilusti, kun kvartaalin aikana luovutettiin iso risteilyalus. Palveluvienti kuitenkin supistui huomattavasti, ja kun tuonti kasvoi myös kokonaisviennin tapaan, niin kokonaisuutena nettoviennistä jäi kasvuvaikutus BKT:lle saamatta. 

Kotitalouksien ostovoima elpynyt, mutta säästäminen edelleen suosiossa 

Kotitalouksien kulutus nyt siis hieman kääntyi kasvuun, mutta mitään merkittävää piristymistä ei kulutuksen eri alaerissä näkynyt. Yksityinen kulutus oli siten edelleen varsin varovaista. Eilen julkaistu kuluttajien luottamus –indikaattori kertoi luottamuksen kohonneen marraskuussa vain hieman lokakuusta. Selviä piristymisen merkkejä ei edelleenkään saatu, vaan luottamusindeksi on ollut lähes samoissa lukemissa jo pidemmän aikaa. Luottamusindikaattori ei siten lupaile kulutuksen merkittävää piristymistä myöskään vuoden viimeiselle neljännekselle. 

Kotitalouksien reaalinen ostovoima on kuitenkin elpynyt selvästi viime aikoina vähäisen inflaation aikana. Kotitaloudet ovat silti jatkaneet säästämistään, mikä on näkynyt esimerkiksi talletuskannan nousuna uusiin ennätyksiin sekä syksyllä ennätysmäisinä sijoituksina kotimaisiin sijoitusrahastoihin. Kuluttajien luottamuksen elpyminen näyttää vaativan parempaa uutisvirtaa esimerkiksi työmarkkinoilta sekä maailmanpolitiikasta. Kun nämä huolta aiheuttavat seikat alkavat vähenemään, on kotitalouksien kulutuksella hyvät edellytykset vahvistua. Tämän myötä koko taloudelle tärkeä yksityinen kulutus alkaisi vihdoin virkoamaan nykyisestään. 

Työmarkkinakehitys on syksyn aikana ollut iso pettymys. Tiistaina kuultiin Tilastokeskukselta työttömyysasteen trendiluvun nousseen lokakuussa jo 10,3 prosenttiin. Erittäin huolestuttavilta alkujaan näyttäneet tilastot osoittivat kuitenkin myös pieniä positiivisuuden merkkejä. Työllisyysaste oli kolmatta kuukautta nousussa, kun työllisyys on etenkin yksityisellä sektorilla ollut viime kuukausina kasvussa. Toisaalta lokakuussa nähtiin myös julkisen sektorin työllisyydessä poikkeuksellisen suuri kasvu edelliskuusta. Myös työvoimaosuus oli korkeimmillaan 20 vuoteen, eli työmarkkinoille on nyt parempaa imua.  

Torstaina EK:n julkaisema yritysluottamus pysyi marraskuussa lähes ennallaan. Teollisuudessa luottamus hieman notkahti pidemmän nousutrendin jälkeen, mutta muilla toimialoilla oli hienoista vahvistumista. Kokonaisuutena yritysluottamus on kuitenkin ollut pääosin nousutrendillä jo kahden vuoden ajan, ja vahvistumista seuraten ovat myös yksityiset investoinnit piristyneet tänä vuonna. Näemmekin yrityselämän olevan Suomen talouden käänteessä avainasemassa ja johdattavan talouden kasvuun ensi vuonna. 

S-Pankki ennusti syyskuussa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttia ja kasvuvauhdin voimistuvan ensi vuonna 1,8 prosenttiin. Aamun odotuksia heikompien tilastojen myötä tullaan ennusteita seuraavassa ennustepäivityksessä laskemaan molempien vuosien osalta.  

S-Pankki päivittää talousennusteitaan seuraavan asuntomarkkinakatsauksen yhteydessä keskiviikkona 10. joulukuuta. 

Aamulla julkistettuihin BKT-tilastoihin saattaa Tilastokeskukselta tulla tarkentumisia 18. joulukuuta. 

Kirjoittaja

 

Janne Ronkanen

ekonomisti
010 767 9260010 767 9260
janne.ronkanen@s-pankki.fi