Tunnista 5 mielen vinoumaa – ota järki käyttöön

Opi tunnistamaan oman mielesi omituisuudet ja päästä järki mukaan säästämisessä.

Menettämisen tuska on suurempi kuin saamisen ilo – olipa sitten kyse sitten vaikka tikkarista, jonka joku antaa ja ottaa pois.

– Samasta syystä ihmiset pelkäävät säästämistä ja sijoittamista. Vaikka järki sanoo, että pitkäjänteinen sijoittaminen kannattaa, menettämisen pelko on suurempi, sanoo psykologian tohtori Tapani Riekki.

Kun opit tunnistamaan, miten mieli toimii, pystyt antamaan järjelle entistä enemmän valtaa ja tekemään fiksuja päätöksiä.

Vaikka järki sanoo, että pitkäjänteinen säästäminen kannattaa, menettämisen pelko on suurempi.

1. Talouspäätöksiä tehdään tunteella 

Ihmiset pelkäävät säästämistä ja sijoittamista, koska siitä voi tulla tappiota, vaikka yleensä sijoittaja jää jossain vaiheessa voitolle. Samaan aikaan moni sijoittamista pelkäävä sortuu pika-arpoihin tai heräteostoihin, joista tappiota tulee lähes varmasti.

Nobelistien Daniel Kahnemanin ja Amos Tverskyn tutkimukset ovat osoittaneet, että taloudellisia päätöksiä ei tehdä järjellä vaan tunteella. Tutkimuksissaan he esimerkiksi kysyivät ihmisiltä, lähtisivätkö he mukaan kolikon heittoon: Jos tulisi kruuna, henkilö menettäisi 100 dollaria. Jos tulisi klaava, hän voittaisi 200 dollaria. Monet jättivät tarttumatta vetoon, koska voitot olivat vain kaksi kertaa suurempia kuin mahdolliset tappiot. Tappion pelko pelotti siis enemmän kuin mahdolliset voitot.

2. Riskiherkkyys juontaa kivikaudelta 

Ihmiset yliarvioivat riskejä, koska mieli on jo aikojen alussa rakentunut varautumaan negatiivisiin tapahtumiin – huomion kiinnittäminen uhkaan on ollut eloonjäämisen ehto.

Negatiivinen tieto näyttäisi esimerkiksi ohjaavan äänestyskäyttäytymistämme vahvemmin kuin positiivinen tieto. Yhtä lailla negatiivinen palaute jää paremmin mieleen kuin positiivinen, ensivaikutelmia muodostaessa negatiivinen tieto painaa yleensä positiivista enemmän ja kyllä, suurin osa ihmisistä haluaa kuulla huonot uutiset ennen hyviä.

Tämä näkyy sijoittamisessakin: on luontevampaa bongata negatiivisia sijoitusuutisia, mikä taas kasvattaa turhaa varovaisuutta.

Ihmiset eivät liioin mielellään juttele omista säästöistä ja sijoituksistaan keskenään eivätkä ainakaan kerro, jos omat sijoitukset ovat menestyneet hyvin. S-Pankin Talouden tabut -tutkimuksen mukaan säästäminen ja sijoittaminen on edelleen Suomessa tabu, ja se voidaan nähdä voiton tavoitteluna, vaikka kyse on oikeasti järkevästä tavasta rakentaa tulevaisuuden turvaa.

3. Suhteellisuudentaju hämärtyy 

Kuvittele tilanne, jossa olet ostamassa autoa ja autostereoita. Auto maksaa 30 000 euroa ja autostereot 300 euroa. Kaverisi soittaa sinulle toiselta paikkakunnalta ja kertoo, että sieltä saisit samat stereot 200 eurolla. Lähdetkö hakemaan autostereot toiselta paikkakunnalta? Tutkimuksissa suurin osa ihmisistä ei lähde, sillä vaivaan nähden 100 euroa on liian pieni alennus 30 300 eurosta.

Jos asiaa kysytään toisin, tilanne muuttuu: Kuvittele, että olet ostamassa vain autostereoita ja taas toisella paikkakunnalla olisi tarjolla 100 euroa edullisemmat stereot. Lähdetkö ostamaan? Suurin osa lähtisi. Puhtaan rationaalisesti kyse on kuitenkin samasta satasesta.

Ajattelemme siis rahaa suhteellisesti ja tilanteeseen sidottuna, emmekä puhtaan matemaattisesti.

4. Kateus puuttuu peliin 

Tutkimuksissa on huomattu, että oikeudenmukaisuuden ajatukset ja kateus vaikuttavat taloudelliseen ajatteluumme.

Esimerkki: Matilla on 100 euroa, ja hänen tehtävänsä on jakaa se Liisan kanssa. Liisan tehtävä on päättää, saavatko Matti ja Liisa pitää rahat. Jos Matti päättää pitää 80 euroa ja antaa Liisalle 20 euroa, Liisa yleensä tutkimusten mukaan päättääkin, ettei kumpikaan saa yhtään euroa – vaikka Liisa olisi saanut ilmaiset 20 euroa. Sen sijaan, jos Matti päättää antaa molemmille noin 40 euroa tai enemmän, Liisa hyvin todennäköisesti päättää, että molemmat saavat pitää rahansa. Oikeudenmukaisuuden kokemus voi siis ajaa ilmaisen rahan edelle.

5. Pitkä aikajänne ylittää ymmärryksen 

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että aikasarjan tajuaminen eli motivoituminen pitkäjänteiseen säästämiseen sekä hajauttamisen ymmärtäminen on vaikeaa, koska toimimme mieluiten tämän hetken tietomme varassa ajattelematta sen laajemmin.

Saatamme siis säikähtää pörssin laskuja tai innostua nousuista eli ylireagoida normaaleihin heilahteluihin sen sijaan, että seuraisimme pitkän aikavälin trendiä. Kannattaakin päättää, että ei seuraa pitkän aikavälin säästöjä jatkuvasti ja päästä intuitiota valloilleen, vaan käy katsomassa säästöjensä tilanteen vaikka kerran vuodessa tai joka toinen vuosi. Näin voi suojata itseään omilta impulsseiltaan, eikä esimerkiksi ala yhtäkkiä myydä paniikissa pörssikurssien käännyttyä hetkellisesti laskuun. 

Säästäjä – helppo ja edullinen tapa säästää

Säästäjä-palvelussa voi valita, laittaako säästöön euron jokaisesta korttiostoksesta vai jemmaako kertyneen S-ryhmän Bonuksen – myös molemmat vaihtoehdot voi ottaa käyttöön. Lisäksi voi siirtää säästöön vapaavalintaisen summan joka kuukausi.

Säästäjä sijoittaa kertyvän summan kahteen yhdistelmärahastoon. Asiakas voi itse määrittää säästötavoitteensa ja riskinottohalunsa, ja palvelu ehdottaa asiakkaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa vaihtoehtoa. Halutessaan rahaa voi nostaa rahastosta veloituksetta.

Säästäjän avulla säästäminen on helppoa ja edullista. Vuositasolla kuluja kertyy enintään 0,5 prosenttia eli 50 senttiä jokaista sijoitettua 100 euroa kohti.

     
 

       

Saat 15 euroa, jos tulos klaava. Menetät 8 euroa, jos tulos on kruuna.
Heitätkö kolikkoa?

                                                      KYLLÄ          EI