🎧Kiinnostaako vastuullisuus? Ota kuunteluun #RahanVastuu-podcast

Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoittamisessa huomioidaan ympäristön (environment) ja ihmisten (social) kohteluun sekä hyvään hallintapaan (governance) liittyvät kysymykset eli niin sanotut ESG-tekijät. Nykyään näiden tekijöiden huomioiminen on olennainen osa sijoittamista. Monet vastuullisuusasiat ovat akuutisti tai potentiaalisesti seikkoja, jotka vaikuttavat yrityksen taloudelliseen menestykseen. Siksi yritysten hallitukset käyttävät ESG-asioihin yhä enemmän aikaa.

Toukokuussa otsikoihin nousi sähköautonvalmistaja Teslan poistaminen S&P 500 ESG -indeksistä, joka on yksi seuratuimmista vastuullisen sijoittamisen indekseistä. Indeksin koostumus tarkistetaan vuosittain ja toukokuun alussa Tesla poistettiin indeksistä ennakkoilmoituksen mukaisesti. Miten ihmeessä sähköautojen yleistymiseen ja kehittymiseen merkittävästi vaikuttanut yhtiö saatettiin poistaa ESG-indeksistä – ja sen myötä kyseistä indeksiä seuraavista passiivisista rahastoista?

Miten indeksi muodostetaan?

Kaikki indeksit perustuvat metodologiaan, joka määrittelee, kuinka indeksin yhtiöt valitaan. En käy tässä tarkasti läpi S&P 500 ESG -indeksin metodologiaa, vaan poimin olennaisimmat asiat.

Kyseisessä indeksissä noudatetaan kategorisia toimialakohtaisia poissulkuja. Tämä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että erityyppisiin aseisiin, tupakkaan, öljyhiekkaan ja lämpöhiileen kytkeytyvät yhtiöt eivät voi päästä indeksiin. Mainittakoon, ettei öljy-yhtiöitä sinänsä ole poistettu indeksistä.

Kun ensimmäinen versio indeksiin ehdolla olevista yhtiöistä on muodostettu sallittujen toimialojen osakkeista, indeksistä poistetaan YK:n Global Compact -normien rikkomuksiin syyllistyneet yhtiöt. Seuraavaksi indeksistä poistetaan jokaiselta toimialalta ESG-analyysien perustella heikoimmin pärjännyt neljännes yhtiöistä. (ESG-analyysistä lisää hiukan myöhemmin.) Lisäksi indeksissä asetetaan toimialakohtaiset painot vastaamaan sen emoindeksin eli maailman seuratuimman osakeindeksin S&P 500:n sektoripainoja.

Melko yksinkertaiset ja ymmärrettävät perusteet siis.

Miten ESG-analyysi tehdään?

Konkreettinen työkalu sen arvioimiseen, kuinka vastuullisesti yksittäinen yritys toimii, on ESG-analyysi. Tästä analyysistä voidaan muodostaa niin halutessa myös ESG-luokitus.

Koska analyysin voi tehdä monella tavalla, lopputulos riippuu melko paljon siitä, kuka analyysiin tekee. Mikään analyysi ei ole absoluuttisen oikea tai väärä, ja lopputulos riippuu painotuksista ja valituista mittareista. Tilanne on vähän kuin osakeanalyysissä: analyysin seurauksena jotkut pitävät tiettyä yhtiötä halpana, toiset kalliina. Itse asiassa osakeanalyysin seurauksena loppupäätelmät voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia, vaikka kaikki käyttävät hyvin samantyyppisiä menetelmiä.

Tyypillisesti yhteen ESG-luokitukseen sisältyy vähintään satoja datapisteitä, joten yksinkertaistan jälleen reippaasti. ESG-luokituksessa arvioidaan käytännössä kahta asiaa: 1) mitä yritys valmistaa, 2) miten yritys valmistaa tuotteitaan ja miten sillä menee sidosryhmiensä kanssa.

Ykköskohdalla pyritään luonnollisesti arvioimaan, onko lopputuote ESG-tekijöiden näkökulmasta hyvä vai huono. Sijoittajaa tämä kysymys kiinnostaa erityisesti siksi, että se voi vaikuttaa merkittävästi tuotteen kysyntään. Teslan tapauksessa lopputuote on päästötön auto – eittämättä siis hyvä asia, mikä heijastuu ESG-luokituksessa positiivisesti.

Kakkoskohta on Teslan tapauksessa kuitenkin monimutkaisempi. Yrityksen toimintaa arvioidaan jälleen huomattavalla määrällä mittareita. Tässä kohtaa tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten ympäristöystävällisellä tolalla yrityksen tuotanto on sekä sitä, miten yrityksellä sujuu työntekijöidensä ja muiden sidosryhmiensä kanssa.

Teslaa seuranneet tietävät, että yhtiöllä on esiintynyt omiin päästöihinsä liittyviä ongelmia. Teslan sijoitus ei mairittele esimerkiksi Massachusettsin yliopiston alaisen instituutin Toxic 100 Air Polluters -indeksissä. Sijaluku 22 on heikompi kuin vaikkapa öljy-yhtiö Exxon Mobilella. Indeksin laskentakaava ei jätä subjektiivisuudelle juuri tilaa, ja indeksiä on vaikea sanoa harhaiseksi. Listan kärjessä eli heikoimpana on ilmailuteollisuuden yhtiö Boeing.

Myös Teslan tapa kohdella työntekijöitään on noussut otsikoihin. Jopa rasismiepäilyjä on noussut esiin Kalifornian tehtaalla. Lisäksi yhtiöltä puuttuu strategia päästöjensä vähentämiseksi, eikä se ole laatinut pörssiyhtiöille tyypillisiä periaatteita liiketoiminalleen (Code of Conduct). Lisäksi Teslan tapa hoitaa viranomaisen kanssa onnettomuuksiin liittyviä tutkintoja laski S&P Globalin tekemää ESG-luokitusta.

Tässä kohtaa ESG-skeptikkojen niskavillat saattavat nousta pystyyn, kun yhtenä syynä ESG-luokituksen laskuun on Code of Conductin puute. Mitä merkitystä on sillä, onko jotain papereita kirjoitettu vai ei? Itse olen sitä mieltä, että kyllä periaatteiden määrittelyllä on väliä. Liiketoimintaperiaatteet auttavat minimoimaan erilaiset ongelmat ja väärinkäytökset suuren yhtiön toiminnassa.

Yhteenvetona voisi sanoa, että autonvalmistajan kohdalla ei arvioida ainoastaan sitä, mitä tulee pakoputkesta (tai onko pakoputkea lainkaan), vaan myös sitä, mitä tehtaan piipusta tulee nyt ja tulevaisuudessa, miten sidosryhmien kanssa sujuu ja sitä, onko yhtiössä määritelty yleisesti liiketoiminnassa vaadittavat linjaukset. Ilman linjauksia pärjätään pienellä veneellä rannan tuntumassa, muttei isolla laivalla vaihtelevassa ympäristössä loputtomasti.

S&P Globalin ESG-arviossa Tesla kuuluu siis autoja ja autonosia valmistavan sektorin yhtiöistä heikoimpaan neljännekseen. Siksi yhtiö jäi indeksistä ulos. S&P:n mukaan Teslan pisteet eivät laskeneet merkittävästi, vaan sektorin muut yhtiöt paransivat luokitustaan suhteessa Teslaan. Täytyy siis kehittyä pitääkseen asemansa.

Tesla kommentoi aiemmin keväällä vaikuttavuusraportissaan (impact report) siihen suuntaan, että yhtiöiden nykyinen tapa käsitellä ESG-tekijöitä raporteissaan ei mittaa yhtiöiden positiivista vaikuttavuutta, vaan sijoittajat keskittyvät raporttien avulla vain mittaamaan riski–tuotto-suhteen rahallista arvoa. Hyvin sanottu, tätähän sijoittaja juuri hakee. Jos yrityksellä on merkittävästi vaikuttavuutta, vaikuttanee se positiivisesti myös riski–tuotto-suhteeseen, olettaen että muutkin osa-alueet ovat kunnossa.

Emme käytä S-Pankki-rahastoissa S&P 500 ESG -indeksiä vertailuindeksinä. Valikoiduissa rahastoissamme on käytössä ESG-indeksi, joka on Yhdysvaltojen tapauksessa MSCI USA Climate Paris Aligned Net USD -tuottoindeksi. Indeksi ja sitä seuraavaa S-Pankki Passiivinen USA ESG Osake Sijoitusrahasto sisältävät myös Teslan osakkeista. Itse asiassa MSCI:n ESG-luokitus Teslalle on A – kelpo arvosana, joka pesee useimmat autonvalmistajat.

Vielä lopuksi, ESG-indeksit ovat vain pieni osa vastuullista sijoittajista. Indeksien muodostamisessa on pakko käyttää formalisoituja periaatteita ja toimia niiden perusteella. Mielestäni kiehtovinta vastuullisessa sijoittamisessa on sen aktiivinen pohtiminen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yhtiöiden strategiaan, mitkä yritykset voittavat, mitkä yritykset kärsivät ja miten yhtiöt ovat ottaneet hallintaansa muutkin vastuullisuuden ulottuvuudet. Tätä pohtiessa ei tarvitse kangistua samalla lailla kaavoihin kuin indeksisijoittamisessa, jolle sillekin on toki paikkansa.

Mika Leskinen, sijoitusjohtaja
S-Pankki-rahastot omistavat Teslan osaketta. Myös kirjoittajalla on varsin tuore (ja pieni) Tesla-omistus.

Lähteet:
S&P Global: S&P ESG Index Series Methodology (PDF)
CNBC: Why Tesla was kicked out of the S&P 500's ESG index
Tesla: Tesla 2021 Impact Report (PDF)
University of Massachusetts PERI: Toxic 100 Air Polluters Index