Nollakorot ovat tulleet, eivätkä ihan heti lähde pois. Mitä se tarkoittaa sijoittajalle? Kannattaako vähäriskisiin korkoihin enää sijoittaa lainkaan, jos tuottoja ei ole luvassa? Perinteiset sijoitusten hajautusohjeet ovat koetuksella, ja siksi moni miettiikin, onko tarvetta muuttaa sijoitussuunnitelmaansa.
Olemme oppineet, että sijoittajan perusvaihtoehto on sijoittaa varat osakkeisiin ja korkoihin sopivassa suhteessa riskinottohalukkuuden mukaan. Osakkeet tuottavat korkoja paremmin, mutta myös heilahdukset ja tappioriskit ovat merkittävät. Koroista tuotot ovat alempia, mutta kuitenkin kohtuullisia ja vakaita.
Maailma on kuitenkin muuttunut, kun viime vuosikymmeninä laskeneen inflaation ja koronleikkausten jälkeen keskuspankkien ohjauskorot ja riskittömien valtionlainojen korot ovat painuneet nollaan tai sen allekin. Riskisistä korkosijoituksista, kuten high yield -yrityslainoista ja kehittyvien maiden lainoista, saa yhä kohtuullista korkoa, mutta matalariskisten kohteiden tilanne on haastavampi. Sijoittamisen tavoitteena on saada tuottoa, joten kannattaako rahaa enää laittaa kiinni kohteeseen, josta varmuudella ei tule tuottoa, jos pitää sijoituksen eräpäivään saakka?
Korkosijoittamisen mielekkyys on kysymys, jota yhä useampi sijoittaja miettii tänä päivänä aina yksityishenkilöistä suuriin instituutioihin saakka. Pitkään sijoittajat ajattelivat, että nollakorot ovat ohimenevä ilmiö, joten sijoitussuunnitelmaan ei ole tarvetta puuttua. Korkojen painuessa alaspäin korkotuotot olivat itse asiassa hyviä joukkolainojen arvojen noustessa. Keskustelu korkojen mahdollisesta noususta talouden elpymisen kiihdyttäessä inflaatiota on käynnistynyt, mutta tällä hetkellä korkomarkkinat hinnoittelevat yhä, että euroalueen ohjauskorko pysyy nollan alapuolella vielä vuosien ajan. Siksi sijoittaja joutuu arvioimaan, miten nollakorkosijoitus istuu salkkuun. Pitkien korkojen noustessa valtionlainojen tuotot jäisivät jopa nollan alapuolelle.
Lyhyellä aikavälillä vähäriskiset joukkolainat voivat tuottaa hyvinkin arvonmuutosten ansiosta, vaikka korot olisivat nollan alapuolella. Jos maailmaan iskisi nyt uusi taantuma tai esimerkiksi huolet euroalueen tulevaisuudesta viriäisivät, laskisi Saksan 10 vuoden valtionlainan korko taatusti. Korko on nyt miinus 0,1 prosenttia, mutta voi hyvin olla, että korko painuisi esimerkiksi miinus yhteen prosenttiin. Se tarkoittaisi sijoittajalle lähes kymmenen prosentin tuottoa valtionlainan arvonmuutoksen myötä. Samaan aikaan osakkeiden ja muiden riskisten sijoitusten tuotot olisivat taloushuolien myötä reilusti miinuksella, joten valtionlainat pelastaisivat salkun pahimmilta kokonaistappioilta.
Pidemmän päälle ei kuitenkaan ole järkevää sijoittaa kovin suurta osaa varoistaan kohteeseen, joka ei tuota mitään. Ellei sitten pelkää, että muut sijoituskohteet ovat vielä huonompia, eli niiden arvo laskisi pitkäaikaisesti. Korkosijoituksista on tullut yhä suuremmissa määrin riskinhallintaväline. Osakkeiden ja muiden riskisten sijoituskohteiden arvot voivat heilahtaa ajoittain voimakkaasti ja siinä tilanteessa korkojen tehtävä on vakauttaa salkkua. Valtionlainoja sisältävän salkun arvo laskee vähemmän kuin vain riskisiä sijoituksia sisältävien salkkujen arvot.
Yhtä tärkeää kuin lyhyen välin salkkuheilunnan tasaaminen korkosijoituksilla on salkun likviditeetin turvaaminen. Sijoittajan rahatarpeiden osuminen osakelaskun pohjaan voi syödä merkittävästi pitkän ajan tuottoja. Salkussa pitääkin olla riittävästi likvidejä varoja, ettei joudu myymään sijoituksiaan pakon edessä ”väärään” aikaan. Rahamarkkinat ja valtionlainat ovat parhaiten arvonsa säilyttäviä sijoituksia romahduksissa. Niitä myymällä voi myös saada varoja uusiin sijoituksiin riskisille markkinoiden alennusmyynnin aikaan. Riskiset sijoitukset tuottavat parhaiten pitkällä aikavälillä, mutta markkinoiden heikkoina hetkinä korkosijoitukset takaavat sen, ettei hetkellinen heikkous pilaa salkun pitkän aikavälin kehitystä.
Asia ei ole kuitenkaan eteenpäin mustavalkoinen niin, että korot tuottavat huonosti ja kaikki muu hyvin. Täytyy muistaa, että matalat korot vaikuttavat myös muihin omaisuuslajeihin ja markkinoihin. Korkojen jatkuva lasku on tukenut taloutta ja sijoitusmarkkinoita laajasti, mikä osaltaan selittää viime vuosikymmenten erinomaisia tuottoja. Sijoittajat ovat hakeneet tuottoja riskisemmiltä markkinoilta, mikä on nostanut niiden hintoja ja samalla painanut tuotto-odotuksia. Jos yritysten tulokset tai esimerkiksi asuntojen vuokrat eivät kasva samaa vauhtia kuin sijoituskohteiden hinnat nousevat, pienenevät sijoittajien kassavirtatuotot. Matalina pysyvät korot vaikuttavat siis pidemmän päälle laskevasti kaikkien muidenkin omaisuuserien tuottomahdollisuuksiin.
Ilmaista lounasta ei koroista luopumisessa ole. Muut omaisuusluokat tuovat paremmat tuotto-odotukset, mutta myös enemmän riskiä. Esimerkiksi kiinteistösijoitukset ovat kasvattaneet suosiotaan korkojen korvikkeena, sillä niiden tuotot ovat olleet vakaita ja hyviä suhteessa riskeihin viime vuosina. Viime kädessä talouden ongelmat heijastuisivat kuitenkin myös asuntoihin ja muihin kiinteistöihin. Viime taantumissa asuntomarkkinat ovat saaneet tukea laskevista koroista, kun laskeneiden lainakustannusten myötä yhä uusilla ostajilla on ollut varaa ottaa lainaa. Nyt korkojen laskuvara on kuitenkin tullut vastaan, joten laskevilla koroilla ei enää pystyisi pelastamaan tilannetta. Kiinteistöt ovat normaalioloissa vakaa kohde, mutta myös niissä on omat riskinsä, joten koko korkopalikkaa ei tule korvata niillä.
Korkonäkymien ollessa olemattomat on perusteltua suhtautua kriittisesti korkosijoitusten osuuteen salkussa. Vähäriskisillä koroilla on edelleen paikkansa tasaamassa heilahduksia ja varmistamassa salkun likviditeettiä kriiseissä. Tuottoa niistä ei kuitenkaan merkittävästi tule, joten sijoittajien on harkittava paljonko korkoihin kannattaa sijoittaa pitkän tähtäimen salkuissa. Yhä useammat sijoittajat ovatkin pienentäneet tai pienentämässä korkosijoitusten salkkuosuutta, vaikka eivät luovukaan koroista kokonaan.
Materiaalin laatija:
Tässä materiaalissa esitetyt tiedot ovat luonteeltaan informatiivisia, eikä niitä tule pitää kehotuksena yksittäistä rahoitusvälinettä koskevien liiketoimien toteuttamiseen.
FIM ei vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski ja asiakas vastaa siten itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista tuloksista sekä näiden vaikutuksesta asiakkaan verotukseen. Tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi jopa menettää.
Rahoitusvälineen mennyt kehitys ei välttämättä ohjaa tulevaa kehitystä. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä asiakkaan on syytä tutustua huolella sijoitusmarkkinoihin ja eri sijoitusvaihtoehtoihin. Asiakkaan tulee tarvittaessa kääntyä oman veroasiantuntijansa tai muun liiketoimintaa tai sijoituspalvelua konsultoivan asiantuntijan puoleen. Verotukseen liittyvistä asioista saa myös lisätietoa osoitteesta www.vero.fi.
Tämä materiaali ei ole sijoitustutkimus, vaan FIMin valmistamaa markkinointiaineistoa, eikä tämän materiaalin valmistamiseen siten sovelleta sijoitustutkimuksen riippumattomuutta koskevia säännöksiä ja tähän sääntelyyn sisältyviä kaupankäyntirajoituksia. Tämän materiaalin mukaiset tiedot eivät ole myöskään sijoituspalvelulain mukaista sijoitusneuvontaa. Materiaalin valmistamisessa ei ole otettu huomioon vastaanottajan taloudellista tilannetta tai muita henkilökohtaiseen tilanteeseen liittyviä olosuhteita, vaan materiaalin tarkoituksena on antaa yleistä tietoa materiaalin kohteena olevista rahoitusvälineistä / markkinoista / sijoitustoiminnasta ja toimia siten materiaalin kohteena olevien rahoitusvälineiden / markkinoiden / sijoitustoimenpiteiden markkinointimateriaalina.
Sijoituspalvelulain edellyttämät tiedot palveluntarjoajasta, kuluttajansuojalain mukaiset etämyyntiä koskevat tiedot sekä rahoitusvälineisiin liittyviä riskejä koskevat kuvaukset ovat saatavilla osoitteessa www.fim.com. Asiakasta kehotetaan tutustumaan näihin tietoihin ennen sijoituspäätöksen tekemistä.
Tätä materiaalia ei ole oikeutta luovuttaa, kopioida, jäljentää tai muuten siirtää tätä ilman FIMin suostumusta kolmannelle osapuolelle. Tämän materiaalin tekijänoikeus © ja kaikki muut immateriaalioikeudet kuuluvat FIMille, ja kaikki oikeudet on pidätetty kaikissa maissa.
Tätä materiaalia tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Materiaalin levittäminen Yhdysvalloissa saatetaan katsoa rikkomukseksi näitä lakeja vastaan.
FIMin edustajan kanssa käydyt puhelinkeskustelut voidaan tallentaa ja tallenteita voidaan käyttää apuna riitaisuuksien selvittämisessä.
