Näinkin voi käydä...

Vuosi sitten 85 % ekonomisteista odotti Yhdysvaltain talouden ajautuvan taantumaan. No saatiin lähes 2,5 % talouskasvua. Keskuspankkien piti puolestaan lopettaa koronnostot jo keväällä, mutta vielä syyskuussa nostot jatkuivat Euroopassa. Vuoden alussa USA:n osakkeet olivat kalliita ja Kiinan halpoja ja käännettä odotettiin, mutta nyt USA on vielä kalliimpi ja Kiina vielä halvempi.

Uuteen vuoteen suunnataan toiveikkaissa tunnelmissa. Taantumapeikon toivotaan globaalisti hävinneen, kun reippaat koronlaskut siivittävät taloutta nousuun. Inflaatio on kadonnut, mutta deflaatiokaan ei uhkaa. Tässä ympäristössä sijoittaminen on erittäin kannattavaa, ja jopa helppoa. Laskevat korot tuovat tuottoa joukkolainoista ja talouskasvu osakkeista. Jos yskimistä tulee, niin keskuspankki laskee korkoja vielä enemmän tai sitten valtio aloittaa uuden elvytysohjelman.

Voiko konsensukseen luottaa? Vuosi sitten konsensus oli synkistelyssä väärässä, mutta onko nyt luvassa vain kaikkea hyvää, mitä on toivottu. Viime vuosi muistutti, että kaikkea voi tapahtua. Eikä siis vain huonoja asioita, vaan myös myönteisiä yllätyksiä. Alla muutamia asioita, jotka voivat tänä vuonna mennä toisin kuin konsensus ajattelee. Luvassa voi olla niin myönteisiä kuin kielteisiä yllätyksiä, ja jopa joskus yhtä aikaa. Tylsää tuskin tulee olemaan.

Liian paljon, liian nopeasti

Inflaatio on tippunut nopeasti vuoden takaisista huippulukemistaan. Vielä toistaiseksi reilun kolmen prosentin taso on turhan korkea keskuspankin makuun. Mutta jos hintojen suunta jatkuu alaspäin, alkavat koronlaskut. Markkinoilla odotetaan yleisesti kovaa laskutahtia tälle vuodelle. Vuoden loppuun mennessä euroalueen ja USA:n ohjauskorot painuisivat 1,5 prosenttiyksikköä.

Inflaation nopeaa laskemista selittää hyödykkeiden ja energian hinnan voimakas lasku. Niiden hinnat myös nousivat nopeasti vuosina 2021–22. Inflaatio on kuitenkin sittemmin levinnyt laajemmin talouteen. Työllisyys on erittäin vahvaa ja sitä myöten palkat nousevat edelleen kovaa, jolloin ihmisillä on varaa maksaa ostoksistaan aiempaa enemmän.

Keskuspankeille on luotu painetta laskea korkoja inflaation hidastuessa. Riskinä on kuitenkin, että alla oleva inflaatio ei olekaan niin vaisua kuin päällepäin näyttää. Hyödykehintojen ylilyönnin korjautuminen tuo inflaatiota alas, mutta jos työmarkkinat pysyvät kireinä, on alla oleva kysyntä vahvaa. Jos talous on hyvällä kasvu-uralla ja siihen lyödään päälle voimakkaat koronlaskut, voi talous ylikuumentua uudelleen. Kysyntä kasvaa, kun lainaraha halpenee, samaan aikaan, kun työvoimapula kiihdyttää palkkojen nousua ja inflaatio kiihtyy uudelleen.

Keskuspankit ovat tietoisia uuden ylikuumenemisen riskistä, ja se varmasti rajoittaa intoa voimakkaisiin koronlaskuihin ennen kuin taloudessa näkyy heikkoutta. Ne päästivät inflaation karkaamaan vuonna 2021, ja nyt niille olisi erittäin noloa ja hankalaa, jos ne elvyttäisivät taas liian nopeasti ja paljon. Toisaalta, jos korkojen ylhäällä pitäminen ajaa talouden taantumaan, ovat ne syyllisiä silloinkin. Ei helppoa.

Joku muu kuin Trump tai Biden

USA:n presidentinvaalit pysyvät otsikoissa koko vuoden. Näyttää todennäköiseltä, että edessä on vuoden 2020 uusinta, jossa nykyinen presidentti Joe Biden ja ex-presidentti Donald Trump ottavat yhteen.

Entä jos kohtalo puuttuukin peliin ja syystä tai toisesta seuraava presidentti ei olekaan kumpikaan heistä? Oman puolueen tuen he ovat kyllä saamassa. Molemmat herroista ovat kuitenkin jo varsin iäkkäitä ja olisivat valituksi tullessaan USA:n historian vanhimpia tehtävään valittuja. Siten ei voida sulkea pois mahdollisia terveysongelmia ennen kuin ollaan marraskuun vaaleissa. Trumpilla on lisäksi uhkana vankilakortti, sillä häntä vastaan on käynnissä kasa oikeudenkäyntejä, joista voi tulla tuomio jo ennen vaalipäivääkin. Toki kalterien takaakin voi pyrkiä presidentiksi. Mahdollista, vaikka ei todennäköistä, on myös, että jostakin ilmestyisi vielä jokeriehdokas. Biden ja Trump ovat erittäin epäsuosittuja suuren yleisön edessä, joten ”joku muu” voisi ainakin teoriassa päihittää molemmat perinteisten puolueiden ehdokkaat.

Toisaalta sijoittajan kannalta politiikan suunta pysyy ennallaan monissa tärkeissä asioissa presidentistä riippumatta. Geopolitiikassa Kiina-suhteet ovat kylmät ja protektionismi lisääntyy, valtionvelka jatkaa kasvuaan ja USA:n sisäiset jakolinjat ovat voimakkaat. Toki uusi presidentti voi entisestään kärjistää tai lieventää tilanteita. Viime kädessä kuitenkin Valkoisen talon asukas tarvitsee hyvää taloutta ja markkinoita tuekseen, joten yritysmyönteisyys jatkuu.

Tekoälypelastus

Sijoittajilla on tapana löytää kaikki uhkakuvat ja riskit, minkä seurauksena unohtuu helposti, että yleensä asiat lopulta menevät kuitenkin hyvin. Nytkin on helppo nähdä talouden haasteita ja ennustaa tulevaisuuteen matalaa kasvua. Syntyvyys on alhaalla, jolloin työvoimapula uhkaa, velkaisuus on korkealla ja tuottavuuden kasvukin matelee, kun käytämme resurssimme lisääntyvissä määrin TikTok-videoiden tuijottamiseen.

Entä jos noihinkin ongelmiin löydetään helpotus. Tekoäly on nyt kaikkien huulilla. Voisiko tekoäly, tai joku muu teknologia, ratkaista työvoimapulan ja lisätä meidän tuottavuuttamme? Tällöin myöskään nykyiset velkatasot eivät olisi niin suuria ongelmia. Jos merkittävä osa työntekijöiden rutiinitöistä saadaan siirrettyä tekoälyn hoidettavaksi, vapautuu aikaa muille tehtäville. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia on löydetty runsain mitoin eri aloilta aina terveydenhuollosta konsultointiin. Sijoittajalle tekoälyn laaja-alainen läpimurto olisi erinomainen asia. Samoilla resursseilla saisi enemmän aikaan, jolloin pääoman tuotot kipittäisivät ylöspäin.

Nopeaa ratkaisua globaaliin talouskasvuun ei tekoälystä saada. Tekoälyn kehittäminen on kesken ja sen laaja-alainen hyödyntäminen on vielä enemmän vaiheessa. Pitkällä tähtäimellä tekoäly voi kuitenkin tuoda selvää helpotusta maailman talouskasvuun, jonka näkymä on muuten varsin vaisu.

Tässä voi kuitenkin käydä kuten internetin läpilyönnissä. Vuosituhannen vaihteen osakemarkkinoiden huuma perustui siihen, että koko maailma siirtyy internetiin. Ennuste olikin täysin oikeassa, mutta 10–20 vuotta etuajassa. Tänä päivänä elämme netin varassa, mutta aikaa se otti ja tämän hetken voittajayrityksistä harvat ovat niitä, joiden osakkeita ostettiin vuonna 1999. Tekoäly muuttaa maailmaa – todennäköisesti kuitenkin hitaammin, ja toisaalta enemmän kuin nyt ajattelemme.