Kun mummola muuttui kodiksi – sukupolvet laittoivat asunnot vaihtoon

Noin miljoona pehmolelua pääsi muuttomatkalle, kun lapsiperhe vaihtoi rivitalokodin vaarin ja mummon omakotitaloon. Epätavallinen ratkaisu toi molemmille toivotun, elämänvaiheeseen sopivan kodin. 

Sarin vanhemmat ehdottivat, että perheet vaihtaisivat koteja keskenään. Ratkaisu on tuntunut hyvältä niin Sarista, 4-vuotiaasta Millasta kuin Karin-mummostakin. 

 

”Tuossa oli minun sänkyni”, osoittaa lattialla keijuja piirtelevä seitsemänvuotias Maiju vanhassa huoneessaan, rivitalossa Espoon Mikkelässä.

Nyt samalla paikalla on isovaarin sänky. Mutta tasoissa ollaan: Maijun ja pikkusiskon Millan pehmolelut asuvat nyt isovaarin vanhassa kodissa, Espoon Latokaskessa.

”Niitä on ainakin miljoona”, arvioivat sisarukset pehmolelujen määrää.

Sängyt ja pehmolelut muuttivat paikkaa, kun tytöt vanhempineen vaihtoivat koteja Jouko-isovaarin ja Karin-isomummon kanssa. Nyt tytöillä on enemmän tilaa leikkiä ja isovanhemmilla koti, jossa asuminen on huolettomampaa.

Ahtaudesta avaruuteen

Maijun ja Miljan vanhemmat Sari ja Anssi Turkka päätyivät nelisen vuotta sitten vaihtamaan asuntoa Sarin isovanhempien, Jouko ja Karin Aaltosen, kanssa. Ajatus oli kypsynyt molemmin puolin pikkuhiljaa.

Isovanhemmat asuivat omakotitalossa viiden talon yhtiössä. Asukkaat pitivät talosta huolta yhdessä, ja jokaisella oli säännöllinen talonmiesvuoronsa.

”Kun oli muutama kovasti luminen talvi, homma oli jo turhan raskasta. Talo oli lisäksi kaksikerroksinen, ja Joukolla alkoi olla vaikeuksia päästä yläkertaan”, Karin kertoo.

Samaan aikaan Sarin ja Anssin rivitalo muutaman kilometrin päässä Espoon Mikkelässä oli käynyt auttamattoman ahtaaksi: 64 neliötä tuntui kutistuvan, kun Maijun pikkusisko Milla neljä vuotta sitten syntyi.

Sarin vanhemmat keksivät ehdottaa, että lapsenlapset ja isovanhemmat vaihtaisivat asuntoja keskenään.

Rivitalo tuntui isovanhemmista passelilta, ja projekti polkaistiin liikkeelle.

 

Vaikka muutossa joutui karsimaan tavaraa runsaasti, valokuvissa muistot säilyvät. Isossa valokuvakehyksessä on Karin nuorena.

Saunan löyly väistyi varastotilan tieltä

Isovanhemmille muutto rivitaloon oli vaivaton, sillä isoja remontteja ei tarvinnut tehdä.

”Olimme aiemmin remontoineet keittiön. Kylpyhuoneremontin osasimme jo tehdä vaaria ja mummoa ajatellen, ja valitsimme heille kerralla oikeanlaiset laatat”, Sari hymyilee.

Vuonna 1989 rakennetussa rivitalokolmiossa on olohuoneen ja keittiön lisäksi kaksi makuhuonetta sekä sauna – joka tosin on nyt varastona.

”Meille kummallekaan sauna ei oikein enää sovi. Joukolla on sydämen vajaatoimintaa ja minulla muuten vaan löylykammoa”, kertoo Karin, 77.

”Omakotitalossa ei olisi tullut kyseeseen, etteikö olisi ollut saunaa käytössä”, muistuttaa 81-vuotias Jouko vieressä.

Jouko ja Karin kuitenkin hyväksyivät, että elämä ja tarpeet muuttuvat. ”Nyt oli korkea aika lähteä pienempään.”  

Kun kauppahinta on vähintään 75 prosenttia asunnon käyvästä arvosta, verottajalla ei ole asiaan huomauttamista.

Hyvästejä huonekaluille, kirjoille ja kengille

Isovanhemmat rakensivat Latokasken lähes 150-neliöisen omakotitalonsa itse. Jouko muistelee, miten vuonna 1978 tontilla kaadettiin metsää ja puut ajettiin sahalle.

”Vaikka talo olikin valmistalo, iso osa piti tehdä itse.”

Seuraavana vuonna muutettiin sisään, ja talosta tuli rakas koti 34 vuodeksi. Siinä ajassa kertyy jo tavaraakin. Miten paljon sitä jouduttiin karsimaan muutossa pienempään?

”Älä edes kysy!” Karin parahtaa.

”Vuosien aikana tuli säästettyä paljon tavaraa, jota sattuisi joskus muka tarvitsemaan. Muuton aikaan pihassa oli pari vaihtolavaa, johon kertyi paljon pois heitettävää. Osto- ja myyntiliikkeet kävivät hakemassa huonekaluja. Eniten sattui sydämeen, kun kirjat eivät kelvanneet minnekään, ja jouduimme heittämään lähes tuhat kirjaa menemään.”

Jälkeenpäin ei tavaroita ole juuri osannut kaivata.

”Mutta sitä suren, että kiireessä meni roskiin vahingossa seitsemän paria hyviä kenkiä.”

 

Karin ja Jouko ovat yhtä mieltä siitä, että rivitaloasunto tuntuu nyt omalta kodilta.  

Miten oma mummola remontoidaan?

Sari ja Anssi tekivät omakotitalossa täydellisen remontin – mutta vanhaa vaalien.

”Minulle uusi koti on entinen mummola. Olen vieraillut siellä lapsuudesta asti ja viettänyt mummolassa paljon lomia. Siksi olemme halunneet tehdä remonttiakin vanhaa kunnioittaen”, Sari sanoo.

Lapset saivat remontissa omat huoneet yläkerrasta.

”Tuossa on meidän huoneen ikkunat”, osoittaa Maiju talon kuvasta, joka vaarilla ja mummolla on makuuhuoneen seinällä.

Omakotitalossa on iso puutarha, josta uudisasukkaat saavat paljon iloa. Puutarha kukoistaa mummon rakkaan harrastuksen jäljiltä – muistoina on myös 15 albumillista valokuvia tarkkaan lajiteltuna: mitä kasvoi, missä kasvoi ja milloin kasvoi.

Onneksi isovanhempien ei ole tarvinnut luopua viherharrastuksesta rivitalossakaan, sillä takapihalla on tilaa kukkapenkeille.

”Jokunen kasvi on livahtanut takana aukeavan puistonkin puolelle”, Karin nauraa esitellessään pensaiden ja kukkien kirjoa.

Etelänpuoleisella pihalla on hyvä seurata päivän kulkua, sillä osa terassista on katettu viihtyisäksi oleskelutilaksi.

 

Joukon ja Karinin seinällä komeilee kuva itse rakennetusta omakotitalosta, joka asunnonvaihdon myötä siirtyi suvussa eteenpäin. 

Älä anna tunteille valtaa asuntokaupoissa

Asuntokaupoissa liikkuvat usein isot rahat, ja myös sukulaisten kesken tehdyissä kaupoissa asiat kannattaa aina hoitaa huolella.

Turkat ja Aaltoset käyttivät asuntojensa arvioinnissa kiinteistönvälittäjää, jotta markkinahinnoista saatiin puolueeton näkemys. Verottajalta saatiin neuvoja sekä ohjeistukset veroilmoitusten tekoa varten. Kun sukulaistenkin välisissä kaupoissa kauppahinta on vähintään 75 prosenttia asunnon käyvästä arvosta, verottajalla ei ole asiaan huomauttamista.

Asuntokauppaan voi liittyä suuria tunteita, varsinkin jos kyse on omin käsin tehdystä tai pitkäaikaisesta kodista. Vaikka ostaa tuttua taloa, pää kannattaa pitää kylmänä.

”Jos unelmien kohteeseen on vahva tunneside, kaikkia puutteita ei välttämättä näe ostovaiheessa”, Sari muistuttaa.

”Kaupassa meillä ei kyllä ollut mitään ongelmia, mutta nyt opeteltavaa riittää: olemme nyt vastuussa ihan omasta talosta.”

Karin ja Joukokin sanovat, että vaihto sujui tuskatta.

”Uusi koti tuntuu kodilta, eikä vanhankaan myynnissä tarvinnut epäröidä. Mutta vieraalle ei olisi kyllä helposti myyty.”

 

Karinin rakas harrastus on ollut puutarhanhoito. Onneksi rivitalossakin on pihaa laitettavaksi. 

Kolme vinkkiä asunnonvaihtoon

    • Jouko Aaltonen: ”Jos myy sukulaisille, pitää olla hemmetin hyvät välit, ettei tule turhia sanomisia.”
    • Karin Aaltonen: ”Mitä enemmän on ikää, sitä enemmän merkitsee se, miten helppo on liikkua kotona ja sieltä palvelujen ääreen.”
    • Sari Turkka: ”Kuntokartoitus kannattaa aina tehdä. Vaikka kaikki olisi tehtykin oikein, ei voi tietää, mitä talosta löytyy. Myös rakennusmääräykset muuttuvat ja voivat aiheuttaa muutostarpeita.”

S-Pankin asuntolainalla rahoitat uuden kotisi

Päivitä yhteystietosi omalla S-kanavalla

Samalla voit antaa sähköisen markkinointiluvan ja pysyt ajan tasalla palveluistamme ja asiakasomistajaeduistamme.

Päivitä tiedot