S-Pankin, Danske Bankin, Nordean ja OPn yhteinen hanke on avannut uusia ovia yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Hanke on Suomessa poikkeuksellisen laaja. Jo toistatuhatta nuorta on saanut pankkilaisten vierailuista apua oman talouden hallintaan.
Pankkien vapaaehtoiset antavat ja saavat
Taloustaitohanke käynnistyi keväällä 2013 osana Tasavallan presidentti Sauli Niinistön käynnistämää nuorten syrjäytymistä ehkäisevää hanketta. Vuonna 2014 taloustaitohanketta koordinoi Helsingin Diakonissalaitos. Mukaan on koulutettu jo yli 250 pankkilaista. Työn ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet 16-29-vuotiaat nuoret tavoitetaan erityisnuorisotyön kautta.
Taloustaitohanke kanavoi pankkien henkilöstön osaamisen yhteiskunnan hyödyksi. Pankkilaisten ja nuorten kohtaamiset ovat myös rikkoneet pankkien työntekijöiden arkirutiineja ja kehittäneet ammattitaitoa. Pankkilaiset kertovat nyt ymmärtävänsä entistä paremmin nuorten erilaisia elämäntilanteita.
- Yritysten vapaaehtoistoiminta on Suomessa vielä turhan pitkälti hyödyntämätön mahdollisuus. Yritysten sosiaalisen vastuun sarat tarvitsevat uusia toimijoita ja uusia innovaatioita lähivuosina. Ihmisiä myös innostaa panostaa yhteisiin tärkeisiin asioihin. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan yritysvapaaehtoisuus edistää työntekijöiden kannalta monia asioita: työtyytyväisyyttä, työmotivaatiota, työtehoa, osaamista. Vapaaehtoisuus voi antaa yrityksen henkilöstölle syviä merkityksellisyyden kokemuksia, kertoo kansalaistoimintaa tutkinut prof. Anne Birgitta Pessi.
Nuorille arkisia oivalluksia
Nuorten ja pankkilaisten tapaamisissa arjen rahankäytön taitoja opetellaan toiminnallisten ryhmätehtävien avulla. Tavoitteena on vakavien ongelmien ennaltaehkäiseminen: oman taloudenhallinnan ja luottotietojen menettäminen vaikeuttavat kiinnittymistä yhteiskuntaan.
Tärkeintä antia ovat nuorten arkiset oivallukset. Maksamattoman laskun hinta ja oman kuukausibudjetin menoerien hahmottaminen ovat olleet nuorille tärkeimpiä aiheita. Pankkilaisten kannustava ote on yllättänyt nuoret positiivisesti. Pankkien vapaaehtoisten panos viestittää nuorille, että yhteiskunnassa on tahoja, jotka välittävät heistä.
Nuorten kokemuksia
”En ollut aikaisemmin kelannut, että paljon tulee puolessa vuodessa säästöä pienistä asioista. Kun sen näkee numeroina, niin rohkaisee enemmän säästämään. Pankkilaiset oli hyviä tyyppejä, ne itekin mietti missä ne vois säästää. Et ei menny niin, että ne ois vaan käskeny ja me oltais tehty, vaan ne osallistui itekin.
- Simo 25v.
”Kerroin, että mulla on ollut maksuongelmia laskujen kanssa. Ei mua kiinnosta eräpäivät. Mut pankkilaisilta ei tullut negatiivista tuomiota, vaan kannustusta ottaa yhteyttä velkojiin ajoissa, ettei kerry maksettavaa ulosottoon.”
- Kati 22v.
”Mun mielestä on tarpeellista että pankkilaiset tulee juttelemaan raha-asioista. Joillain voi olla just ongelmia säästämisessä tai muussa. Käytiin velkoihin liittyviä asioita läpi, siinä tuli jänniä pointteja. Kyllä niistä on hyötyä.”
- Joakim 23v.
”Yllättävän mukavia tyyppejä!”
- Eetu, 20v.
Pankkien vapaaehtoisten kokemuksia
”En ole pitänyt itseäni viisaampana tai opettajana talousasioissa. Nuorilla on usein hyvät perustiedot, he kaipaavat rohkaisua asioidensa hoitamiseen. Se, miten eriarvoisessa asemassa saman ikäiset nuoret ovat, on yllättänyt minut. Osalla on unelmia ja vanhempien tuki, osa on yksin ja joutunut itsenäistymään todella varhain.”
- Heidi Saaristo, Vantaa
”Osallistuminen on antanut iloa ja hyvää mieltä. Hienoa kun työnantaja on tukemassa mahdollisuutta auttaa nuoria.”
- Riina Töyräs, Helsinki
“Palkitsevinta oli, kun nuorisotyöntekijä kertoi, ettei ollut koskaan nähnyt yhden ryhmässä olevan pojan olevan niin avoin, osallistuva ja aktiivinen. Pojalla on vaikea dysfasia. Tapaamisen aikana emme tätä juurikaan huomanneet. Poika jutteli ja oli mukana kaikissa tehtävissä.”
- Anna-Kaisa Järvinen, Turku
“Erityisesti mieleen jäi nuorten pienet oivallukset siitä, että unelmia on mahdollista saavuttaa.”
- Helinä Sirkiä, Lahti
”Meidän ryhmässä oli tyttö, jolla oli neljä maksamatonta laskua, joiden eräpäiviä hän oli jo siirtänyt. Häntä nolotti pyytää uudestaan lisää maksuaikaa. Käytiin yhdessä läpi, kuinka pahat seuraukset on laskun päätymisellä ulosottoon. Sovittiin, että joko tyttö hoitaa viikon aikana laskut itse tai sitten soitetaan seuraavalla kerralla yhdessä velkojille. Viikon kuluttua tyttö tuli innoissaan kertomaan, että hän oli saanut kaksi laskua maksettua ja kahdelle laskulle hän oli uskaltanut pyytää lisää maksuaikaa."
- Anu Liikanen, Helsinki
Lisätietoja:
Anna Seppänen
kehityspäällikkö
Tasavallan presidentin käynnistämä lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanke
anna.seppanen(at)tavallisia.fi
p. 040 748 0005