Verkkopankissa ja S-mobiilissa on järjestelmäpäivityksestä johtuva huoltokatko 27.9. kello 00.05–6.00. Pahoittelemme häiriötä.

Hyvä, paha pankkisääntely

Sääntely turvaa pankkien toimintaa ja suojelee asiakasta.

”Finanssikriisin myötä nimenomaan vakavaraisuus, riskienhallinta ja pääomien riittävyys on tullut yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi.”

Vuonna 2007 alkanut maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi herätti pelon siitä, että rahoituslaitokset voisivat joutua konkurssiaaltoon. Ne kaatuisivat dominopalikoiden tavoin yksi toisensa jälkeen, mikäli yksi tai muutama yhtiö ajautuisi kriisiin.

Ongelmaan lähdettiin hakemaan ratkaisua muun muassa lisäämällä pankkien ja muiden finanssialan yritysten toimintaa koskevaa sääntelyä. Pelkästään vuonna 2010 maailmassa julkistettiin joka työpäivä keskimäärin 60 finanssialaa koskevaa sääntelymuutosta. Vuodessa tehtiin yli 14 000 sääntelymuutosta.

Mihin kaikkea tätä sääntelyä tarvitaan? Miten sääntely näkyy tavallisen pankkiasiakkaan arjessa?

Turvaa ja suojaa

Lakiasioista S-Pankissa vastaava johtaja Jussi Sokka toteaa, että pankkitoimintaa on säännelty niin kauan kuin pankkeja on ollut olemassa. Syyt sääntelyyn ovat moninaiset.

”Ensinnäkin, pankkien, niiden asiakkaiden, sidosryhmien ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että pankkien toiminta on turvattua”, Sokka sanoo. 
”Sääntelyllä varmistetaan, että pankit ovat riittävän vakavaraisia ja niillä on tarpeeksi pääomia, jotta toiminta ei vaarannu. Finanssikriisin myötä nimenomaan vakavaraisuus, riskienhallinta ja pääomien riittävyys on tullut yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi.”

Sääntelyllä suojataan myös pankkien asiakkaita. Hyvä esimerkki tästä on talletussuoja, josta Suomessa on vuoden 2015 alusta vastannut uusi viranomainen, Rahoitusvakausvirasto. Talletussuoja turvaa tallettajan saatavat nykyisellään 100 000 euroon asti talletuspankin mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa.

”Sääntely suojaa asiakasta myös määrittelemällä sitä, miten pankit saavat markkinoida ja myydä tuotteitaan ja palveluitaan”, Jussi Sokka kertoo.

Sääntelyllä pyritään myös estämään suoranaista rikollista toimintaa, kuten rahanpesua ja terrorismin rahoittamista. Pankin pitää tuntea ja osata tunnistaa asiakkaansa.

Byrokratian painolasti

Koska pankkisääntelyn tavoitteet ovat moninaiset, on myös pankkeja säänteleviä ja valvovia viranomaisia lukuisia. Suomessa sääntelyyn ja valvontaan osallistuvat muun muassa Finanssivalvonta, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tietosuojavaltuutettu ja Viestintävirasto.

”Tähän päälle tulee sitten lisäksi eurooppalainen sääntely ja valvonta eli EU-direktiivit ja asetukset sekä eurooppalaisten valvontaviranomaisten ohjeistukset”, Jussi Sokka kertoo.

Sääntely on kokonaisuudessaan melkoinen vyyhti, josta ei byrokratiaakaan puutu. Viime vuosina nähtyä sääntelyn lisääntymistrendiä on kutsuttu jopa sääntelytsunamiksi.

”Suomessa on nähty ongelmallisena se, että eurooppalaista ylikansallista sääntelyä on laadittu pitäen enimmäkseen silmällä suuria eurooppalaisia pankkeja. Sääntelystä tulee tällöin helposti aivan liian raskasta pieniä paikallisia pankkeja ajatellen”, Sokka toteaa.

Hinnankorotuspaineet kasvavat

Pankkiasiakkaille sääntely näkyy konkreettisimmin tarjotuissa palveluissa ja niiden hinnoissa. Koska pankit joutuvat vakavaraisuusvaatimusten tiukentuessa lisäämään pääomiaan ja pienentämään riskejään, niiden pääoman tuotto pienenee, elleivät ne tee vastaavia muutoksia tulopuolella. Tämä lisää paineita nostaa palveluista maksettavia palkkioita ja lainarahan hintaa eli käytännössä korkoa.

”Meillä S-Pankissa peruspankkipalvelut ovat kaikesta huolimatta edelleen maksuttomia”, Jussi Sokka kertoo.

”Toimimme myös läpinäkyvästi ja kerromme niin sääntelyyn liittyvistä kuin muistakin asioista asiakkaillemme avoimesti. Viime kädessä pankkitoiminnan tärkein pääoma on maine ja luottamus – ja niiden takiahan se sääntelykin loppujen lopuksi on olemassa.”