Euroalueen talous on kokenut käänteen, ja elpymisen odotetaan jatkuvan, joskin tahdin voidaan edelleen odottaa olevan hidas. Meillä Suomessa euroalueen talouden elpyminen, euron ulkoisen arvon heikkeneminen ja öljyn hinnan laskun tuoma tuki maailmantalouden kasvulle ovat herättäneet odotuksia siitä, että oma taloutemmekin pääsisi kiinni kasvun syrjään tänä vuonna. Käänne parempaan on jäänyt toistaiseksi toteutumatta.
- Suomen talous on viime vuosina kuulunut euroalueen heikoimmin kasvavien tai eniten taantuvien talouksien joukkoon. Tämä ei muutu vuonna 2015. Nyt päivitetyssä ennusteessamme odotamme Suomen kokonaistuotannon supistuvan tänä vuonna 0,2 prosenttia ja kasvavan ensi vuonna maltilliset 0,8 prosenttia. Kuluvasta vuodesta on tulossa neljäs perättäinen vuosi kun taloutemme bruttokansantuote laskee.
- Taloutemme hienoinen piristyminen ensi vuonna perustuu oletukseen kansainvälisen kaupan ja vientikysyntämme vahvistumisesta. Suomen taloudessa ei vaikuta tällä hetkellä olevan sellaisia sisäsyntyisiä tekijöitä, jotka nostaisivat taloutemme kestävälle kasvu-uralle. Talouden pitkän supistumisen seurauksena työllisyyden, kulutuksen ja investointien näkymät säilyvät vaatimattomina. Vientikysynnän mahdollinen piristyminen näkyy aikanaan investointien ja työpaikkojen lisääntymisenä, mutta tämä vaikutus heijastuu kotimarkkinatalouteemme aikaisintaan vuonna 2016 ja tällöin vain maltillisesti ja todennäköisimmin selkeämmin vasta vuonna 2017.
- Heikko työllisyystilanne yhdistettynä reaalisten käytettävissä olevien tulojen supistumiseen painavat kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Käytettävissä olevien tulojen supistuessa kulutuksen hienoinen kasvu perustuu tänä vuonna säästämisasteen alenemiseen. Vasta vuonna 2016 kulutus saa ennusteemme mukaan tukea kotitalouksien reaalisen ostovoiman kohentumisesta.
- Vuosien 2013 ja 2014 tapaan yksityiset investoinnit laskevat myös tänä vuonna, mutta supistuminen on hitaampaa kuin kahtena aikaisempana vuotena. Talouden elpymisen uskomme näkyvän investointien vahvistumisena vasta vuonna 2016.
- Odotamme maamme työllisyystilanteen huononevan vielä vuosien 2015 ja 2016 aikana. Ennakoimme Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisen työttömyysasteen nousevan vuoden 2014 keskimääräisestä 8,7 prosentista 9,5 prosenttiin vuonna 2015 ja kohoavan 10 prosenttiin vuonna 2016.
- Suomen talouden pidemmän aikavälin kasvuedellytykset ovat heikot, ja rakenneuudistusten puute rasittaa kasvupotentiaaliamme. Tällä hetkellä Suomella on kiire luoda aiempaa parempi teollisuuden kasvualusta, jonka varaan on mahdollista rakentaa uutta tuotantokapasiteettia tietoteknologia- ja metsäsektorilta poistuneen tilalle. Samalla julkinen taloutemme on syytä sopeuttaa aiempaa matalampaan verotulopohjaan.
Suomen kansantalous tuottaa aineellista hyvää kansalaisilleen reaalisesti (BKTL per capita) 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2007. Heikosta talouskehityksestä johtuen monella sektorilla investoinnit ovat selvästi pääoman kulumista alhaisemmalla tasolla, mikä tarkoittaa tuotantokapasiteettimme supistumista. Pitkään jatkuessaan tuotantokapasiteetin lasku tarkoittaa talouskasvumme edellytysten rapautumista ja julkisen talouden rahoituspohjan kaventumista. Vaarana on, että meneillään olevan kehityksen seurauksena talouskasvumme tulee väkisinkin olemaan kituliasta pidemmän aikaa, elintasomme laskee ja hyvinvointivaltion rahoittaminen käy mahdottomaksi. Tarvitsemme pitkälle meneviä talousuudistuksia maamme köyhtymisen estämiseksi ja hyvinvointivaltion – joskin mitä todennäköisimmin nykyistä suppeamman – ylläpitämiseksi.
Lisätietoa:
Vesa Engdahl, päästrategi S-Pankki-konserni, puh. 050 592 2639, vesa.engdahl@fim.com