Kun omaisuutta on kertynyt pitkän työuran, yritystoiminnan tai esimerkiksi perinnön kautta, korostuu tarve pohtia, miten varallisuus siirtyy hallitusti eteenpäin. Monessa perheessä on mietitty eri sijoitusmuotoja, laadittu perheoikeudelliset asiakirjat ja ehkä toteutettu jopa lahjoituksia perintösuunnittelu mielessä. Vuosien varrella sijoitussidonnaiset henkivakuutukset, eläkevakuutukset ja muut vastaavat tuotteet, joissa edunsaajamääräys määrittää kenelle varallisuus menee, ovat yleistyneet todella paljon. Usein työssämme tulee kuitenkin vastaan, että vakuutusten edunsaajamääräykset on jäänyt huomioimatta osana kokonaisvaltaista varallisuus- ja perintösuunnittelua. Moni myöntääkin, että on kirjannut edunsaajamääräyksen vakuutukseen hetken mielijohteesta ja jättänyt asian sen jälkeen sikseen. Silti juuri nämä määräykset voivat ratkaista, kuka saa korvauksen, millä aikataululla ja miten varallisuus lopulta jakautuu. Huolimattomasta valinnasta voi seurata yllätyksiä ja odottamattomia veroseuraamuksia.
Likviditeettiä oikeaan aikaan
Kun varallisuutta on kertynyt vuosien varrella enemmän, se on harvoin euroja tileillä. Yritysomaisuus, kiinteistöt, metsä, sijoitusasunnot tai pitkäaikaiset sijoitukset voivat olla arvokkaita, mutta eivät välttämättä heti käytettävissä tai rahaksi muutettavissa, vaikka rahantarve olisi välitön. Kuolemantapauksessa läheiset saattavat kuitenkin tarvita varoja heti: lainojen hoitamiseen, perheen arjen turvaamiseen tai yritystoiminnan jatkamiseen.
Kuolemantapauksessa vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajamääräyksen mukaisesti, yleisesti suoraan kuolinpesään, vainajan perheenjäsenille tai muille nimetyille edunsaajille. Ne voivat olla hyvinkin yksilöityjä kunkin perheen tilanteeseen räätälöityjä. Usein vakuutuskorvauksen maksu toteutuu muutamissa viikoissa, ei useassa kuukaudessa. Kun muu omaisuus on sidottua, voi nopeasti maksettava vakuutuskorvaus olla juuri se ratkaiseva taloudellinen puskuri, joka pitää perheen tai yrityksen talouden vakaana siirtymävaiheen yli.
Perhesuhteet ovat monimutkaisia – määräys tuo selkeyttä
Nykypäivänä perhekuviot ovat usein tavallista monimuotoisemmat. On yksineläjiä, uusioperheitä ja avopuolisoita. Nykypäivänä halutaan myös huomioida perhepiirin ulkopuolisia henkilöitä. Näissä kaikissa tilanteissa oikeus perintöön ei ole itsestäänselvyys, jolloin edunsaajamääräyksellä on mahdollista tuoda selkeyttä tilanteeseen ja huomioida myös henkilöitä, jotka ei muuten olisi perintöön oikeutettuja.
Perintökaari ei esimerkiksi huomioi avopuolisoa lainkaan. Vakuutuksen edunsaajamääräys sen sijaan huomioi – mutta vain, jos se on laadittu oikein. Siksi valinnoilla voi olla merkittäviä vaikutuksia. Edunsaajamääräyksen avulla on mahdollista turvata puolison asumista, varmistaa yrityksen jatkajan asemaa tai huomioida perheenjäseniä, jotka eivät lain nojalla saisi mitään. Juuri tämän takia edunsaajamääräys kannattaa sovittaa yhteen testamentin ja muun perintösuunnittelun kanssa, sillä hyvin suunniteltuna ne täydentävät toisiaan.
Tasa-arvoa ja tasapainoa perillisten kesken
Monessa perheessä lapset ovat eri elämäntilanteissa – yksi on mukana yritystoiminnassa, toinen sijoittaa aktiivisesti ja kolmas on perustamassa perhettä. Perinnön jakamisesta tulee helposti herkkä kysymys, ja isoa omaisuutta ei aina voi – eikä taloudellisesti kannata – pilkkoa. Edunsaajamääräys voi olla helppo tapa tasapainottaa kokonaisuutta: yrityksen omistus voi siirtyä jatkajalle ja vakuutuskorvaus voi huomioida muita perillisiä. Tämä vähentää painetta omaisuuden realisointiin ja mahdollistaa joustavia ratkaisuja perheen sisällä.
Verotuksella on merkitystä myös vakuutuskorvauksissa
Vakuutuskorvaukset verotetaan tietyissä tilanteissa eri tavalla kuin muu perintö riippuen edunsaajamääräyksen sisällöstä. Oikein suunniteltu kokonaisuus voi olla kevyemmin verotettu, kun varmistetaan testamentin ja edunsaajamääräyksen yhteensopivuus. Esimerkiksi kuolinpesän varallisuus voi muuttua, mikäli korvaus ei ohjaudu kuolinpesän kautta, millä on mahdollisesti suuri merkitys leskelle maksettavan tasingon määrään sekä siihen mitä lapset testamentin nojalla saavat.
Lisäksi leskelle kokonaan tai osittain määritetty edunsaajamääräys voi aiheuttaa yllättäviä veroseuraamuksia verrattuna siihen, että omaisuus olisi mennyt hänelle verovapaana tasinkona avio-oikeuden nojalla. Tarkoituksena on ehkä ollut mahdollistaa lesken arjen jatkuminen ennallaan, mutta huolimaton suunnittelu voi johtaa tuhansien eurojen ylimääräiseen veroseuraamukseen.
Miksi määräys kannattaa tarkistaa säännöllisesti?
Elämä muuttuu, ja varallisuuden rakenne muuttuu sen mukana. Siksi edunsaajamääräys tulisi nähdä tärkeänä osana kokonaisvaltaista perintösuunnittelua. Avioituminen, avioero, perheen kasvaminen, yritystoiminnan laajeneminen tai testamentin päivittäminen ovat tilanteita, joissa edunsaajamääräys tulee aina tarkistaa. Suunnitelmaa on syytä katsoa kokonaisuutena, jotta kaikki osat tukevat toisiaan.
Lopulta kyse on yhdestä yksinkertaisesta kysymyksestä: kenellä haluat olevan taloudellinen turva silloin, kun sitä eniten tarvitaan? Oikein laadittu edunsaajamääräys auttaa varmistamaan, että vastaus toteutuu käytännössä – ei vain teoriassa.
