S-Pankki Uudistava Maatalous B

Rahaston tavoitteena on tehdä kestäviä sijoituksia tiedonantoasetuksen 9 artiklan mukaisesti. Rahaston tavoitteena on erityisesti edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, kestävää maan käyttöä sekä luonnon monimuotoisuuden suojelua. Samalla sijoitukset edistävät yhteiskunnallisia tavoitteita parantamalla maataloustuotannon kannattavuutta ja pienentämällä yrittäjän taloudellisia riskejä. Lisäksi varmistetaan, etteivät rahaston sijoituskohteet aiheuta merkittävää haittaa muille tiedonantoasetuksen mukaisille ympäristö- tai yhteiskunnallisille tavoitteille ja että sijoituskohteissa noudatetaan hyviä hallintotapoja.

Käytettävissä ei ole rahaston toimintaan soveltuvaa vertailuindeksiä, joten tuloksellisuuden mittaamisen käytännöt joudutaan kehittämään soveltuvien seurantajärjestelmien pohjalle käyttäen asiantuntijoita. Positiivinen vaikutus kasvihuoneisiin voidaan osittain todeta käyttämällä IPCC:n metodologioita sekä Gold Standard -prosesseja. Näiden lisäksi kehitetään uudentyyppisiä mittausmenetelmiä mm. Ilmatieteen laitoksen ja LUKE:n asiantuntijoiden kanssa. Mitattuja tuloksia verrataan maataloustuotannon tietoihin ennen sijoitusta. Samanlainen vertailu historialliseen dataan tehdään esimerkiksi kemikaalien sekä muiden ympäristöön vaikuttavien aineiden osalta. Tuloksista raportoidaan vuosittain.

Rahasto pyrkii vähentämään hiilipäästöjä ja sitomaan hiiltä maaperään. Rahaston sijoitustoiminnassa pyritään edistämään Suomea pääsemään ns. neljän promillen aloitteeseen hiilen sitomisesta viljelysmaahan, johon Suomi on sitoutunut 45 muun maan kanssa. Suomen tavoitteesta toteutuisi arvion mukaan noin 1,5 % jokaista 100 miljoonaa euroa sijoitusta kohden. Edellä mainitun lisäksi rahastoskaalaa merkittävästi uudistavaa maanviljelyä ja siten edesauttaa maanviljelyn transitiota päästölähteestä hiilinieluksi. Sijoituksilla pyritään myös pienentämään toiminnan aikaisia päästöjä verrattuna sijoitusta edeltävään toimintaan. Päästöjä voidaan pienentää esimerkiksi siirtymällä käyttämään uusiutuvia energialähteitä fossiilisten sijaan (esim. siirrytään öljyn käytöstä biokaasuun), vaihtamalla sähkö uusiutuvalla tuotettuun tai tuottamalla itse sähköä esim. aurinkovoimalla, parantamalla käytettävien laitteiden energiatehokkuutta ja vähentämällä energiasyöppöjen laitteiden (esimerkiksi jäähdytyslaitteistot, joiden käyttöä voidaan optimoida uusien anturi- ja säätöjärjestelmien avulla) sekä käyttämällä kierrätettyjä tuotteita (esim. kierrätettyä kipsiä tai teollisuudesta tulevia typpipitoisia materiaaleja lannoitteiden sijaan) neitseellisten tuotteiden korvaajina. Lisäksi joissain tapauksissa voidaan tehdä toimenpiteitä, joilla tehostetaan hiilen sitoutumista maaperään ja kasvustoon.

Pariisin ilmastosopimuksessa ei asetettu maakohtaisia tavoitteita päästöjen vähentämiselle, joten ei ole mahdollista tehdä tarkkaa arviota rahaston toimenpiteiden positiivisten ilmastovaikutusten suhteesta Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Nykyiset kansallisesti määritetyt panokset (Nationally Determined Contribution) eivät riitä Pariisin sopimuksen asettamiin 1,5–2 Celsiusasteen lämmönnousutavoitteisiinpääsemistä (nykyiset sitoumukset nostaisivat lämpötila-arvioiden mukaan minimissään noin 3 Celsiusasteen) ja siten tavoitteita voidaan joutua kiristämään. Selvää kuitenkin on, että rahasto tukee Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.