Sijoittajan syyssäät

Suomalaisittain kesän lomasäät ovat olleet vaihtelevia – niin mökkeilyssä kuin sijoitusmarkkinoillakin. Helteet ovat tänä vuonna osuneet muualle kuin Suomeen. Maailman osakkeet tuottivat heinäkuussa vajaat kolme prosenttia, mutta Suomen osakkeet olivat vajaan prosentin pakkasella. Maailmalle meneminen on muutenkin pelastanut suomalaissijoittajan tuotot tänä vuonna, sillä globaalisti osakkeista on saanut yli kymmenen prosentin tuoton Helsingin pörssin ollessa muutaman prosentin miinuksella.

Odotuksia parempi

Maailman osakemarkkinoilla vuosi on ollut odotuksia parempi. Osakenousu on ollut jälleen hyvä muistutus siitä, että markkinoilla kannattaa olla mukana, vaikka näkymät olisivat heikompiakin. Toisaalta markkinoiden isot tuottoerot ovat osoittaneet hajauttamisen tärkeyttä. Korkomarkkinat ovat tehneet paluun mielenkiintoiseksi sijoituskohteeksi. Viime vuoden voimakkaan nousun jälkeen korot ovat vakautuneet, jolloin myös sijoittajan tuotot ovat parantuneet.

Hyvästä kesästä huolimatta, tai osittain siitä johtuen, menemme maltillisissa tunnelmissa syksyyn. Talous on pärjännyt odotuksia paremmin, mutta korkeampien korkojen asettamia haasteita on vielä edessä. Vähitellen sijoittajat ovat asennoituneet siihen, että talous pärjää helposti uuden korkotason kanssa. Nousseiden korkojen vaikutukset tulevat kuitenkin viiveellä, joten odotamme markkinasäiden pysyvän vaihtelevina. Pysymme vahvasti markkinoilla mukana, mutta osakkeiden osuus salkusta on lievästi pitkän aikavälin osuutta alempana. Vastaavasti korkomarkkinoilta saa tuottoja, joten ne ovat hyvä, vähäriskisempi vaihtoehto osakkeille.

Ei ole edetty perinteisen kaavan mukaan

Maailman osakkeiden vahvuudelle löytyy perusteita. Perinteisen taloussuhdanteen mukaan talouden tilanne pitäisi olla selvästi heikompi kuin on nähty, joten talous on yllättänyt myönteisesti. Talouden nousukaudella talous ylikuumenee, jolloin hinnat nousevat kysynnän ylittäessä tarjonnan. Keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaa hyydyttääkseen kysyntää ja saadakseen hintojen nousun kuriin. Tällöin talouskasvu heikkenee ja usein lopulta ajaudutaan taantumaan.

Talous on nyt kuitenkin pitänyt pintansa keskuspankkien koronnostoista huolimatta. Koronnostot hidastavat taloutta viiveellä, mutta tällä kertaa viive on ollut tavallistakin pidempi. Kysynnän ylläpysymiseen löytyy useampia erityisselittäjiä. Ensinnäkin koronapandemian aikana ihmisten säästöt kasvoivat voimakkaasti. Kertyneillä säästöillä on nyt voitu jatkaa kulutusta hintojen noususta huolimatta. Kun samaan aikaan työllisyystilanne on hyvä, on kulutus kestänyt lainakorkojen nousun.

Valtioiden velkaantuminen puhuttaa

Toinen taloutta auttava tekijä on se, että valtiot ovat elvyttäneet voimakkaasti. Tilanne on erikoinen, sillä samaan aikaan keskuspankit pyrkivät jäähdyttämään taloutta. Riskinä on, että valtioiden toimet pakottavat keskuspankit nostamaan korkoja aiempaa suunniteltua enemmän, jos inflaatio jatkuukin toivottua kovempana valtioiden toimien takia. Keskuspankkien koronnostojen on jo moneen kertaan toivottu jäävän taakse, mutta heinäkuussakin sekä USA:n että Euroopan keskuspankit joutuivat jatkamaan korkokiristyksiä.

Suomessa puhutaan paljon valtion velkaantumisesta, mutta emme ole tässä pelissä yksin. Viimeisin muistutus valtioiden velkaantumisongelmista saatiin elokuun alussa, kun Fitch, yksi maailman suurimmista luottoluokittajista, laski arvionsa Yhdysvaltain liittovaltion luottokelpoisuudesta parhaasta mahdollisesta AAA-luokituksesta pykälällä alaspäin, kun maan budjettialijäämä jatkaa kasvuaan. Lasku sinällään ei maailmaa muuta, mutta se on osoitus siitä, että velkaantuminen on liian voimakasta ja poliittiset jännitteet estävät tehokasta päätöksentekoa. Nopea velkaantuminen muuttuu entistä haastavammaksi korkojen noustessa. USA:ssa arvioidaan vuotuisten korkomenojen nousevan 1 000 miljardiin dollariin jo ensi vuonna. Lyhyellä tähtäimellä valtiot voivat toimillaan nostaa taloutta, mutta pidemmän päälle elvytyksellä on hintansa.

Paljon hyvää jo odotuksissa

Talouden ja osakkeiden vahvuus on parantanut sijoittajien mielialoja. Ennen kesää nostimme esille markkinoiden Pekka ja susi -ilmiön. Kun tarpeeksi monta kertaa on varoitettu tulevista markkinaongelmista, joita ei sitten tulekaan, kyllästyvät sijoittajat varoitteluun. Kesällä onkin nähty selkeä tunnelmien piristyminen, ja varsinkin Yhdysvalloissa usko osakkeiden pysyvään riemukulkuun on taas kasvanut.

Sinällään hyvät osaketunnelmat ovat myönteinen asia, mutta riskinä on, että odotukset ja luottamus nousevat liiaksikin. Elokuun ensimmäisinä päivinä onkin nähty, että ripeän nousun jälkeen myös laskut voivat olla reippaita. Odotamme, että vaihtelevat tunnelmat heiluttavat osakkeita syksyn aikana, kun arvuutellaan, miten hyvin talouskasvu kestää korkeampien korkojen ympäristössä.

Kehittyviä maita ja Suomea salkussa

Pidämme salkkumme riskitason maltillisena syksyyn lähdettäessä. Osakkeet ovat pienessä alipainossa ja korkosijoituksissa puolestaan alipainotamme kaikkein riskisimpiä high yield -yrityslainoja. Alkuvuonna olemme nähneet, että tuottoerot markkinoiden välillä voivat olla suuria, joten hyvä hajautus on tarpeen. Valtionlainat esimerkiksi suojaavat salkkua, jos taloudessa tulisi vastaan odotettua suurempia pettymyksiä.

Suosimme osakesalkuissa alkuvuoden heikkoja lenkkejä. Suomi ja kehittyvät markkinat ovat arvostukseltaan edullisia. Teollisuuden heikentynyt suhdanne on iskenyt markkinoihin, mutta nyt heikot näkymät on jo huomioitu hinnoissa. Kehittyvissä maissa saadaan myös keskuspankeilta tukea taloudelle, sillä monissa maissa on päästy jo laskemaan korkoja. Kehittyvät korkomarkkinat ovatkin suosikkejamme korkosijoituksissa.