Riskeistä huolimatta kohtalaista talouskasvua

Suomen talouskasvu maltillistuu tänä vuonna. Kotitalouksien kulutus pitää yllä kasvua. Rakentamisen rauhoittuminen vaimentaa investointeja. Vienti kasvaa maltillisesti.

Kotitalouksien kulutus kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2018. Palkankorotukset, työllisyyden kasvu ja kuluttajien hyvä talousluottamus pitävät yllä kotitalouksien kulutusta tänä vuonna. Inflaation asteittainen nousu hieman nakertaa ostovoimaa. Kotitalouksien kulutus kasvaa 1,6 prosenttia tänä vuonna ja 1,5 prosenttia vuonna 2020. Palkansaajien ansiotulot nousivat 1,8 prosenttia viime vuonna ja reaaliansiot 0,7 prosenttia, koska ansiotaso nousi inflaatiota nopeammin. Kotitalouksien kaikki tulot eivät mene kulutukseen, joten tällä hetkellä miinusmerkkinen säästämisaste kohenee asteittain ennustejaksolla. Kuluttajabarometrin mukaan kotitalouksien säästämisaikomukset ovat parhaillaan voimakkaat. Etenkin pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen kotitaloudet pitävät nykyhetkeä hyvin otollisena säästämiselle.

Veronkorotukset ja ruoan hintojen kallistuminen nopeuttavat inflaatiota tänä vuonna. Kuluttajahinnat nousevat 1,3 prosenttia vuonna 2019. Palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota jonkin verran. Samaan aikaan raaka-aineiden ja raakaöljyn hintojen maltillinen kehitys pitävät energiainflaation kurissa. Inflaatio on 1,4 prosenttia ensi vuonna.

Suomen vienti kasvoi 1,5 prosenttia viime vuonna. Tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi. Viennin kasvu oli laaja-alaista. Toimialoista vienti veti parhaiten metsäteollisuudessa, kemianteollisuudessa, metalliteollisuudessa, koneissa ja laitteissa sekä autoteollisuudessa.

Vientinäkymät ovat maltilliset. Vientiyhtiöiden hyvä kilpailukyky ja vientimarkkinoiden kohtalainen talouskasvu tukevat vientiä ennustejaksolla. Vaikka teollisuuden uusien tilausten arvo laski 1,8 prosenttia viime vuonna, tilauskanta on edelleen selvästi keskimääräistä vahvempi. Itse asiassa laivatilausten myötä teknologiateollisuuden tilauskanta on ennätysvahva tällä hetkellä. Maailmalla investointikysyntä hidastuu, mutta vähäinen vapaa kapasiteetti tukee Suomen välituotteiden ja investointitavaroiden vientiä. Suomelle tärkeän vientimarkkinan euroalueen talouskasvun hidastuminen vaimentaa jonkin verran vientinäkymiä. Vajaat 40 prosenttia Suomen viennistä suuntautuu euroalueelle. Kaksi suurta laivatoimitusta nostaa vientiä tänä vuonna. Vienti kasvaa 2,8 prosenttia tänä vuonna ja 2,5 prosenttia vuonna 2020. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti kasvaa. 

Investointien kasvuvauhti hidastui odotetusti viime vuonna. Investoinnit kasvoivat 3,2 prosenttia. Rakentaminen kasvoi 4,0 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinneissa nähtiin 2,0 prosentin kasvua, kuten myös investoinneissa tutkimukseen, kehittämiseen ja investointeihin. Myönnettyjen rakennuslupien väheneminen viittaa rakennustuotannon hidastumiseen jatkossa. Rakentamisen tuotanto supistuu ennustejaksolla mutta pysyy edelleen varsin vilkkaana. Rakentaminen on suhdanneherkkä ala, jolle isotkin muutokset tuotannossa ovat tyypillistä. Toisaalta talouden toimeliaisuus, vapaan kapasiteetin niukkuus ja matalat korot tukevat yritysten tarpeita investoida ennustejaksolla. Liikerakentamisessa on isoja hankkeita käynnissä. Matkailun hyvä kehitys näkyy alan investoinneissa. Korjausrakentaminen paikkaa muuta rakentamista. Investoinnit kasvavat 1,7 prosenttia tänä ja ensi vuonna.

Työllisyys kasvoi erittäin vahvasti vuonna 2018. Työllisyys lisääntyi 67 000 hengellä. Kasvu oli laajapohjaista, sillä työllisyys lisääntyi lähes kaikilla toimialoilla. Parasta kasvua nähtiin palveluissa ja hoiva-alalla. Työllisyys kasvoi 2,7 prosenttia ja työllisyysaste nousi 71,7 prosenttiin. Hyvä työmarkkinakehitys on näkynyt myös työvoiman kasvuna. Aiemmin työmarkkinoiden ulkopuolella olleet ihmiset ovat hyvän talouskasvun myötä rohkaistuneet ja palanneet työmarkkinoille. Työttömyysaste laski 7,4 prosenttiin vuonna 2018. Työllisyyden kasvu maltillistuu tänä vuonna, kun talouskasvu hidastuu. Arvioimme työllisyyden lisääntyvän vajaalla 30 000 hengellä vuonna 2019. Työttömyysaste laskee 6,7 prosenttiin tänä vuonna ja 6,5 prosenttiin vuonna 2020.

Vaikka työllisyyden kasvu hidastuu, puute osaajista on edelleen runsasta. Avoimia työpaikkoja on runsaasti. Puute osaajista hidastaa jonkin verran työllisyyden ja koko talouden kasvua. Työllisyysaste nousee yli 72 prosentin, vaikka työllisyyden kasvuvauhti hidastuu. Tämä johtuu siitä, että työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) supistuu ennustejaksolla. Väestön kehitys yhdessä julkisen talouden haasteiden kanssa edellyttää selvästi yli 72 prosentin työllisyysastetta Suomessa ensi vuosikymmenellä. Myös tuottavuuden kasvua tulisi kohentaa kaikin keinoin.

Asuntomarkkinoiden aktiviteetti oli kaksijakoinen viime vuonna: uusien asuntojen hinnat nousivat vuoden loppua kohden, kun taas vanhojen asuntojen hintakehitys tasaantui. Myös ero pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten sekä muun Suomen välillä on pysynyt suurena vanhojen asuntojen hinnoissa.

Vanhojen asuntojen hinnat nousivat 0,6 prosenttia koko maassa viime vuonna. Hintaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä jatkui suurena. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,5 prosenttia, kun taas muualla maassa ne laskivat 1,2 prosenttia. Vanhojen asuntojen hinnat nousivat viime vuonna eniten Helsingissä ja Tampereella.

Uusissa asuntolainoissa asuntomarkkinoiden aktiviteetti oli viime vuonna verraten hyvää. Uusia asuntolainoja nostettiin keskimäärin 1,5 miljardin euron edestä kuukaudessa.

Talouskasvu, suomalaisten luottamus talouteen ja työllisyyden lisääntyminen tukevat asuntomarkkinoiden kehitystä. Euribor-korot ovat nousseet asteittain viime kuukausina. Nousu on kuitenkin ollut vaisua. Odotamme EKP:n ostavan talletuskorkoa syksyllä 2019 ja kerran vuonna 2020. Ennusteemme mukaan EKP:n ohjauskorko on 0,00 prosenttia ja talletuskorko -0,25 prosenttia vuoden 2019 lopussa. Arvioimme, että keskuspankin ohjauskoron nosto siirtyy vuodelle 2020. Markkinoiden korko-odotukset ovat hyvin vaimeat tällä hetkellä. Korkomarkkinat odottavat kolmen kuukauden Euribor-koron olevan plussan puolella vasta vuoden 2021 puolella.

Matalat korot pitävät kotitalouksien lainanhoitomenot maltillisina.
Kotitalouksien kannattaa kuitenkin mitoittaa oma asuntolaina niin, että lyhennyksistä selviää korkeammilla koroilla. Kuukausisäästäminen on hyvä keino luoda omaan talouteen ylimääräistä puskuria.

Asuntotuotanto hidastuu ennustejaksolla ja palaa kohti normaalia tasoa. Runsas asuntotarjonta pitää asuntojen hintakehityksen maltillisena.

Euroalueen talouden kasvuvauhti vaimeni viime vuoden loppua kohden. Bruttokansantuote oli vain 0,2 prosentin neljännesvuosikasvussa vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Alkuvuoden taloustilastot ja luottamusindikaattorit ovat olleet vaisuja ja viittaavat hitaampaan talouskehitykseen. Odotamme euroalueen talouskasvun kuitenkin piristyvän vuoden mittaan. Positiivista euroalueen taloudelle on ollut hyvä työllisyyden kehitys. Työllisyyden lisäys yhdessä palkkojen nousun kanssa pitää yllä kotitalouksien kulutusta. Euroopan keskuspankin kevyt rahapolitiikka tukee osaltaan talouden aktiviteettia. Myös finanssipolitiikka on lievästi elvyttävää euroalueella. Poliittinen epävarmuus ja maailmankaupan hidastuminen jarruttavat viennin kasvua. Euroalueen talous kasvaa 1,1 prosenttia tänä vuonna ja 1,4 prosenttia vuonna 2020.

Euroalueen suurin poliittinen riski liittyy Italian talouteen ja maan hallituksen talouslinjauksiin. Valtion budjetti tälle vuodelle on ristiriidassa talous- ja rahaliiton sääntöjen kanssa. Mikäli sijoittajien luottamus Italiaa kohtaan rapautuisi ja maan valtionlainojen korot nousisivat selvästi, maan hallitus joutuisi perääntymään talouslinjastaan. Oman mausteensa Italian tilanteeseen tuo heikko talouskehitys. Viime vuoden lopussa Italian talous oli taantumassa. Myöskään tänä vuonna Italian talouskasvu ei ole kovin kummoista.

Brexit-neuvottelut ovat pahassa umpisolmussa, ja ratkaisu pitäisi löytää maaliskuun loppuun mennessä. Britit eivät halua hyväksyä pääministeri Theresa Mayn neuvottelemaa sopimusversiota. Ongelma on, että parempaa sopimusta ei ole tarjolla. Huonoin vaihtoehto olisi Britannian ero ilman sopimusta, koska se vaikuttaisi saman tien kielteisesti saarivaltion talouteen. Yksi vaihtoehto on ottaa aikalisä, jossa pyritään löytämään konsensusratkaisu. Tarvitaan kuitenkin aikamoisia poliittisia koukeroita, jotta Britannian EU-ero alkaisi sopuisasti kahden vuoden siirtymäajan ja sopimuksen kanssa maaliskuun lopussa.

Euroalueen inflaatio oli 1,7 prosenttia viime vuonna. Energian hintojen muutokset heiluttivat inflaatiota vuonna 2018. Inflaatio hidastui viime vuoden loppua kohden, kun raakaöljyn hinta halpeni. Talouden pysyvämpiä inflaatiopaineita kuvaava pohjainflaatio nousi vain prosentin verran viime vuonna. Inflaatiopaineet ovat verraten vähäisiä euroalueella tällä hetkellä. Vuoden alussa inflaatio oli vaimeaa. Pohjainflaation tulisi nousta yli 1,5 prosentin, jotta EKP voisi todeta inflaation nopeutuneen pysyvämmin keskipitkällä aikavälillä.

Inflaationäkymät tälle vuodelle ovat verraten vaimeat raakaöljyn alhaisen hinnan johdosta. Myös muissa raaka-aineiden hinnoissa näkyy vähäisiä hintapaineita. Toisaalta palkkojen nousu nopeuttaa palveluinflaatiota. Palkansaajakorvaukset kasvoivat euroalueella nopeinta tahtia viime vuoden loppupuolella sitten vuoden 2008. Ruoan hinnassa on lieviä nousupaineita. Ennustamme euroalueen inflaation olevan 1,5 prosenttia tänä vuonna. Pohjainflaatio nousee asteittain muun muassa palveluinflaation johdosta. Vuonna 2020 inflaatio on 1,6 prosenttia.

Euroopan keskuspankki vähentää rahapolitiikan elvytystään hitain askelin ennustevuosina. Keskuspankki sijoittaa erääntyviä arvopaperiomistuksiaan uudelleen. Ostojen koko on keskimäärin 18 miljardia euroa kuukaudessa. Keväällä EKP kertoo, myöntääkö se pidempiaikaista rahoitusta euromaiden pankeille. Etenkin italialaiset pankit ovat turvautuneet keskuspankin rahoitukseen.

Talouskasvun hidastumisen ja etenkin inflaationäkymien vaimentumisen johdosta olemme laskeneet korkoennusteitamme. Odotamme EKP:n nostavan talletuskorkoa 0,15 prosenttiyksiköllä -0,25 prosenttiin loppuvuonna. Ohjauskoron nosto siirtyy vuoteen 2020. Euribor-koroissa nähdään pientä mutta hidasta nousua ylöspäin. EKP:n pääjohtajan vaihtuminen marraskuun alussa tuo oman epävarmuustekijänsä korkonäkymiin. Todennäköisestä on, että uusi pääjohtaja jatkaa kuitenkin Mario Draghin linjalla. Riskinä on, että koronnostojen tahti jää vieläkin tätä hitaammaksi. Korkomarkkinoiden odotukset korkojen noususta ovat vaimeat tällä hetkellä.

Isossa kuvassa rakenteelliset tekijät ja suhdannetekijät rajoittavat EKP:n koronnostomahdollisuuksia. Muutokset demografiassa, vaisu tuottavuuskehitys ja riskittömien arvopapereiden lisääntynyt kysyntä ovat laskeneet luonnollista reaalikorkoa monissa kehittyneissä maissa viime vuosikymmeninä.